Köyhän äidin kaiķki rahat menevät lapsen elatukseen.

Eiköhän tuo ole tuttua kaikissa lapsiperheissä.

Haluaa - ei tarvitse. Nämä kaksi asiaa menee naisilla helposti sekaisin.

Ei ole. Olen kahden lapsen työtön yh.

Kännyköitä ei tarvitse jatkuvasti ostaa, vanhemmalla lapsella taitaa nyt olla kuudetta vuotta sama kännykkä käytössä. Nuoremmalle on jouduttu kerran ostamaan uusi, hinta 100e.

Vaatteita ostetaan pari kertaa vuodessa ja hyödynnetään aleja. Aina ei tietenkään löydy mieleisiä vaatteita alesta ja silloin ostetaan normihinnalla tarpeelliset.

Yksi tabletti löytyy ja se on riittänyt, vanhempi ei edes tablettia kaipaa.

Polkupyöriäkään ei tarvitse joka vuosi ostaa ja käytettynä löytyy edullisesti hyväkuntoisia pyöriä.

Semmoista se on. Lapsesta haaveilevien kannattaa ajatella, että on jos 400 euroa kuussa löysää, sitten sopii tehdä lapsi. Ja kutakin uutta lasta kohti pitää olla se sama 400 euroa. Silloin elintaso pysyy kohtuullisena kaikille.

Että niin tänään.  :)

Mun bruttotulot on 5000e/kk, aika vähän käytän rahaa ihan suoranaisesti itseeni, käytännössä kaikki menee noihin kolmeen lapseen tai heidän liitännäiskuluihin. En siis asuisi omakotitalossa Espoossa, oma auto pihassa, jos lapsia ei olisi. 2x vuodessa käyn kampaajalla, 2x vuodessa tyttökavereiden kanssa ulkona ja n 6x vuodessa kosmetologilla. Vaatteita olen tänä vuonna ostanut: 2 alushousut, 2 sukkahousut ja kaksi paitaa. Meikkejä: 1 kynsilakan.

Näitä köyhyysongelmaa on vain lapsiperheissä. Yksinasuva työtön tai toimeentulotuen saaja ei ole kärsi köyhyydestä.

Lapsiperheiden tuet on oleellisesti huonompia kuin muissa tilanteissa olevien. Opiskelijallakin on esim. mahis lainaan ja työntekoon, mutta mistäs se imettävä äiti vois repiä lisätuloja.

Vierailija kirjoitti:

Mun bruttotulot on 5000e/kk, aika vähän käytän rahaa ihan suoranaisesti itseeni, käytännössä kaikki menee noihin kolmeen lapseen tai heidän liitännäiskuluihin. En siis asuisi omakotitalossa Espoossa, oma auto pihassa, jos lapsia ei olisi. 2x vuodessa käyn kampaajalla, 2x vuodessa tyttökavereiden kanssa ulkona ja n 6x vuodessa kosmetologilla. Vaatteita olen tänä vuonna ostanut: 2 alushousut, 2 sukkahousut ja kaksi paitaa. Meikkejä: 1 kynsilakan.

Miten. Siis miten sun lapset tulee noin kallliiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun bruttotulot on 5000e/kk, aika vähän käytän rahaa ihan suoranaisesti itseeni, käytännössä kaikki menee noihin kolmeen lapseen tai heidän liitännäiskuluihin. En siis asuisi omakotitalossa Espoossa, oma auto pihassa, jos lapsia ei olisi. 2x vuodessa käyn kampaajalla, 2x vuodessa tyttökavereiden kanssa ulkona ja n 6x vuodessa kosmetologilla. Vaatteita olen tänä vuonna ostanut: 2 alushousut, 2 sukkahousut ja kaksi paitaa. Meikkejä: 1 kynsilakan.

Miten. Siis miten sun lapset tulee noin kallliiksi?

Kaikki tyttöjä?

Monikaan ei tunnu tuntevan kahta tärkeää sanaa: organisointi ja priorisointi. Ehkä nelisen kertaa istutaan rauhassa koko perhe pöydän ääreen ja käydään läpi yksityiskohtaisesti, mitä on tarvis hankkia, siis mitä ilman ei kerta kaikkiaan tule toimeen. Mietitään, mistä löydetään tavarat edullisesti. Käydään myös läpi, mitä vaatteita ym. nuoremmat voivat periä isommilta sisaruksiltaan. Osa vaatteista ja jalkineista on niin vähäisellä käytöllä (juhlavaatteen, kumisaappaat, monot, sukset jne.), että yksi lapsi eikä kaksikaan ehdi niitä kuluttaa loppuun. Onneksi monet vaatteet ja jalkineet ovat nykyään sukupuolettomia, joten ei ole väliä, vaikka tyttö perii pojalta tai päinvastoin. Vaatteita ostettaessa voi jo valita niin neutraaleja värejä, että ne menevät molemmille.

