Allekirjoittaisitteko sopimuksen miehen kanssa?

0/5

Vähän Vaikee sanoa, kun ei yhtään tiedä mistä on kysymys.

Kunhan sopimus sitoisi molempia.

Että jos vaikka sovitte, että kolmeen vuoteen ei oteta lasten hankkimista puheeksi, niin samalla pitäisi olla sovittuna montako lasta olisi tarkoitus kuitenkin hankkia.

En

Kyllä, jos itse olisin 100% varma asiasta.

Jos kehtaisin, haluaisin varmaan kaikki lupaukset kirjallisina, koska luottamukseni ja lupaukset petetty sen verran useasti. Kirjallisella lupauksella turvaa asian jollakin tasolla paremmin, vaikka voihan sen silti rikkoa. 

Luultavasti lähtisin suhteesta. Jos tuollaisia sopimuksia pitää kirjoitella, niin luotto on miinuksella ja suhde hyvässä alamäessä. Avioehdon olen kirjoittanut yhteisestä päätöksestä ja se oli ok. Siinä me molemmat allekirjoitimme, että jos ero tulee, niin emme vaadi toiselta perittyä omaisuutta. Meillä molemmat olemme saamassa suurinpiirtein saman arvoiset maapläntit.

Kyllä, jos sopimus olisi tosiaan molempien osapuolien hyväksymä senkin jälkeen kun on nukuttu yön yli ja vähän aikaa makusteltu asiaa. On hyvä olla mustaa valkoisella, joten ei sitten tarvitse tulevaisuudessa vänkätä, vääristellä tai muistaa väärin. Allekirjoitettu sopimus tekee asiasta myös tavallaan juhlallisemman, kyse ei välttämättä ole luottamuspulasta.

Mutta jos oikeaa yhteisymmärrystä tai tasapuolisuutta ei onnistuttukaan löytämään, niin ei kannata allekirjoittaa. Jos sopimus sisältää kyseenalaisia velvotteita tai toiselle osapuolelle kohtuuttomia oikeuksia esimerkiksi toisen yli, niin sitten ei todellakaan kannata allekirjoittaa.

Olen tehnyt useita kirjallisia sopimuksia mieheni kanssa.