Lue keskustelun säännöt.
Lentopelko pilaa hyvän matkafiiliksen
24.07.2016 |
Ollaan viikon päästä lähdössä mieheni kanssa kreikkaan ja tämä on ensimmäinen yhteinen lomamatka vähän kauemmas. Mulla on kova lentopelko, joten sen takia mun matkustaminen on jäänyt naapurimaihin tai kotimaahan. Nyt 10v hääpäivän kunniaksi päätin rohkaistua ja lentää mieheni kanssa romanttiselle lomalle. Olen ollut matkasta ihan fiiliksissä tähän asti, mut nyt alkoi jo se tuttu ahdistus. Vatsaan sattuu ja hermostuneisuus alkaa lisääntyä ja lentoon on kuitenkin vielä viikko!
Itse lentäminen ei sinänsä pelota, mut eniten ahdistaa ne muut matkustajat. En tiedä itsekään mistä tämä johtuu. Jos pääsisin lentämään yksityiskoneella, mikä ei tietenkään tule koskaan olemaan mahdollista, niin uskoisin että voisin jopa nauttia matkasta. Ahdistaa ajatus olla pienessä ahtaassa putkessa satojen muiden ihmisten kanssa. Onko muilla sama? Miten selviätte lennoista?
Kommentit (3)
Hei ap. Itse kärsin suunnattomasta lentopelosta, paniikkikohtaus koneessa on sääntö, ei poikkeus. Ratkaisin sen puhumalla lääkärille joka määräsi rauhoittavia lääkkeitä lentokoneeseen. Viime lomalla nappasin ekan pillerin kaksi tuntia ennen kentälle menoa, ja toisen koneessa. Ohjeiden mukaan. Paniikintunnetta ei tullut vaan pystyin jopa nauttimaan lentämisestä. Turvaudun ilman muuta lääkkeisiin jatkossa, enkä pelkää väärinkäyttöä koska en panikoi muuten. Hyväksy lentopelkosi äläkä pyri siitä vimmatusti eroon, se vaan pahentaa jos kiellät sen ja kuuntelet näitä ei-pelkääviä.
Faktahan on se, että lentokoneessa matkustat kuin linja-autossa, mutta sata kertaa turvallisemmin. Mikään ei ole niin kontrolloitua ja säädeltyä kuin lentäminen. Paniikin tunnetta ei kuitenkaan tarvitse sietää, rauhoittava lääke rauhoittaa nimenomaan fyysiset oireet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vois kysyä lääkäriltä jotain tuohon lentopelkoon. Kiitos vinkistä.
Ap
Mulla kanssa ahdistaa lentäminen. En pelkää sitä, että kone tippuu tai törmää, outoja ääniä tai muuta "normaalia", vaan juurikin se, että ollaan kuin sillit purkissa penkit kiinni toisissaan paikassa, josta ei todellakaan pääse ulos, vaikka kuinka alkaisi ahdistaa. Oikeastaan en osaa mitään neuvoakaan antaa, paitsi että paikkojen valitseminen etuosasta voisi auttaa luomaan mielikuvaa siitä, että koneessa ei sittenkään ole niin paljoa porukkaa. Yritän myös saada unen päästä kiinni ja miettiä mukavia ajatuksia (mitä kaikkea mukavaa tekemistä on sitten perillä). Tsemppiä!