Miten päästä eroon korkeanpaikankammosta? Taitaa jo fobia olla minulla

Säpsähtelen milloin missäkin jos vaikka kauppakeskuksessa lapsi juoksentelee yläkerrassa lasisen kaiteen lähellä. Laivan kannella oli todella ahdistavaa olla, kun lähettyvillä pariskunta nojaili kaiteeseen. Ei siis kohdistu vain itseeni tämä kammo, vaan se sama tunne tulee jos näin jonkun muun reunan lähellä. Alkaa jo häiritsemään normaalia elämistä, koska melkein joka päivä näitä tilanteita tulee. Välillä autolla matkustaessakin pitää sillan kohdalla peittää näkymä jokeen/järveen tms, jotta tunnetta ei tule, jos siis istun hanttarin paikalla ja näin olen lähimpänä kaidetta.

Olen pienillä jutuilla oppinut vähän sietämään, esim nuo kaiteet korkealla, aiemmin en voinut mennä lähellekkään, mutta nyt pystyn joskus jo jotenkin menemään ohi, kun peitän näkymän kädelläni.
Jos jonnekkin korkealle yritän kiivetä portaita, niin saattaa käydä niin, että jähmetyn täysin enkä pääse enää ylös enkä alaspäin. Olenkin vältellyt näitä tilanteita, koska tiedän miten siinä tulee käymään.

Jos olen oman mukavuusalueen rajamailla, eli aika lähellä paikkaa josta näen että korkealla ollaan ja vastaan tulee ihmisiä, säpsähtelen ja pyrin menemään seinää vasten tms. Mitä enemmän tulee ihmisiä vastaan, sen suuremmalla todennäköisyydellä matka tyssää siihen ja tahdon alemmas maantasalle. Olen kyllä monta kertaa yrittänyt mennä jonnekkin korkeammalle, jotta pääsisin tästä eroon, mutta yleensä siellä on muita ihmisiä ja pahin on tilanne jossa pitää jotain rappuja kiivetä mistä näkee alas (esim vesipuiston portaat) takaa tulee kokoajan ihmisiä enkä saa rauhassa mennä omaa tahtiani samalla tsempaten itseäni.

Onko joku päässyt vastaavasta eroon? Kerro vinkkisi, olisin äärettömän kiitollinen.