Elintapatyötön
Mitä ajattelette aikuisesta joka ei ole ikinä ollut töissä elämänsä aikana ja ikääkin jo reippaasti yli 30. Ei fyysisiä terveydellisiä ongelmia. Mielenterveysongelmista ei tietenkään aina tiedä. Ei ainakaan mitään selviä sellaisia kun aika normaalia elämää näyttää viettävän. Vai olisko sittenkin niin että päässä vippaa kun on aika käsittämätöntä jos ihminen ei ikinä aikuisiällä ole ollut töissä. Kyseisellä henkilöllä ei ole mitään koulutustakaan peruskoulun jälkeen. Lapsia on pari elämänsä aikana tehnyt.
Kommentit (9)
Itse asiassa tiedän etäisesti yhden tuollaisen ja haluaisinkin tutustua tarkemmin jotta tietäisin miksi hän on tuossa tilanteessa. Omasta halusta vai ajautunut siihen?
Hyvinhän tuo on näköjään pärjännyt.
Tiedän montakin korkeakoulu ja yliopisto opiskelijaa jotka lähemmäs kolmekymppisiä ja työelämän kokemuksia ei yhtään oikeastaan.
Ei edes hanttihommia.
En palkkaisi ikinä kyllä työnantajana.
Tapauksesi kertoo että ihminen ei ole kovin sopeutuva työelämään
Elintapa...? :D
Kieltämättä vähän ihmetyttää, jos joku terve henkilö ei vaan halua hankkia itselleen mitään koulutusta tai työpaikkaa. Mullakin on tuttuja, joilla saattaa olla hyvä koulutuskin, mutta töitä ovat tehneet tosi vähän elämänsä aikana. Ei tuntunut kiinnostavan nuorempana kesätyöt eikä myöhemmin kokopäiväiset työt. Jos on varaa olla kotona, niin asiahan on ok eikä minulle kuulu, mutta yhteiskunnan tukien nostamista pikkuisen karsastan, jos kyse ei ole siitä, että työpaikkaa ei saa, vaan siitä, että sitä ei haluta. Tuon ikäisellä käy hyvin pian niin, että jos ei ole eläissään mitään työtä tehnyt, niin ei kohta mihinkään työpaikkaan pääsekään. Joskus ihmettelen myös niitä naisia, jotka jättäytyy täysin miehen varaan. Minusta naisen pitää olla itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton miehestään. Voi olla, että joku päivä se mies ei enää ole kannattelemassa.
Elintapatyötön :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDD Huonot elintavat ja sen vuoksi työtön vai mitä tuo meinaa? :DDD
Olen 30-vuotias yh. Olen varma että naapurit ym. minut näöltä tietävät pitävät minua lusmuna, todellisuudessa mulla on pitkään ollut pahimmillaan henkeä uhkaavia ja parhaimmillaan elämää rajoittavia terveysongelmia. Ne eivät vain näy ulospäin! Olen monesti koettanut aloittaa jotain koulutusta, mutta sitten on tullut taas sairaalakeikkaa ja joskus yhdestä lapsesta ja kodista huolehtimisessa on ollut mulle liikaa, niin että olen hankkinut kotiapua. Ihmiset ovat olleet aina hyvin yllättyneitä kuullessaan tilastani.
Nyt on paljon tyttömyyttä ja mullakin on ystäviä jäänyt työttömäksi ja työpaikan saaminen näyttää tosi vaikealta. Hämmästyin, kun yksi päivä selailin avoimia työpaikkoja ja huomasin, että tosi paljon on auki paikkoja, jotka ei vaadi kummoista koulutusta ja joita voisi hakea melkein kuka vaan tervejärkinen ahkera ihminen tai joihin pääsisi hyvin lyhyellä kouluttautumisella. Onko niin, että ihmiset ovat "liian koulutttuja" ja tuon tyyppiset työt ei enää kelpaa kenellekään?
Yleensä en niin pidä lusmuilusta, koska joudutaan ottamaan koko ajan kauhean paljon julkista velkaa, että nykysysteemi pyörisi. Mutta nyt on kuitenkin paljon työhaluisia ihmisiä vailla työpaikkaa, joten ehkä on hyväkin, että joku on vapaaehtoisesti työttömänä. Ei kai kaikista ole yrittämäänkään kannattavasti.
No eipä kiinnosta itseäni juuri lainkaan. Harvinaistahan sellainen on mutta olkoon.