Lue keskustelun säännöt.
Millainen ihminen ei siedä läheisyyttä?
19.07.2016 |
Ei halua ketään liian lähelle, ei halua harrastaa seksiä tai pussailla ketään?
Miksi? Mikä siinä läheisyydessä on toisille vastenmielistä?
Tai jos on henkisestikin liian lähellä, ahdistutaan?
Eli ei halua parisuhdetta eikä liian läheisiä ihmissuhteita.
Haluaisin ymmärtää, en ymmärrä.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sitä sanotaan rakkaaksi vaimoksi. Tosin epäilen että läheisyys olisi hänelle ok jonkun toisen kanssa.
Ja silti ei voi erota vaan katkeroituu minun kanssa...
No kyseessä on nainen.
Bakteerikammo voisi selittää fyysisen läheisyyden, mutta omalla laillaan haluaa pitää ystävätkin etäällä pitkässä juoksussa. Kykenee kyllä halaamaan yms.
Minä. En tottunut läheisyyteen lapsena kun oli kylmät etäiset vanhemmat. Vihaan kun ihmiset koskee tai tulee liian lähelle. Kosken mielummin itse muita mutta en halua että kukaan tulee iholleni ellen minä tee sitä kontaktia.
N20
Vierailija kirjoitti:
Meillä sitä sanotaan rakkaaksi vaimoksi. Tosin epäilen että läheisyys olisi hänelle ok jonkun toisen kanssa.
Ja silti ei voi erota vaan katkeroituu minun kanssa...
Minulla oli salasuhde tälläiseen naiseen. Haukkui miestään, ei anna koskea eikä ole moneen vuoteen suostunut seksiin. Aluksi meillä meni hienosti, mutta sitten se fyysinen läheisyys ei toiminut minunkaan kanssa. Sanoi ettei pysty kenenkään kanssa... Ihmettelen miksi on naimisissa ja miksi aloittaa suhteen, jos ei pysty mihinkään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä. En tottunut läheisyyteen lapsena kun oli kylmät etäiset vanhemmat. Vihaan kun ihmiset koskee tai tulee liian lähelle. Kosken mielummin itse muita mutta en halua että kukaan tulee iholleni ellen minä tee sitä kontaktia.
N20
Minulla oli suhde naiseen, jolla oli tälläisiä ongelmia ja hän jätti minut kun ei pysty kosketukseen. Aluksi pystyi hienosti, sitten vaan tuli stoppi...
No tällainen joka kokee läheisyyden sellaisena että tulisi koko ajan vain riistetyksi.
Olen tosi uupunut sen jälkeen kun toinen on saanut näpelöidä ja käyttää kehoani miten sattuu.
En itse osaa imeä toisista ihmisistä energiaa. En saa kenenkään kehosta mitään irti.
Jos joku vaikka halaa minua kovasti koen sen tuskallisena. Hiukset jäävät aina väliin, happea ei saa ja muutenkin tuntuu kun olisi toisen kontrollissa.
Seksi tuntuu ihan raiskaukselta ja oksettavalta. Tehtiin asia miten tahansa.
Toisen ihmisen hajut ja äänet ovat sietämättömiä.
Myös se on sietämätöntä kun pitää koko ajan olla varpaillaan oman olemisensa kanssa, mikäli olet toisen seurassa.
Tuntuu kun vain yksin voisin hengittää ja levätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tällainen joka kokee läheisyyden sellaisena että tulisi koko ajan vain riistetyksi.
Olen tosi uupunut sen jälkeen kun toinen on saanut näpelöidä ja käyttää kehoani miten sattuu.
En itse osaa imeä toisista ihmisistä energiaa. En saa kenenkään kehosta mitään irti.
Jos joku vaikka halaa minua kovasti koen sen tuskallisena. Hiukset jäävät aina väliin, happea ei saa ja muutenkin tuntuu kun olisi toisen kontrollissa.
Seksi tuntuu ihan raiskaukselta ja oksettavalta. Tehtiin asia miten tahansa.
Toisen ihmisen hajut ja äänet ovat sietämättömiä.
Myös se on sietämätöntä kun pitää koko ajan olla varpaillaan oman olemisensa kanssa, mikäli olet toisen seurassa.
Tuntuu kun vain yksin voisin hengittää ja levätä.
Kuulostaa kurjalta :(. osaatko sanoa miksi tunnet noin? Myös rakastamiasi ihmisiä kohtaan?
Minä oon aikalailla kuvailemasi. Paha mennä sanoo mistä oikeasti juontaa juurensa. Epäilisin kuitenkin, että epäluottamus omiin vanhempiin on osasyynä. Viihdyn myös luonnostaan paljon yksinäni ja jos vieressä kiehnää jatkuvasti joku henkilö/puhuu jatkuvasti niin se kuluttaa paljon omaa akkua. Monella introvertillä näin. Ekstrovertit saavat taas energiansa juurikin muista ihmisistä yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt voi sanoo etten siedä läheisyyttä, mutta en kaipaa sitä. Kummeksuttaa puolitutut jotka on heti nähdessä halaamassa, tietyiltä tutuilta olen "oppinut hyväksymään" halauksen (itse en kuitenkaan tee aloitetta).
