Lue keskustelun säännöt.
Jos ei ole vieä 30-vuotiaana päässyt uraputkeen, kannattaako siitä enää edes haaveilla?
18.07.2016 |
Kysymys tulikin jo otsikossa. Eli jos ei ole tuohon ikään mennessä hankkinut korkeakoulututkintoa tai muutenkaan menestynyt elämässään, onko kaikki toivo mennyt? Kertokaa rohkaisevia esimerkkejä (jos niitä edes on)!
Kommentit (14)
Googlaa "late bloomer", niin voit lukea monta tarinaa tavallista varttuneempana tulleesta menestyksestä. Jokaista onnistumista kohtaan on tietysti monta epäonnistumista, mistä motivointipuheet aina vaikenevat. Siksi on hyvä muistaa, että menestys ei välttämättä tule sieltä mistä etsit, joten pidä silmät auki ja tartu tilaisuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30-vuotiaana aika harva on vielä missään uraputkessa ellei sitten ole erityislahjakas, ole erityisen hyvä tuuri tai erityisen hyvät suhteet.
Riippuu vähän siitä, miten määrittelee uraputken ja menestyksen. Et todennäköisesti enää ehdi ison yrityksen liiketoimintajohtajaksi, jos ensin täytyy lukea tutkinto. Mutta ihan hyvän akateemisen uran ehdit varmasti tehdä.
Kannattaa erityisesti miettiä, miksi et aiemmin ole opiskellut ja pitääkö sinun muuttaa jotain elämäntyylissäsi menestyäksesi. Eihän laihiskaan onnistu, jos palaa niihin elämäntapoihin, jotka aiheuttivat lihomisen.
Meinasin nyt "isona" 5-kymppisenä "oikeisiin töihin" ja uraputkeen. Tähän saakka on vasta harjoiteltu palkollisena toisten nurkissa.
Tosin siis palkkarenkinä olon sijasta johtamaan itse perustamaani yritystä.
Voihan sitä palkollisenakin tehdä jonkinlaisen uran jos ei lahjat riitä enempään.
Voi haaveilla. Mutta se kannattaako enää lähteä, on toinen kysymys. Tietynlainen kyynistyminen työelämässä on aivan normaali ilmiö kokemuksen karttuessa, kun melkein kaiken on jo useampaan kertaan nähnyt ja kokenut. Itse olin 25-30-v. erittäin motivoitunut ja riittävän osaavakin etenemään, mutta tällöin muut eivät vielä uskoneet kykyihini. Nyt 15 vuotta myöhemmin minua suorastaan anellaan hakeutumaan vaativampiin esimiestehtäviin, mutta en taida enää viitsiä siihen rääkkiin lähteä itseäni kuluttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkevämpi kysymys olisi: kannattaako tuollaisesta ylipäätään haaveilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkevämpi kysymys olisi: kannattaako tuollaisesta ylipäätään haaveilla?
Miksei kannattaisi? Miksi haaveilla ylipäätään mistään?
Hyvin harvalla on joku uraputki. Minua huvittaa suuresti ekan vuoden kylterit jne jotka näkevät itsensä jossakin huipulla tulevaisuudessa. Kun totuus lähes poikkeuksetta on, että jumitetaan vuodesta toiseen jossakin perusduunissa ja palkka on noussu vain korkeintaan jonkin verran. Sama pätee vielä enemmän dipoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mikä on uraputki kenellekin...
Toivottavasti sinulla ei ole noin suppea ajatus elämästä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uraputki on yliarvostettua. Tärkeintä on, että löytää mukavan duunin jota tykkää tehdä ja saa järkevästi rahaa, jota voi sitten käyttää niihin oikeasti tärkeisiin asioihin kuten harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Työ on vain työtä. Uraputki on ihan hanunrista. Tärkeintä on elämä joka ei ole sama kuin uraputki.
Mietin myös mitä tarkoitetaan "uraputkella". Mikä sinulle olisi tärkeää, jotta koet onnistuneesi työelämässä?
Tottakai kannattaa ja on PALJON menestyneitä ihmisiä vailla mitään tutkintoa. Pidät vaan silmät auki. Suosittelen tosin katselemaan pääasiassa ulkomailta - helpompi rakentaa uraa ja skandeja palkataan herkästi. Firmaan vaan jalka oven sisään ja etenemään siellä.