Tunnetko miehiä, jotka osaavat neuloa, kirjoa tai virkata? Tms yleisesti naisten töinä pidettyä?

Åke Lindman neuloi villasukkia joululahjoiksi koko suvulle.

Meillä mies on aina hoitanut opelukoneen käytön, on siinä parempi ja tykkää käyttää sitä. On muutenkin kätevä käsistään ja osaa tehdä kaikenlaiset rempatyöt yms.

Mun teinipoika ompelee itse vaatteensa. Tai siis ostaa vaatteet kaupasta tai kirppikseltä ja tuunaa ne oman näköisiksi. Korjaa myös revenneet housut yms..

Vastapainoksi on sitten onneton lähes kaikissa perinteisissä miesten töissä.

Olen nainen ja en osaa. Eiköhän tällaiset "naisten työt" ja "miesten työt" ja muu teennäinen sukupuoliroolihömppä jouda jo romukoppaan näin 2000-luvulla.

Isäni neuloi sukkia sairaslomalla ollessaan. Pipomiehiä tunnen useamman, muutaman, jotka neulovat myös puseroita, takkeja jne.

En tunne yhtään naista joka tekisi mitään noista, itseäni lukuun ottamatta. Lapsena tein joskus ristipistotöitä. Nyt ei sekään enää kiinnosta.

Tiedän muutamia miehiä, jotka tekevät ristipistotöitä.

Haha, mun mies osaa virkata töppösiä, sellaisia vähän villasukan tapaisia!

Eikä miehisyydestä ole pois, on aikamoinen sekoitus ukkeliksi, tietokonenörtti (ylläpitäjänä suht isossa firmassa), vpk-aktivisti, savusukeltaja, kuntosaliaktiivi, eläinsuojeluaktiivi, pehmoisä, motoristi. Aikamoinen sekoitus noin katsottuna <3

Mun isä teki hienoja petitpoint ja ristipistotöitä. Oli työikäinen ehkä 55-65v tätä harrastaessa, nyt 75v ei enää näkö riitä.

Kävi ruokatunnilla Menitassa ostoksilla, siellä oli vielä siihen aikaan lankojen lisäksi myös naisten alusvaatteita myynnissä, muistan kun insinööri isästäni oli noloa mennä liikkeeseen sisään, mutta sai hyvää asiallista palvelua.

Tein intissä hyvät rahat aikoinaan kun ompelin koulutushaaramerkit hihaan ja silitin lomapaidat särmäksi...toki olin siinä mielessä hölmö bisnekseni kannalta että opetin tuon silityksen muillekin, vaikka RUK:ssa sillä pääsi melkein jopa tienaamaan kun naapuryksikön jannutkin toimitti paitoja silitettäväksi...

Ylipäätään, on hyvä että pojat osaavat tietyt "ämmien duunit" ajoissa, niin ei sitten tule sormi suuhun kun muuttaa omaan kämppäänsä. Siihen ei tarvita kuitenkaan mitään miesten koulua eli inttiä että nuo hommat oppii, kasvatuksessa on mennyt jotain pahasti persiilleen jos parikymppinen jannu laittaa ekaa kertaa vaatekaappinsa ojennukseen intissä. Ja sitä virhettä ei todellakaan korjata 6-12 kk aikana.

Mun mies kutoo hattuja.

Oma mieheni opettelee virkkaamaan ja neulomaan. Olen myös huomannut, että roolipelien ja larppaamisen myötä nuoret teinit(pojatkin) ovat kiinnostuneita ompelusta ja vaatteiden tekemisestä. Tekevät todella monimutkaisiakin vaatekappaleita kun valmistavat jotain pelihahmon vaatetusta. Mutta tämä taitaa olla (ainakin vielä) kohtalaisen pienen marginaaliryhmän harrastus. Paljon on ihmisiä (naisia ja miehiä) jotka eivät omista edes neulaa ja lankaa saatika muita käsityövälineitä.

Sekä isäni että miesystäväni osaavat parsia. Itse en edes viitsisi, tunnustan, parsia villasukkiani vaan teen aina kokonaan uudet (osaan siis neuloa). Miesystävä suunnittelee kaivavansa myös ompelukoneen esille, häntä kiinnostaisi oppia ompelemaan, minua taas ei tippaakaan.

70-luvulla yhteen aikaan maitoa myytiin muovipusseissa ja lehdissä oli ohjeita, miten niistä voi virkata pyöreitä mattoja. Isä virkkasi niitä monta, vanhemmilla on vieläkin niitä käytössä.