Lapsien välillä eripuraa harrastuksista

Miksi et voisi? Ei ole oikein, että toinen saa resursseja käyttöönsä moninkertaisen määrän toiseen nähden. Molemmille saman verran ja itse voivat vaikuttaa siihen, kuinka ne käytetään.

Sitä se elämä on ja hyvä lastenkin se oppia. Varsinkin jos on itse valitut harrastukset niin ei tarvitse edes selitellä. Toki jos toinen lapsi on pienenä kannettu lätkätreeneihin ja tästä edelleen odotetaan suraavaa Selännettä toisen käydessä kansalaisopiston piirrustuskerhossa vanhemman valitsemana, voidaan puhua epäreiluudesta.

Kaikki ei mene tasan ja nuokin tasottuu joskus. Itselläni oli pienenä se kallis (musiikki)harrastus kun sisarukset ei mitään harrastaneet. Noh, yläasteiässä toinen veli sai mopoja ja mönkijöitä ja moottoripyöriä ja toinen veli lähetettiin vaihtariksi Australiaan. Minulla oli se kallis soitin.

Ei sisarusten kuulu saada aina samaa, vaan tilanteen mukaan. Älä vaan osta leluja sillä harrastusten hinnalla, vaan opeta että raha on vain väline jolla maksaa eri asioita.

Mä en ole koskaan lähtenyt siihen, että molempien lasteni pitäisi saada samaan aikaan yhtä paljon. Mulle vanhemmuus on elämänmittainen matka ja olen tyytyväinen, jos kuolinvuoteellani voin todeta, että molempia lapsiani tuli autettua ja tuettua yhtä paljon. Enkä laske edes rahallisesti vaan toinen voi saada enemmän taloudellista apua ja toinen taas esimerkiksi lastenhoitoapua. Kumpaakin tuen sen mukaan, mitä he milloinkin tarvitsevat. Lapseni ovat jo aikuisia ja kumpikin tuli varmasti ennen lapsuudenkodista muuttamistaan saaneeksi rahallisesti suurinpiirtein saman verran, vaikka toinen saikin monenlaista juttua nuorempana ja toinen vasta vanhempana. Jos olisin lähtenyt tuohon, että ostan nuoremmalle leluja tms aina, kun vanhempi saa harrastuksiinsa tukea tai esimerkiksi uutta elektroniikkaa, olisin joutunut lopettamaan nuoremman tukemisen jo 14-vuotiaana tai sitten ostamaan samalla summalla jo kotoa muuttaneelle lapselleni kaikenlaista, jotta molemmat olisivat varmasti saaneet yhtä paljon. Lapseni eivät ole koskaan olleet kateellisia toisilleen, vaikka toinen onkin saanut esimerkiksi parin tonnin tietokoneen, mutta 5 vuotta nuorempi ei saanut samaan aikaan parilla tonnilla leluja. Tilanne on aina tasoittunut, kun toinen on tullut samaan ikään tai jos nuorempi on saanut jotain kallista, mitä vanhempi ei aikanaan saanut, on tullut tarvetta jollekin muulle. 

Minkä ikäisiä nuo teidän lapset on? Meillä on 14v lätkänpelaaja, jolla ei ole mitään hajua, mitä tuo harrastus meille maksaa. Ei se ole lapsen asia edes sitä pohtia. Mistä tuo toinen lapsi on keksinyt sen että toisen menoja maksetaan enemmän? Ja miksi ihmeessä sen häntä vaivaisi, jos heidät muuten otetaan tasa-arvoisesti huomioon? Siis ei taloudellisesti vaan ihmisinä? Itsellä kolme lasta, ei noita kahta muuta edes kiinnosta, miten paljon tuo lätkä kustantaa ja on "heiltä pois". Heillä on omat juttunsa, jotka ovat itse halunneet ja he ovat tyytyväisiä niihin.

Meillä on 13-vuotias lätkänpelaaja, joka taatusti tietää mitä hänen harrastuksensa ja varusteensa maksavat. Mielestäni se on myös lapsen asia. Meillä ainakin tasoitetaan, kun toinen on lätkäleirillä tai turnausmatkalla, niin toisen kanssa tehdään omat korvaavat reissut. Toinen saa uudet luistimet, niin toinen saa jotain mikä hänelle on tärkeää. Ei yksi yhteen eikä samaan aikaan, mutta tasapuolisuuden nimissä kuitenkin. Kumpaakin tuetaan siinä mikä on heille tärkeää. Eipä ole pojat asiasta valittaneet.