HS:n mielipidepalstalla oli jonkun av-mamman kirjoitus

Niin se vähän armahtaa tuota " av-mammaa" . Kieltämättä tmä mamma oli toinen ääripää ajatuksineen että ennemmin lapset huostaan kuin " lastensuojelusyistä" päivät hoidossa tai että oma 5-vuotiaani ei koskan ole kaivannut päivähoitoa, eivät siis muidenkaan lapset.



Mutta siis sillä alkuperäisellä oli kaikkia tällaisia kommentteja kuin: " Ilmeisesti tällä röyhkeällä päätöksellä on tarkoitus painostaa työttömät huoltajat etsimään töitä" ja että " ei ole otettu huomioon että lasten hoitaminen kotona maksaa" . Ihan outoaa, että ihan painostetaan työttömiä hakemaan töitä ja että tulee ikään kuin yllätyksenä jollekin että niistä lapsista on kyllä kulujakin :)

Täällä siihen on jotenkin tottunut, ja ehkä olettaa myös, että typerimmät kommentit on heitetty provomielessä tai muuten vaan herjalla. Vaatii todellista vakaumusta noiden mielipiteiden " oikeudesta" , kun kirjoittaa niitä hesariin omalla nimellä.



Tämä kyseinen mielipidehän oli just sellaisena tynnyrissä kasvaneen ihmisen kirjoittama, jolle ei ole olemassa muuta todellisuutta kuin omansa.

lapsi kotona. Miksi? Ihmettelen vain miten voi ottaa nopeasti työn vastaan, jos lapsen hoito pitää järjestää ja se ei välttämättä onnistu. Pääkaupunkiseudulla kyllä useampiin paikkoihin on hoitojonot, kun töihin pitäisi päästä. Minusta on todella epäreilua pistää työttömän tilanne hänen omaan piikkiinsä ja olla saamatta tasa-arvoista kohtelua/vaihtoehtoa. Tietysti puolipäiväjutut yms. voisi olla hyvä vaihtoehto ja hoitopaikka on turvattu, jos työpaikka natsaa. Tämä keskustelu riippuu aina siitä kuka mistäkin elämäntilaanteesta riippuen kirjoittaa ja miten asioista yleensäkin ajattelee. Ei voi olla olemassa vain yhtä ainoaa vaihtoehtoa ja oikeaa näkemystä. Siksi pitäisikin olla joustavasti erilaisia mahdollisuuksia. Tämän aiheen puolelta pyöritään kehää ja pitkään.

tuon kirjoituksen, tuota opiskelijan kirjoitusta en ole nähnyt. Tuli vaan niin elävästi tämä palsta mieleen, ihan kuin parhaat palat täältä poimittu lehteä varten.



ap



Ps. Eikös tässä hiljattain jokin ruotsalaistutkimus ollut sitä mieltä, että kotihoito ei ole parasta lapselle?

että niistä lapsista (siis 80-luvulla ruotsalaisessa päivähoidossa olleista, joilla erilaiset olot kuin Suomessa nyt) menestyivät koulussa parhaiten ne, jotka olivat menneet varhain hoitoon. Kyseinen tutkimus on lytätty aika innolla jo Ruotsissakin, koska otanta oli erittäin pieni ja tutkimuksessa ei pystytty ottamaan huomioon vanhempien sosioekonomisen ja koulutuksellisen taustan vaikutusta lasten koulumenestykseen (joka yhteys on todettu lukuisia kertoja).

Vierailija:

Ps. Eikös tässä hiljattain jokin ruotsalaistutkimus ollut sitä mieltä, että kotihoito ei ole parasta lapselle?

Paras hoitopaikka lapselle on koti





En voi kuin ihmetellä opiskelija Olli Saarikosken kommentteja lasten päivähoidosta (HS 28. 5.). Mielestäni on aivan oikein, että esimerkiksi työttömät hoitavat lapsensa kotona. Itse olen tällä hetkellä työtön, eikä tulisi mieleenikään viedä lapsia hoitoon.



Lapsen paras hoitopaikka on edelleen koti, varsinkin alle kolmevuotiaille. Eri asia on, jos perheessä on päihde- tai muita ongelmia. Mutta silloinkin lapsi joutuu olemaan viikonloput ja illat kotona. Huostaanotto olisi ehkä järkevämpää tällaisessa tilanteessa.



Siinä Saarikoski oli oikeassa, että lasten kotona hoitamisessa on kustannuksensa. Jos siihen ei ole varaa, niin miksi yleensä hankkia lapsia? Ei pitäisi aina olettaa, että yhteiskunta hoitaa ja maksaa kaiken. Kyllä pitäisi omat lapset pystyä ruokkimaan.



Ja kaiken huippu oli ehdotus, että suurituloiset maksaisivat enemmän ja siitä saatu raha annettaisiin vähävaraisille, jotka suostuvat hoitamaan lapsia kotonaan. Että oikein palkkio siitä, että hoitaa omaa lasta kotona!



Sitä paitsi esityksen tavoitteena oli se, että jos jompikumpi vanhemmista on kotona, niin myös lapsi hoidetaan kotona. Sen luulisi olevan itsestään selvää.



Itse olen hoitanut suurimmaksi osaksi kaksi nuorinta lastani kotona, eikä heille ole tullut mitään traumoja siitä, etteivät ole päässeet päivähoitoon.



Päinvastoin, kumpikin on ollut harvinaisen terve. Esimerkiksi viisivuotias ei ole ikinä syönyt edes antibioottikuuria. Lapset ovat myös reippaita ja sosiaalisia eivätkä pelkää ihmisiä.



Subjektiivinen päivähoito-oikeus on mielestäni täysin turha. Se saa aikaan vain uusavuttomia ihmisiä, jotka odottavat yhteiskunnan tekevän kaiken