Pelaaminenko lapsellista?
Olen pelannut konsolipelejä paljon. Ensimmäinen konsolini oli PlayStation (on minulla edelleen). Omistan myös PlayStationit 2-4, joilla pääasiallisesti pelailen. Pelaan iltaisin, noin 2 tuntia per stintti, n. 4 päivänä viikossa. Mikäli perhettä ei olisi, pelaisin todennäköisesti paljon enemmän.
Tämä harrastukseni on aiheuttanut monelle hilpeyttä. On ajateltu niin, ettei aikuisen miehen tulisi pelata konsolipelejä vaan keskittyä johonkin hyödylliseen.
Nyt te samat pallopäät pelaatte tärinässä pokemonia, kuola lentää suunpielistänne kiimoissanne ettekä ollenkaan tajua, kuinka lapsellista pelaaminen mielestänne oli vielä hetki sitten. Eli menkää itseenne ja hävetkää.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Hah, en pelaa pokemonia. Ja kyllä, pelaaminen on lapsellista. Sama asia, jos joku aikuinen leikkis pikkuautoilla, barbeilla, keppihevosilla, leikkis sotaleikkiä ja kauppasta...ai niin, mutta sellaisiahan on! Pelaa ihan rauhassa, mutta kyllä sekin lapsellista on.
Kiitos kommentista, mutta et ollut kohderyhmääni.
Ap
Kukkuu?? Keksikää nyt joku selitys..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pokemonit ne vasta lapsellisia on
Olkoon vain, mä olen laihtunut 6kg pelin ladattuank ja käveltyä on tullut 45km vaikka ennen vihasin liikuntaa. Pokémon! N24
Ne jotka pitävät pelaamista lapsellisena lienevät sen ikäluokan ihmisiä, että heidän nuoruudessaan videopelit rinnastettiin vahvasti vain lapsiin ja ns. nörttiyteen. Nykyäänhän on olemassa pelejä niin älytön määrä että jokaiselle asiasta vähääkään kiinnostuneelle löytyy varmasti jotain mieleistä. Lisäksi moni tuntuu unohtavan, että myös esim. Angry Birds on videopeli, ja kulta-aikanaan tuo taisi löytyä miltei jokaisen älypuhelimesta, oli puhelimen omistaja sitten 5-vuotias tai 50-vuotias.
Itse olen 21-vuotias nainen, en siis vielä vanha mutta kai minuakin voisi joku aikansa elänyt pitää kohta yli-ikäisenä pelaamaan. Olen suunnilleen kasvanut videopelien äärellä, sillä jo ennenkuin itse tajusin koko hommasta mitään, minua 7 vuotta vanhempi isosisko pelaili ja tätä sitten seurailin kiinnostuneena. Isänikin on ollut videopeli-ihmisiä siitä asti kun ensimmäisen vanhan kunnon Atari 2600-konsolinsa hommasi aikanaan. Lähivuosina on tosin jättänyt pelaamisen enimmäkseen meille jälkikasvulle, mutta minusta on älyttömän kiinnostavaa jutella hänen omasta pelailuhistoriastaan, ja hyvin on perillä kaikista uusista konsoleista ja suosituimmista peleistä yhä.
Eivät videopelit tietenkään ole kaikille, on erilaisia kiinnostuksen kohteita. Mutta on typerää tuomita joku lapselliseksi vain tämän harrastuksen takia. Joten go on and play, bro! Kaltaisiasi on kyllä paljon, ja tulevaisuudessa varmasti vieläkin enemmän :)
Pelit ja muut mielikuvitusta vaativa on lapsille ja herrojen kakaroille. Aikuiselle suomalaiselle sopii Täällä pohjantähden alla, Päätalo ym. sosialistinen (inho)realismi.
Mä olen 52-vuotias nainen ja pelannut 80-luvulta lähtien. :D
Mieskin pelaa. Nykyisin on tietokonepelit jääneet, mutta konsoleita riittää ja tietysti myös iPadilla ja puhelimella tulee pelailtua.
Ennemmin mä olen lapsellinen, kuin tiukkapipoinen tosikko, joka on unohtanut, kuinka mukavaa leikkiminen on :D
Aivan naurettavaa itkeä pelaamisesta. Ikää on 45 ja pelaan shakkia, korttipelejä, pleikalla enään harvoja lähinnä autopelejä. Tetris ja mario tuli pelattua niin puhki että harvoin niitä tulee pelattua. Lapsille pitää joskus näyttää tetriksen kaksin pelissä kuka on hallitseva mestari. Vanha supernintendo on mutta siihen ei tahdo löytyä ohjaimia.
Gran turismo ykkönen on vieläkin se suosikki millä kavereiden kanssa otetaan kisoja. Naiset ei sitä käsitä, puistelevat päätä ja ovat niin aikuisia. On pidetty ihan lasten ja aikuisten kisoja sillä pelillä. Ehdottomasti yksi kaikkien aikojen parhaita pelejä. Olen siinä ihan hiton hyvä. Kahdeksasta perusradasta kuudessa on pohjat. kaikissa päiväradoissa, taitaa hämäränäkö vaivata?
Minä myös pelaan paljon iltaisin. Vaimo joskus rutisee, että pitääkö pelata niin paljon. Ja itse kuitenkin käyttää päivästä tunteja FACEBOOKISSA.
En pidä pelaamista lapsellisena, mutta voin ymmärtää ihmisiä, jotka eivät ole koskaan syystä tai toisesta pelaamisesta kiinnostuneet. Ehkä he näkevät pelaamisen ajantuhlauksena tai typeränä, niinkuin ihmiset usein näkevät asiat, jotka eivät heitä itseään kiinnosta.
Olen 40+ nainen, pelannut parikymppisestä lähtien nettipelejä. Pelien sosiaalisuus on alusta asti ollut minulle tärkein asia. Pelien kautta olen saanut ystäviä ympäri maailmaa ja kielitaito on kehittynyt.
Onhan niitäkin, jotka eivät lue kirjoja ja ihmettelevät, miten toiset jaksavat.
Vierailija kirjoitti:
Pelit ja muut mielikuvitusta vaativa on lapsille ja herrojen kakaroille. Aikuiselle suomalaiselle sopii Täällä pohjantähden alla, Päätalo ym. sosialistinen (inho)realismi.
Wotto hell sää selität?
Vierailija kirjoitti:
Hah, en pelaa pokemonia. Ja kyllä, pelaaminen on lapsellista. Sama asia, jos joku aikuinen leikkis pikkuautoilla, barbeilla, keppihevosilla, leikkis sotaleikkiä ja kauppasta...ai niin, mutta sellaisiahan on! Pelaa ihan rauhassa, mutta kyllä sekin lapsellista on.
Naiset vois lopettaa miesten harrastusten halventamisen, koska se on ihan selvä että jos joku mies kertoo vaikka sulle miten naisten harrastukset on turhaa paskaa, niin pitäisit sitä miestä sovinistina. Jos naisella ei ole kiinnostusta ymmärtää miehiä, niin turha ihmetellä jos muut miehet ei huoli parisuhteeseen kuin sovinistipaskat.
Hah, en pelaa pokemonia. Ja kyllä, pelaaminen on lapsellista. Sama asia, jos joku aikuinen leikkis pikkuautoilla, barbeilla, keppihevosilla, leikkis sotaleikkiä ja kauppasta...ai niin, mutta sellaisiahan on! Pelaa ihan rauhassa, mutta kyllä sekin lapsellista on.