Naisten "feikki" ystävyysuhteet?
Olen elämän aikana nähnyt paljon erilaisia naistenvälisiä kaveruuksia/ ystävyyksiä ja ihmettelenkin usein miksi asioita ei uskalleta usein naispiireissä sanoa suoraan vaan puhutaan muille ongelmista jälkikäteen. Minullekkin valitetaan "kun tämä ja tämä on teki sitä ja tätä yms"
Mielestäni se ei ole todellista kaveruutta/ystävävyyttä jos aina tulee nirhamaa eikä siitä uskalleta puhua.
Miksi halutaan esittää ystävää jos ei uskalleta seisoa omien mielipiteiden takana?
Miespiireissä tämä on harvinaisempaa.
Yleensä me miehet ei vaan sitte olla oikeasti yhteyksissä vapaa-ajalla jos emme omista samoja arvoja.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Kanalaumat. Naisena allekirjoitan tämän täysin.
Mitä ne on? Olen kuullut niistä vain maatiloilla käydessäni
Naisten välisen "ystävyyden" keskeisin arvo tuntuu olevan oikean etiketin ylläpito. Naamatusten ollaan niin siskoksia ja pidetään toisten puolia esim. miehiä vastaan silloinkin, kun naisessa on vikaa. Selän takana sitten soitellaan siltä yhdeltä salassa ja puidaan sitä, miten asia oikeasti on. Haukutaan ja naureskellaan. En ymmärrä mitä tällaisesta "ystävyydestä" saa irti?
fgfgfg kirjoitti:
Naisten välisen "ystävyyden" keskeisin arvo tuntuu olevan oikean etiketin ylläpito. Naamatusten ollaan niin siskoksia ja pidetään toisten puolia esim. miehiä vastaan silloinkin, kun naisessa on vikaa. Selän takana sitten soitellaan siltä yhdeltä salassa ja puidaan sitä, miten asia oikeasti on. Haukutaan ja naureskellaan. En ymmärrä mitä tällaisesta "ystävyydestä" saa irti?
Kaipa se noinkin joskus kärjistettynä voi mennä =D
Tai sitte voi aina kirjoittaa vauva.fi foorumille
Mutta ei onneksi kaikki varmaan nuin katalia ole
On kirjoituksessasi jotakin perää, mutta kyllä teistä miehistäkin löytyy. Facebookissa naiset tosin ilmoittavat melkein jokaisen tapaamisen ja kahvittelun. Jos ei ole kuvia, niin ainakin kiitokset kaikkien muidenkin nähtävillä. On nimipäiviä vietetty. 😉
Tiedän ilmiön mistä puhut. Oli tosi yleistä eteenkin teiniaikoina, että oltiin niin bestiksiä päin naamaa ja seläntakana juoruiltiin. Omassa kaveripiirissä kyseinen ilmiö vähentynyt jos ei jopa kadonnut kokonaan nyt vanhemmiten. Huomattavissa lähinnä työporukoissa yms, jossa täytyy käyttäytyä korrektisti naaman edessä, mutta ai että kun se juorukerho aina kokoontuu aamukahvilla ja sit lähtee loka lentämään... Yritä siinä sitten tuijotella hiljaa pöytää ja nauttia kahvikupistasi.
Olen menettänyt monta ''ystävää'' juurikin siitä että sanoin että en pidä selän takana paskan puhumisesta, tai muuten vaan annan jotain palautetta huonosta kohtelusta. Nykyään olen hyväksynyt että jos haluan naispuolisia kavereita, paras vaan olla riitelemättä. En ymmärrä miksi kaikki pelkää niin paljon riitoja ja väärässä olemista että välit pitää laittaa poikki.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ilmiön mistä puhut. Oli tosi yleistä eteenkin teiniaikoina, että oltiin niin bestiksiä päin naamaa ja seläntakana juoruiltiin. Omassa kaveripiirissä kyseinen ilmiö vähentynyt jos ei jopa kadonnut kokonaan nyt vanhemmiten. Huomattavissa lähinnä työporukoissa yms, jossa täytyy käyttäytyä korrektisti naaman edessä, mutta ai että kun se juorukerho aina kokoontuu aamukahvilla ja sit lähtee loka lentämään... Yritä siinä sitten tuijotella hiljaa pöytää ja nauttia kahvikupistasi.
hahaa, meillä ne on miehet niitä pahimpia työpaikan kahvipöydässä. se on aina se sama kaava: jompi kumpi duunipaikan juoruämmistä yrittää vähän sytytellä notskia ja sit ne äijät heittää bensaa liekkeihin :DD
Taas täytyy ihmetellä miten erilaisissa ympyröissä me ihmiset elämme. Väsyttävää nämä "naiset sitä ja tätä"- ketjut. En yhtään tunnista itseäni näistä vaikka olen ihan tavallinen nainen. Minun ystäväni ovat rehellisiä, suoraselkäisiä naisia ja miehiä, joiden kanssa asiat puhutaan kasvotusten, ei selän takana. En muunlaisia ystävikseni huolisikaan.
Kanalaumat. Naisena allekirjoitan tämän täysin.