Saksa A1-kielenä nyt ja aina?

Kannattaa jutella sen koulun rehtorin kanssa, meillä ainakin espoolaisessa koulussa sanottiin ihan suoraan, että  A1-kieli ja ruotsi (meillä B-kieli) jatkuu sinne lukioon saakka, A2-kieli yläasteen loppuun ja siihen ei ole mahdollista saada poikkeusta (keskeytystä) kuin erittäin vakavalla perusteella, kuten esim. vakava sairastuminen.

Meidän koulun (Helsinki) kieliesittelyssä lukee näin;

"Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu aloitetaan 4. luokalla ja siinä saavutetaan 6. luokan loppuun mennessä sama taso kuin pakollisessa A-kielessä."

Eli tuon perusteella A1- ja A2-kielet olisivat yläasteella sillä tasolla, että niitä voisi lukea samoissa ryhmissä.

Itse muistan yläasteajoilta, että pikkukaupunkiimme muutti oppilas muualta ja hän oli lukenut A-ruotsia. Tätä ei kuitenkaan ollut kaupungissa tarjolla, joten A-englantiin siirtyi sitten 8. luokalla. Mahtoi olla kiva...

Meillä tiedän lapsen luokalla ainakin yhden joka pääsi A2-kielestä eron ensimmäisen vuoden jälkeen. Syitä en tiedä miksi halusi lopettaa, eikä ne minulle kuulukaan. Rehtorin kanssa vain juttelemaan.

En tiedä, jos muuttaisitte meidän kuntaan niin miten A1-saksan opiskelu onnistuisi, kun täällä opetetaan A1-kielenä englantia kaikille.

Oletteko kokeilleet sanojen opettelua erilaisten appisten kautta puhelimella tai tietokoneella?

Motivoisiko, jos pääsisi saksankieliseen maahan tutustumaan saman ikäisiin nuoriin? Esim joku viikonloppuleiri tai kurssi (en tiedä onko sellaisia).

Lukiossa pitää kirjoittaa pakollisena yksi pitkä kieli (A-kieli), mutta ei ole väliä kirjoittaako A1- vai A2-kielen. Itse saksaa A2-kielenä lukeneena olisin voinut kirjoittaa A1-englannin sijaan saksan.

A1 ja A2 kielet ovat nyt ns. samalla tasolla. Luokalla kaikki käyvät ja opiskelevat samassa Englannin ryhmässä. Siis sekä Englannin A1 ja A2 kielenä ottaneet.

Kyseessä ei ole ettei poika oppisi Saksaa, oppii ihan jos ja kun lukee. Mutta kun motivaatiota ei vaan ole, niin ei tee läksyjä, ei lue kokeisiin, ei tee mitään.

Kyllä kaduttaa että aikoinaan edes Saksan mahdollisuudesta kerroin lapselle. Eihän tuollainen tokaluokkalainen osaa vielä ajatella asiaa enkä minä äitinä tajunnut millainen taakka vieraasta kielestä tulee.

AP

Lukiossa on kirjoitettava vähintään neljä ainetta, joista yksi on äidinkieli ja yhden on oltava pitkä aine, käytännössä siis pitkä matematiikka tai A-kieli.

Vieraissa kielissä lukiossa ei tehdä enää eroa A1- ja A2-kielille, vaan molempien opiskelijat istuvat samoilla kursseilla ja yo-koe on sama. Myös ruotsin (joka useimmilla on seiskalla alkava B1-kieli eli keskipitkä) voi kirjoittaa pitkänä.

Menkää käymään saksassa, niin lapsi ymmärtää millaisessa ympäristössä kieltä käytetään. Lisätkää matkaan lapsen omia mielenkiinnonkohteita.

Itselläni se olisi ollut hevoset.

Vasta myöhemmin on tajunnut, miten edellä siellä ollaan kisakentillä ja miten hyödyllistä olisi ollut oppia saksaa kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

A1 ja A2 kielet ovat nyt ns. samalla tasolla. Luokalla kaikki käyvät ja opiskelevat samassa Englannin ryhmässä. Siis sekä Englannin A1 ja A2 kielenä ottaneet.

Kyseessä ei ole ettei poika oppisi Saksaa, oppii ihan jos ja kun lukee. Mutta kun motivaatiota ei vaan ole, niin ei tee läksyjä, ei lue kokeisiin, ei tee mitään.

Kyllä kaduttaa että aikoinaan edes Saksan mahdollisuudesta kerroin lapselle. Eihän tuollainen tokaluokkalainen osaa vielä ajatella asiaa enkä minä äitinä tajunnut millainen taakka vieraasta kielestä tulee.

AP

Tarina voisi olla omani. Valitsin saksa aikoinani A1-kieleksi juuri äitini aloitteesta. Pari vuotta meni suht mukavasti, mutta sitten motivaationi katosi. Osittain ehkä siksi, että saksa on melko vaikea kieli ja en vaan tajunnut kielioppia. En lukenut tunneille, en kokeisiin, en tehnyt läksyjä. Vielä tänä päivänäkin hämmästelen sitä, miten ihmeessä selvisin yo-kirjoituksissa. Missään en ole saksaa tarvinnut. No, en kyllä sitä osaakaan. Harmittaa vaan valtavasti, että tein niin väärän valinnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

A1 ja A2 kielet ovat nyt ns. samalla tasolla. Luokalla kaikki käyvät ja opiskelevat samassa Englannin ryhmässä. Siis sekä Englannin A1 ja A2 kielenä ottaneet.

Kyseessä ei ole ettei poika oppisi Saksaa, oppii ihan jos ja kun lukee. Mutta kun motivaatiota ei vaan ole, niin ei tee läksyjä, ei lue kokeisiin, ei tee mitään.

Kyllä kaduttaa että aikoinaan edes Saksan mahdollisuudesta kerroin lapselle. Eihän tuollainen tokaluokkalainen osaa vielä ajatella asiaa enkä minä äitinä tajunnut millainen taakka vieraasta kielestä tulee.

AP

Tarina voisi olla omani. Valitsin saksa aikoinani A1-kieleksi juuri äitini aloitteesta. Pari vuotta meni suht mukavasti, mutta sitten motivaationi katosi. Osittain ehkä siksi, että saksa on melko vaikea kieli ja en vaan tajunnut kielioppia. En lukenut tunneille, en kokeisiin, en tehnyt läksyjä. Vielä tänä päivänäkin hämmästelen sitä, miten ihmeessä selvisin yo-kirjoituksissa. Missään en ole saksaa tarvinnut. No, en kyllä sitä osaakaan. Harmittaa vaan valtavasti, että tein niin väärän valinnan.

Kun vähän kertaisit niin sun saksa palautuis aika äkkiä ja huomaisit kuinka paljon oikeasti ymmärätkään saksaa. Suosittelen kertaamaan vaikka puhelimen appiksella sanoja.