Alisuoriutuvat ja arvostelevat sukulaiset, argh
Että rasittaa sukulaisten tapa suhtautua. Meillä on lahjakkaat lapset jotka ahkeroi koulussa. Viimeksi eilen piti taas mummon alkaa voivotella, että voi sitä Liisa-raukkaa kun on niiiin pitkät päivät ja miten se nyt jaksaa. Ja voi voi ressua ja vaaditaankohan siltä nyt liikaa. Itseltä jäi peruskoulu kesken ja kaikki on aina vaikeaa ja mahdotonta ja tekosyitä riittää. En halua lapsestani samanlaista!
Kommentit (12)
Niin ja ahkerasti pääsykokeisiin lukenut tyttö sai unelmiensa opiskelupaikan. Onnittelujen sijaan mummo alkaa itkeä, mistä asunto sitten löytyy ja miten se pä-ä-ä-ärjää siellä ja miten hirveen iso muutos sille on muuttaa sinne isoon kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja ahkerasti pääsykokeisiin lukenut tyttö sai unelmiensa opiskelupaikan. Onnittelujen sijaan mummo alkaa itkeä, mistä asunto sitten löytyy ja miten se pä-ä-ä-ärjää siellä ja miten hirveen iso muutos sille on muuttaa sinne isoon kaupunkiin.
Mummo on vaan negatiivinen ihminen, näkee möröt mahdollisuuksien sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja toinen sitten. Mieheni on yrittäjä, itse kävin jatko-opiskelemassa työn ohella. Lainasin sukulaismiehelle autoani, että pääsee mökille. Hän valittaa kun autoa ei ole pesty. No daa, kas kun bongasi sen ainoan asian jota en ollut trhnyt kympillä.
Ap
Siis hän saa auton lainaksi ja valittaa ettei sitä luovutettu hänelle pestynä?
Jos hän olisi valittanut auton vastaanottaessaan ettei sitä ole pesty, olisin sanonut että ostaa sitten oman ja ajanut pois.
Sulla on outoja sukulaisia =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja toinen sitten. Mieheni on yrittäjä, itse kävin jatko-opiskelemassa työn ohella. Lainasin sukulaismiehelle autoani, että pääsee mökille. Hän valittaa kun autoa ei ole pesty. No daa, kas kun bongasi sen ainoan asian jota en ollut trhnyt kympillä.
Ap
Siis hän saa auton lainaksi ja valittaa ettei sitä luovutettu hänelle pestynä?
Jos hän olisi valittanut auton vastaanottaessaan ettei sitä ole pesty, olisin sanonut että ostaa sitten oman ja ajanut pois.
Sulla on outoja sukulaisia =)
Hän lähwtti tekstarin jossa eritteli mikä kaikki oli puutteellista. Auto oli siitepölyssä ja hiekkaa lattialla, koska koivut ja koirat. Roskia tai likaa ei ollut. Lasten todistukset nähdessään hän alkoi selittää, että koulun pitää olla lapsesta hauskaa. Että ärsytti. Ei vahingossakaan ikinä mitään kiittävää!
Vierailija kirjoitti:
Niin ja ahkerasti pääsykokeisiin lukenut tyttö sai unelmiensa opiskelupaikan. Onnittelujen sijaan mummo alkaa itkeä, mistä asunto sitten löytyy ja miten se pä-ä-ä-ärjää siellä ja miten hirveen iso muutos sille on muuttaa sinne isoon kaupunkiin.
Aah. Tätä odotellessa.