Yksinhuoltaja on usein nainen ja naisten palkat ovat alhaisemmat, joten rahaa on vähemmän. Mutta toisaalta yksinhuoltaja saa joko lasten isältä tai yhteiskunnalta elatusapua, samoin korotettua lapsilisää. Joten ei olla ihan nälkäkuurilla, jos osaa organisoida ja priorisoida. Turhat menot - niitä on varmasti - karsitaan pois. Ei parin lapsen kanssa tarvita isoa omakotitaloa, pienempikin asunto riittää. Jos lapset totutetaan / kasvatetaan alusta asti siihen, että kaikilla ei suinkaan ole varaa kaikkeen, niin kyllä he tyytvvät vähempään. Tietysti moni haluaa verrata omaa olemistaan niiden kaikkein rikkaimpien olemiseen, mutta jos on aina selitetty, että on monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia talouksia, ei kitinästä luulisi tulevan ongelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheiden tuet on oleellisesti huonompia kuin muissa tilanteissa olevien. Opiskelijallakin on esim. mahis lainaan ja työntekoon, mutta mistäs se imettävä äiti vois repiä lisätuloja.

Opiskelijoillakin voi olla lapsia, voihan se imettävä äitikin käydä töissä jos opiskelijatkin voivat imettämisen ja opiskelun ohessa mielestäsi käydä töissä.

Meillä myös, sama tilanne. Vaikka kuinka säästän omiin tarpeisiini, niin aina tule lapsille joku yllättävä tai "pakollinen"meno johon se raha kuitenkin menee. Joskus haaveilen, että voisin laittaa sen 150 euroa kuukaudessa itseeni, niin kuin tupakoiva vanhempi laittaa. Mutta olen itse elänyt hienon lapsuuden, ihanan opiskeluajan vailla huolia ja yltäkylläisyyden sinkkuajan joten eiköhän riitä kun eläkkeellä taas on aikaa ja rahaa laittaa itseenkin. Ellei sitten lapsen lapset mene edelle.

Vierailija kirjoitti:

Näitä köyhyysongelmaa on vain lapsiperheissä. Yksinasuva työtön tai toimeentulotuen saaja ei ole kärsi köyhyydestä.

Tässä keskustellaan kuinka lapset menee edelle priorisoinnissa. Sinkkuna pystyi helpommin suunnittelemaan talouden ja tosiaan laittamaan kaikki ylimääräinen itseensä. Lapsiperheessä tuntuu aina tulevan jotain yllättävää menoa. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperheiden tuet on oleellisesti huonompia kuin muissa tilanteissa olevien. Opiskelijallakin on esim. mahis lainaan ja työntekoon, mutta mistäs se imettävä äiti vois repiä lisätuloja.

Siis miten niin? Eiköhän vanhempainpäiväraha ole opintotukea isompi? Ja mikä estää äitiä ottamasta lainaa tai tekemällä töitä?

Ihania nämä talousketjut.. Ok, olen yksinhuoltaja, mutta myös maatilan pääomistaja. Minulla nämä yhtälöt menevät näin, ensin elukoitten pakolliset, sitten lasten pakolliset, sen jälkeen jos sattuu jotain jäämään mun pakolliset..

Sellaista nitkuttelua, mutta vielä on selvitty ilman sosiaalitoimiston apua ja tilakin on pystyssä pysynyt.

Tokihan lasten lapsilisät ja elarit menee lasten kuluihin, mutta eipä ne tahdo riittää, vaikka millainen velho olisin rahankäytön suhteen. Ja kuuluuhan munkin osallistua, muutenkin kuin sillä jatkuvalla hoitamisella ja huollolla.

Jotenkin vaikeaa ajatella, että joka lati pitäisi miettiä ja laskea, mutta tarkkana saa kyllä olla, ettei tule pohjakosketusta liikaa.

Onneksi enää kolme alaikäistä...on jo voiton puolella..

Lapsiperheille on parhaat etuudet. Lapsiperheelle tulee ja menee niin paljon rahaa, että jos köyhä on tarkka, pystyy hyvin laittamaan säästöönkin. Yksinäiselle köyhälle on hyvin niukka toimeentulominimi.

Itse olen lapsiperheellinen.