Lue keskustelun säännöt.
3-v. jääminen yksin harrastukseen
25.07.2016 |
Meillä on ollut tarkoituksena aloittaa nyt syksyllä 3-vuotiaalle liikuntaharrastus, ja olin ajatellut voimistelua, koska tytöllä on esim. tosi hyvä tasapaino, mutta toisaalta taas osa asioista on vaikeita. Lisäksi lapsella on hirveästi energiaa, ja joka päivä ei jaksaisi olla leikkipuistossakaan ja perheenä yhdessä tehdään enemmän kulttuurijuttuja. Näin ollen puhuin, että isona voi sitten aloittaa voimistelun, jos niin haluaa, ja nyt lapsi puhuu koko ajan siitä, kuinka haluaa aloittaa voimistelukoulun.
Ongelma on vain se, että lapsi on melko ujo tekemään itse mitään yksin. Puhuu kyllä vieraillekin, on päiväkodissa reipas ja tykkää leikkiä muiden lasten kanssa, mutta esim. osallistuminen yhteisleikkeihin ja -tansseihin lastentapahtumissa (tyyliin pää-olkapää-peppu-laulu) ei onnistu, vaan äidin pitää olla mukana ja silloinkin yleensä vaan katsoo tai haluaisi tanssia omalla tavalla eikä välttämättä seurata ohjeita. Jumpassa käyvät päiväkodissa viikottain ja siellä ei aluksi halunnut osallistua (jos ei osannut heti, niin ei tehnyt liikkeitä) ja seisoi itsepäisesti paikallaan, nykyään tykkää siitä paljon, mutta esiintymisestä ei pidä ollenkaan.
Onko täysin tuhoontuomittu ajatus edes yrittää viedä tuonne voimisteluharrastukseen? Miten lasta voisi rohkaista siihen, että lähtisi mukaan ja tottelisi valmentajaa, eikä vain seisoisi paikallaan, vaikka minä olen itse muualla? Muuten voisin odottaa vielä helpostikin, mutta toisaalta haluaisin rohkaista lasta kokeilemaan uutta, koska tiedän, että tykkää monista jutuista sitten kun vain uskaltaa yrittää.
Kommentit (7)
Ei tuonikäisen tarvi osata olla harrastuksessa ilman vanhempaa, anna lapsen kypsyä rauhassa. Menkää johonkin missä vanhempi ja lapsi on yhdessä, paljon on sellaisiakin jumppia, sirkusta yms. Muutenkin päiväkodissa saa olla ihan riittävästi erossa vanhemmistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa käydä kokeilemassa. Kerro lapselle etukäteen, mitä harrastus edellyttää, miten siellä käyttäydytään jne. Jää paikan päälle seuraamaan (tämä ainakin usemmissa harrastuksissa mahdollista). Kehu lasta onnistumisista (eli mitä on tehnyt oikein - ei siis tarvitse olla mitään supersuorituksia).
Ikävää kuitenkin on, ettet jaksa olla päivittäin lapsen kanssa leikkipuistopuistossa ja koet näin lapsen energisyyden ongelmaksi. Lapsi (ja aikuinenkin ) tarvitsee liikuntaa päivittäin ja 3-vuotiaalle soveltuu parhaiten juuri omantahtinen riehuminen esim. siellä leikkipuistossa.
Kannattaa vaan kokeilla. Meillä kuopus oli 3 veenä liian pieni jumppaamaan, vaikka äiti olisikin ollut odottamassa ja koko ajan näkyvillä. Mikään rohkaisu tai kannustaminen ei auttanut. Lapsi oli silminnähden helpottunut kun jumppa lopetettiin. Vuoden päästä kokeiltiin uudestaan ja sitten harrastaminen lähti toimimaan.
Lapset toimivat valmentajan ohjeiden mukaan hienosti jos vanhempi älyää häipyä. Saat kyllä treenien jälkeen palautetta jos homma ei suju. Mutta sinun läsnäolosi ei auta.
Tiedän, että helpoiten tämä tosiaan varmaan ratkeaisi sillä, että minusta tulisi puistossa ja temppuradoilla viihtyvä äiti, mutta en vain ole sellainen joka päivä (plus lapsi on kuitenkin päiväkodissa ulkona). Itse kuitenkin tykkään esim. lenkkeillä/pyöräillä tai retkeillä metsissä, ja niinpä tehdään sitä yhdessä. Tai sitten tosiaan käydään museoissa ja teattereissa (lapsi pyytää aina itse päästä Kiasmaan), koska ne on meille molemmille kiinnostavia juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 vuotias ei tarvitse harrastuksia. Ei varsinkaan, jos on päiväkodissa, eiköhän siinä ole virikettä tarpeeksi. Harrastusaika on vanhempien kanssaoloajasta pois. Lapsi tarvitsee vanhempiaan, ei kuperkeikkatreenejejä.
Miksi pitäisi olla muualla? Et tietenkään voi osallistua mutta varmasti voit jäädä paikan päälle. Kai sitä nyt kannattaa ainakin käydä kokeilemassa jos tyttö on ajatuksesta innoissaan. Jos ei suju, kokeilee sitten vuoden päästä uudelleen. Yleensä ottaen oon sitä mieltä että varsinaisesti alle kouluikäinen ei tarvitse harrastusta/harrastuksia jos muutenkin vietetään suht aktiivista elämää.