Ap
Meidän lapset pärjää ihan hyvin koulussa. Emme kuitenkaan pidä mitään opiskelusulkeisia kotona vaan lapset ovat kasvaneet itseohjautuviksi. Läksyt hoituvat ja kokeisiinkin usein luetaan. Kerran yksi lapsista sattui tuttavaperheen lapsen kanssa samalle luokalle. Kenties viestiä meidän lapsen menestys oli kantautunut tämän vanhempienkin tietoon. Tuttavaperheen äiti sanoi jossain keskustelussa alentuvasti, ettei heidän perheessä ole niin tärkeää menestyä koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Että rasittaa sukulaisten tapa suhtautua. Meillä on lahjakkaat lapset jotka ahkeroi koulussa. Viimeksi eilen piti taas mummon alkaa voivotella, että voi sitä Liisa-raukkaa kun on niiiin pitkät päivät ja miten se nyt jaksaa. Ja voi voi ressua ja vaaditaankohan siltä nyt liikaa. Itseltä jäi peruskoulu kesken ja kaikki on aina vaikeaa ja mahdotonta ja tekosyitä riittää. En halua lapsestani samanlaista!
Teiniäitejä ainakin olette. Peruskoulu tuli 70-luvun alussa ja jos mummolta se jäi kesken ja nyt jo opiskelijaikäisiä lapsenlapsia....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että rasittaa sukulaisten tapa suhtautua. Meillä on lahjakkaat lapset jotka ahkeroi koulussa. Viimeksi eilen piti taas mummon alkaa voivotella, että voi sitä Liisa-raukkaa kun on niiiin pitkät päivät ja miten se nyt jaksaa. Ja voi voi ressua ja vaaditaankohan siltä nyt liikaa. Itseltä jäi peruskoulu kesken ja kaikki on aina vaikeaa ja mahdotonta ja tekosyitä riittää. En halua lapsestani samanlaista!
Teiniäitejä ainakin olette. Peruskoulu tuli 70-luvun alussa ja jos mummolta se jäi kesken ja nyt jo opiskelijaikäisiä lapsenlapsia....
Emme. Mummo oli 22, eikä missään ole sanottu että lapsenlapset on opiskelijoita. Nimenomaan kirjoitin koululaisista. Tuo opiskelijan äiti ei ollut ap. Ap.
Esikoisen sai alakoulussa stipendin (eihän tuo ole mitään kummallista, paljon lapsia palkitaan keväisin milloin koulumenestyksestä, milloin käsityötaidoista tai hyvästä toveruudesta tms). Mummo ilmoitti närkästyneenä mielipiteenään, että hänestä tuollaiset stipendit ovat turhia kun muille tulee paha mieli. Miksei vaikka osteta kaikille lapsille vaikka jäätelöt.
Vierailija kirjoitti:
Esikoisen sai alakoulussa stipendin (eihän tuo ole mitään kummallista, paljon lapsia palkitaan keväisin milloin koulumenestyksestä, milloin käsityötaidoista tai hyvästä toveruudesta tms). Mummo ilmoitti närkästyneenä mielipiteenään, että hänestä tuollaiset stipendit ovat turhia kun muille tulee paha mieli. Miksei vaikka osteta kaikille lapsille vaikka jäätelöt.
Näitä mielensäpahoittajia riittää. Meillä stipendit jaettiin nyt salaa ettei vaan kukaan nörkästy. Mitenköhän tuolla asenteella pärjää työelämässä?
Meillä on myös lahjakas lapsi, joka alkoi kiinnostua kirjaimista ja numeroista alle kolmevuotiaana. Vuotta myöhemmin osasi lukea ja laske helppoja laskuja. Sukulaiset tuhahtelivat, kuinka preppasimme lasta ja päätimme hänen lapsuuden liian aikaisin. Laitoimme lapsen englanninkieliseen päiväkotiin, ja yritimme olla vain parempia ihmisiä. Lapsi oppi kävelemään kahdeksankuisena ja pyöräilemään ilman apupyöriä reilusti alle kolmevuotiaana, ja me sukulaisten mukaan treenautimme lasta koko ajan.
Pahin arvostelija on ollut siskoni.
Ja toinen sitten. Mieheni on yrittäjä, itse kävin jatko-opiskelemassa työn ohella. Lainasin sukulaismiehelle autoani, että pääsee mökille. Hän valittaa kun autoa ei ole pesty. No daa, kas kun bongasi sen ainoan asian jota en ollut trhnyt kympillä.
Ap