Äitini ei halua mummoksi

Pelkää joutuvansa lapsenvahdiksi. Minkä ikäisiä olette? Onko miehesi ollut äidillesi mieleinen vävy vai olisiko äitisi toivonut, että olisit valinnut paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Pelkää joutuvansa lapsenvahdiksi. Minkä ikäisiä olette? Onko miehesi ollut äidillesi mieleinen vävy vai olisiko äitisi toivonut, että olisit valinnut paremmin?

Komppaan aiempaa kysyjää, eli oletteko hyvin nuoria, olisiko äitisi toivonut sinun opiskelevan pidemmälle/saavan hyvän työpaikan ennen perheellistymistä tms?

Millaiset hänen tunteensa ovat miestäsi kohtaan? Jos vävy ei ole mieluinen tai jos tämä ei ole äitisi mielestä tarpeeksi hyvä sinulle, voi yhteinen lapsi olla hänen mielestään huono tikki sinun kannaltasi.

Saattaa myös olla, että äidilläsi on omaan vanhenemiseensa tai itsetuntoon liittyviä ongelmia, eikä halua joutua vielä "mummokategoriaan".

Minkä ikäinen äitisi on? 40? 50? 60? 70? sekin vaikuttaa paljon.

Kaikki ei vaan osaa suhtautua. Tiedätkö, millainen suhde äidilläsi on/oli omaan äitiinsä tai isäänsä? Mun äiti on näennäisesti ollut iloinen, kun saimme esikoisen ja nyt odotan toista. On muka niin mummoa, niin mummoa, mutta kuitenkin esim. Raskausvaivoistani piruilee ja vaikuttaa ettei varsinkaan tämä nuoremman lapsen syntymä juuri jaksa kiinnostaa. Esikoisen hoidossa ei auta, vaikka etukäteen niin suunnitteli, aina on omat menot tärkeämpiä ja uupuu iltatähti-teinin kanssa, ei ole energiaa olla lapsenlasten kanssa. Itseäni tämä harmittaa kyllä, on tosi kurja olo kun äitiä ei oikein tunnu kiinnostavan, on multa koko ajan vailla jotain apua tai esim. Raahaa teinin meille että pääsee itse mökille lepäämään, vaikka minulla on raskaus jo loppusuoralla ja tarvitsisin hieman apua, sitä ei saa vaikka nöyrtyisi pyytämäänkin. Juu, itsepä perheen halusin miehen kanssa perustaa ja itse lapsetkin hoitaa, mutta joskus edes henkinen tuki tulisi tarpeeseen..