Epäsuhtaiset kaverukset

Kuopukseni ystävystyi ekalla luokalla erään tytön kanssa. Olivat hyvin samanlaisia, samankokoisia ja samanikäisiä. Nyt ovat menossa vitoselle ja huomaan että ahdistaa. Tässä vuosien saatossa sillä toisella tytöllä on diagnosoitu vaikka mitä kehityshäikkää, on erityisopetuksessa ja mukautettu lukkari jne. Motoriset taidot mätttää, on kömpelö, mikä rajoittaa tekemisiä. Ei osaa uida. On hahmotushäikkää, eksyy. On jäänyt 20 senttiä pituuskasvussa. Kaveruus on muuttunut sellaiseksi riippuvuudeksi että se minun lapseni vetää perässään tai avustaa tätä toista. Ja huomaan että sen toisen lapsen vanhemmat ovat suorastaan vihamielisiä siitä että heidän lapsensa ei kehity kuten meidän. Ovat alkaneet komennella meitä kuin päivystäisimme heidän apunaan. Tiuskitaan ja käskytetään.