Te jotka olette tai olette olleet ison ikäeron suhteessa, elittekö sen vanhemman osapuolen iän mukaista elämää?

Ainakin tietämilläni menee juuri noin.

Mitä on "iän mukainen elämä"? Meillä on ikäeroa lähes 15 vuotta, mutta ei meillä ole elämäntavoissa tai muussakaan mitään erityisiä iän tuomia eroja.

Mitä ihmettä on iän mukainen elämä? Miten elää nelikymppinen tai viiskymppinen?

Onpa absurdi kysymys. En minä ainakaan katso kalenterista, minkälaista elämää minun pitäisi elää. Oma elämäni on ainakin näin 35-vuotiaana aika lailla samanlaista kuin se oli 25-vuotiaana, paitsi rahaa on enemmän. Toivottavasti 45-vuotiaana on sama meno

Ei tietenkään, koska suhteeseen tuli mukaan muutakin kuin iät. Luonteet, temperamentit, kulttuurit, kiinnostuksenkohteet. Yhteinen elämä muotoutuu orgaanisesti sellaiseksi kuin muotoutuu. Molempia osapuolia kunnioittava parisuhde siis. Muusta en osaa sanoa.

Meillä lähdettiin mukaan pikkulapsiarkeen miehen ollessa 46 Joten sanoisin että varmaan nuoremman mukaan. Mut todennäköisemmin kesämenona mentäisiin pori jazzeille kun ilosaarirockiin, et asiasta riippuen. Ikäeroa 19 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Mitä on "iän mukainen elämä"? Meillä on ikäeroa lähes 15 vuotta, mutta ei meillä ole elämäntavoissa tai muussakaan mitään erityisiä iän tuomia eroja.

Järkyttävää. Olettehan te kasvaneet aivan eri vuosikymmenellä. Kuunteletteko samoja bändejä?

Se riippuu niin ihmisestä, meillä ainakin oli niin että minä olin se aikuinen suhteessa vaikka olin nuori, ja se ukko on varmasti vielä tänäpäivänäkin lapsellinen ääliö. Meillä oli 22 vuotta ikäeroa, ja ero tuli sen takia että minä aikuistuin mutta mies ei. En jaksanut elää sellaisen miehen kanssa jonka ikänsä puolesta olisi pitänyt olla viisas ja rauhallinen mutta oikeasti oli minua kohtaan kuin kapinoiva teini, en minä ollut valmis teinin äidiksi kun itse olin vasta itse aikuistunut.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä on iän mukainen elämä? Miten elää nelikymppinen tai viiskymppinen?

Luultavasti erilailla kuin digi- ja somenatiivi parikymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä on "iän mukainen elämä"? Meillä on ikäeroa lähes 15 vuotta, mutta ei meillä ole elämäntavoissa tai muussakaan mitään erityisiä iän tuomia eroja.

Järkyttävää. Olettehan te kasvaneet aivan eri vuosikymmenellä. Kuunteletteko samoja bändejä?

Kuunteletko sä pelkästään oman vuosikymmenesi bändejä? Mä kuuntelen musiikkia laidasta laitaan 1800-luvulta teknoon. Samoin tekee 14 vuotta nuorempi mieheni.

Vierailija kirjoitti:

Mitä on "iän mukainen elämä"? Meillä on ikäeroa lähes 15 vuotta, mutta ei meillä ole elämäntavoissa tai muussakaan mitään erityisiä iän tuomia eroja.

Sama täällä, meillä tosin ikäeroa vain 9 vuotta.

Ennenaikaisesti olen vanhentunut.Entiset tyttökaverit ovat kuin toiselta aikakaudelta :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä on "iän mukainen elämä"? Meillä on ikäeroa lähes 15 vuotta, mutta ei meillä ole elämäntavoissa tai muussakaan mitään erityisiä iän tuomia eroja.

Sama täällä, meillä tosin ikäeroa vain 9 vuotta.

Komppi. Täällä myös 9 vuoden ikäero. Mies nuorempi. Ja eletään.. öö.. ihan normaalia elämää.. Tarkentaisitko ap mitä tarkoitat?

Yleensä nainen käy normaalisti töissä ja huolehtii keinohedelmöityksellä hankituista kaksosista, kun taas mies istuu päivät pitkät kenutuolissa Reinot jalassa ja tekee ristisanatehtäviä.

Vau, siis onko näin monella vauva-palstalaisella tosiaan noin paljon vanhempi mies? Tekisi mieli kysyä miksi. :) Musta jo 10v. ikäero on aika paljon. Kai mä sit vaan olen kummallinen nainen ku aattelen, että kannattaa mieluiten valita samanikäinen, tai pikkuisen nuorempi mies... jo siitäkin syystä, että miehet yleensä rupsahtaa henkisesti naisia aikaisemmin. Mutta siis, te naiset joilla on esim. 20v. vanhempi mies, niin ootteko luonteeltanne enemmän sellaisia "pikkuvanhoja" vai miten tää homma oikein menee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä on "iän mukainen elämä"? Meillä on ikäeroa lähes 15 vuotta, mutta ei meillä ole elämäntavoissa tai muussakaan mitään erityisiä iän tuomia eroja.

Järkyttävää. Olettehan te kasvaneet aivan eri vuosikymmenellä. Kuunteletteko samoja bändejä?

Miten niin järkyttävää?

Minä olen jo mummoikäinen ja kuuntelen mieluusti ihan nykymusiikkia. Miksi mun olisi pitänyt jämähtää nuoruusaikani musiikkiin. Toki sekin joskus ihan kivaa kuunneltavaa, mutta mieluummin kuuntelen tätä uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä on "iän mukainen elämä"? Meillä on ikäeroa lähes 15 vuotta, mutta ei meillä ole elämäntavoissa tai muussakaan mitään erityisiä iän tuomia eroja.

Järkyttävää. Olettehan te kasvaneet aivan eri vuosikymmenellä. Kuunteletteko samoja bändejä?

Miten niin järkyttävää?

Minä olen jo mummoikäinen ja kuuntelen mieluusti ihan nykymusiikkia. Miksi mun olisi pitänyt jämähtää nuoruusaikani musiikkiin. Toki sekin joskus ihan kivaa kuunneltavaa, mutta mieluummin kuuntelen tätä uutta.

Noin päin se toimiikin. Mutta joskus käy niin että nuori alkaa elää kuin sen vanhemman kumppaninsa nuoruutta ja jättää omansa kesken.

Eletään. Mutta en minäkään lähde mukaan toisen juttuihin silloin, jos ei ollenkaan kiinnosta, joten en koe olevani "alakynnessä". Olen vain ehkä nuorempana avoimempi uusille asioille, uusille ihmisille jne.

Joidenkin mielestä vanhan matkaan lähtevät ovat ikäistään kypsempiä, joten vaikka iässä on eroa, ei sitä ehkä muuten ole.

Vierailija kirjoitti:

Vau, siis onko näin monella vauva-palstalaisella tosiaan noin paljon vanhempi mies? Tekisi mieli kysyä miksi. :) Musta jo 10v. ikäero on aika paljon. Kai mä sit vaan olen kummallinen nainen ku aattelen, että kannattaa mieluiten valita samanikäinen, tai pikkuisen nuorempi mies... jo siitäkin syystä, että miehet yleensä rupsahtaa henkisesti naisia aikaisemmin. Mutta siis, te naiset joilla on esim. 20v. vanhempi mies, niin ootteko luonteeltanne enemmän sellaisia "pikkuvanhoja" vai miten tää homma oikein menee?

Vanhat ukot ja thaikkuvaimo.Miksi kiinnostaisi muuten kuin raha