Ihan normaali silti olen. Osaan olla sosiaalinen, löytyy kavereita, käyn töissä, kykenen small talkiin. Olen kuitenkin erakkouteen taipuvainen eli tykkään olla kotona yksin, hirvittääkin ajatus, että joutuisin joka ilta olemaan tekemisissä ihmisten kanssa.
Olen aina ollut tällainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen nainen ja mä en halua. Kavereitani ja lapsiani mä voin halata mut se on aivan eri asia. Muut lähestyy mua omalla vastuulla ja koska mä en lähesty ketään enkä yritä ketään niin mä haluan että mulle on sama kohtelu.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja mä en halua. Kavereitani ja lapsiani mä voin halata mut se on aivan eri asia. Muut lähestyy mua omalla vastuulla ja koska mä en lähesty ketään enkä yritä ketään niin mä haluan että mulle on sama kohtelu.
Ap ei tainnut kysyä tätä? Mäkin olen tuollainen: tykkään vain läheisten kosketuksesta. Mutt taitaa olla eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli suhde naiseen, ja aluksi oltiin aina hyvin lähekkäin.
Hän on itsenäinen introvertti ja minä ihmisistä energiaa saava ekstrovertti.
Lopulta hän ei jaksanut minua, eikä kestänyt läheisyyttä eikä kosketusta.
Ei kestä sitä kuulemma enää keltään. Tälläinen hämmentää minua. Hänkin on useammassa parisuhteessa ollut.
Jotenkin hullua, että joitakin ihmisten luonteenpiirteitä pitäisi kovasti selitellä ja aivan kuin niille pitäisi yrittää tehdä jotain.
Ihan normaali ihminen voi olla vaikka ei läheisyydestä pitäisikään. Samalla tavalla kuin se toinen, joka läheisyydestä pitää. Ihmiset on erilaisia.
Tekee kyllä mieli seksiä ja läheisyyttä, mutta jännittää niin valtavasti ettei pysty siihen. Pelkään epäonnistumisesta seuraavaa nöyryytystä ja häpeää niin paljon, että mieluummin kuolen poikuus tallella. Aika karua, mutta totta.
Mies ilmoitti heti ekoilla treffeillä, et ei tykkää kovin läheisyydestä. Alettiin silti olla, kun oli kivaa yhdessä. Rakastuttiin ja oltiin aika lähellä toisiamme varmaan kolme vuotta. Sitten loppui multa läheisyydenkaipuu. Olen myös kyllästynyt siihen, että "läheisyys" on minulle lähekkäin oleskelua ja puhumista, miehelle seksiä.
Kaipaan sitä ihanaa läheisyyttä, mutta en tykkää tästä läheisyydestä, mitä nyt olisi tarjolla. Olen vetänyt luukut kiinni enkä usko, että ne enää aukeavat.
Olen joskus jostain lukenut, että toisille ihmisille huulet ovat hyvinkin erogeeninen alue, mutta toisille ei. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään ja suuteleminen tuntuu minusta aivan samalta kuin jos kättelisin ihmistä, joka on juuri syljeskellyt käteensä. Jos kyse on rakastamastani ihmisestä, niin ei se räkä kämmenessä varsinaisesti haittaa, mutta ei se sellaista mielihyvääkään tuota, että haluaisin olla koko ajan kättelemässä.
Seksi on mulle aika merkityksetön asia, paitsi tietysti lisääntymisen kannalta. Olen varmaankin aseksuaalinen.
Mua on lapsena halailtu ja pidetty sylissä, olen saanut vanhemmiltani rakkautta. Eli ei ole mitään traumaa tai huonoa kohtelua taustalla. Silti minusta ihmisen kosketus tai koskettaminen ei ole mitenkään erityisen miellyttävä tunne. Kissan tai koiran turkki tuntuu käteen tai poskeen suloisen pehmeältä, mutta ihmisen iho tai vaatteet ei.
Henkisesti liian lähellä? Tähän mun on helppo omalta kohdaltani vastata. Nuorena ja naiivina olen kertonut joillekin ihmisille asioitani vain huomatakseni, että ne kerrotaan joko eteenpäin tai tilaisuuden tullen niitä käytetään minua vastaan. Sen vuoksi kerron itsestäni muille vain sen, minkä voisin kertoa ihan kenelle tahansa ja mitä ei voida missään tilanteissa käyttää minua vastaan.
Parisuhdetta en halua, koska en saisi parisuhteelta mitään sellaista, mitä en voi saada ilman parisuhdettakin. Olen ollut pari kertaa avoliitossa, mutta en kaipaa seuraa kotonani ja mulla on sukulaisia ja ystäviä sen verran, että jos kaipaan seuraa vaikka ravintolaan, elokuviin, ulkomaanmatkalle tms, niin joku heistä lähtee kaverikseni. Mulle riittää nämä jo elämässäni olevat ihmiset, en kaipaa enempää.
Tykkään olla lähellä ihmiziä henkisellä tasolla. Kosketukset tuottaa tuskaa, joskys ihan kirjaimellisesti, aistiyliherkkyyksiä nääs. Haluan myös pitää reviirini, tuntemattoman ei parane tulla koskemaan, haluan määrätä itse asioistani ja jos koskee mua ilman lupaa, vie tuon määräämisoikeuden.
Sitä ihmistä sanotaan mieheksi.