Onko abortti eettinen ratkaisu, jos ehkäisyä ei ole käytetty?

seksiä ilman ehkäisyä niin pitää kantaa seuraukset. Abortti on väärin tuossa tilanteessa, jos ei edes yritä ehkäistä. Varmat päivät ovat legendaa kun vaakakupissa on uuden elämän alku.Eli summa summarum; raskaus on otettava huomioon ja miettiä haluaako raskautua vai ei. Jos ei, ehkäisee, jos haluaa, ei ehkäise.

seksiä ilman ehkäisyä niin pitää kantaa seuraukset. Abortti on väärin tuossa tilanteessa, jos ei edes yritä ehkäistä. Varmat päivät ovat legendaa kun vaakakupissa on uuden elämän alku.Eli summa summarum; raskaus on otettava huomioon ja miettiä haluaako raskautua vai ei. Jos ei, ehkäisee, jos haluaa, ei ehkäise.

Myös raskauden keskytys on vastuunkantamista. Ei lapsella pidä rankaista ketään. Myös lapsia haluamattomilla on oikeus seksielämään.

seksiä ilman ehkäisyä niin pitää kantaa seuraukset. Abortti on väärin tuossa tilanteessa, jos ei edes yritä ehkäistä. Varmat päivät ovat legendaa kun vaakakupissa on uuden elämän alku.Eli summa summarum; raskaus on otettava huomioon ja miettiä haluaako raskautua vai ei. Jos ei, ehkäisee, jos haluaa, ei ehkäise.

Myös raskauden keskytys on vastuunkantamista. Ei lapsella pidä rankaista ketään. Myös lapsia haluamamutta jokaisella seksiä haluavalla on VELVOLLISUUS käyttää ehkäisyä! Jos siis ei lasta halua. Jos ehdoin tahdoin ottaa selkeän riskin (=seksiä, mutta ei ehkäisyä), pitää olla vamis raskauteen.Jokainen täysijärkinen kyllä tietää, miten lapsia tehdään....

En ota kantaa onko abortti ylipäätään eettinen ratkaisu, mutta miten toimia tilanteessa, jossa seksiä harrastetaan ilman ehkäisyä ja tuloksena on raskaus? Voiko asiaa oikeasti perustella niin, että "en halua lasta, luotin varmoihin päiviin, tulin silti raskaaksi, teen abortin"?

Mikä olisi oikea eettinen ja moraalinen ratkaisu tilanteeseen?

Se, voidaanko edes keskustella abortista eettisesti oikeana tai vääränä riippuu niin vahvasti siitä, onko abortti sinänsä tappo vai ei ja jos on, mikä/kuka siinä tapetaan. Jotta tämä kysymys on mielekäs, on jo tehtävä perusoletus siitä, mitä abortissa sinänsä tapahtuu.

Jatkokysymyksiä ei oikein voi erottaa perusteemasta, koska jos aborttia sinänsä ei pidä minkään merkitykellisen olennon tappamisena, keskustelu siitä, missä olosuhteissa abortti on eettisesti oikea ratkaisu on yhtä merkityksellinen kuin keskustelu siitä, onko moraalisesti parempi syödä mansikoita aurinkoisella kuin pilvisellä säällä.

1) Jos oletetaan, että ihmiselämä alkaa hedelmöittymisestä ja abortissa tapetaan pieni ihminen, abortti on väärin olosuhteista riippumatta. Riippumatta siitä, onko ehkäisyä käytetty, onko raskaus äidin terveydelle vaarallinen, onko nainen raiskattu, onko nainen 13-vuotias tyttö jne abortissa murhataan harkitusti ihminen. Jos sikiö/alkio käsitetään oikeana todellisena ihmisenä, jolla on samanlainen ihmisarvo kuin kaikila muillakin yksilöillä, olosuhteet eivtä oikeuta harkittua murhaa.

Lasta, nuorta tai aikuista ihmistä saa murhata siitä syystä, että alaikäiselle, rikoksen uhrille tai aiheutuvaan vahinkoon syyttömälle kolmannellle osapuolelle aiheutuu harmia tai terveysriski. Jos syntymätön lapsi on samalla tavalla ihminen kuin muutkin, ei häntäkään sovi murhata näistä syistä.

Koska vastuu on kuuma kysymys yleensä tämän aiheen suhteen, tämän näkemyksen mukaan ainoa vastuullinen ratkaisu on olla syyllistymättä murhaan ja antaa raskauden jatkua olosuhteista riippumatta.

***

2) Jos oletetaan, että sikiö on rajatapaus; että sikiö ei ole ihminen eikä sillä siksi ole ihmisoikeuksia tai ihmisarvoa, mutta kehittyvän ihmisyytensä nojalla sillä on joitakin oikeuksia ja jokin suoja tai että se on mahdollisesti ihminen ja siihen kohdistuviin toimenpiteisiin tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota, tämä kysymys on mielekäs. Sikiö ei siis ole ihminen eikä sillä ei ole ihmiselämää, mutta sillä ainakin voidaan epäillä olevan jotakain ihmiselämän tapaista, vaikkakaan se ei ole yhtä tärkeää tai epäilys ei ole kovin vahva.

Kun puhutaan arvoista, ihmiselämä sijoittuu yleensä kärkipäähän ja on siksi loukkaamaton. Koska tärkeämpiä asioita ei ole, ei ole juuri hyväksyttyjä syitä uhrata ihmiselämä. Jos sikiön elämä taas ei ole varsinaisesti ihmiselämää vaan vähäisempi asia ja arvo, sen edelle voi asettaa muita arvoja, joista tässä yhteydessä minusta kiinnostavin on vapaus. Muissa yhteyksissä niitä taas ovat esimerkiksi terveys (abortin voi tehdä, jos raskaus on uhkä äidin terveydelle), onnellisuus (abortti voidaan tehdä sosiaalisista syistä, jos äiti ei ole elämäntilanteessa, jossa kokisi kykenevänsä huolehtimaan lapsesta), itsemääräämisoikeus (naisen ruumis ja naisen valinta) tai oikeudenmukaisuus (ei-toivottu raskaus on epäoikeudenmukainen taakka, jos ei ole itse vastuussa raskaaksitulosataan, esim raiskaus ja toisinaan pettänyt ehkäisy/petos)

Mutta: jos lähdetään siitä, että valinnanvapaus tai ruumillinen itsemäärämisoikeus on sikiön elämää tärkeämpi arvo, ap:n kysymyksessä on pointti.

Ruumiillisen itsemäärämisoikeuden kohdalla abortti on aina oikein: ihmisen oikeus päättää kehonsa käytöstä ja toiminnasta on loukkaamaton, jolloin moraalisesti oikea ratkaisu on tuota oikeutta tukeva.

JOs asiaa ajatellaan yksilönvapauden kannalta, abortti on moraalisesti väärin, jos nainen on päätynyt raskauteen omien suorien valintojensa kautta eli tietoisesti ehkäisyn laiminlyömällä. Hän on harjoittanut valinnanvapauttaan antautumalla seksiin ilman kunnollista ehkäisyä. Päätös on ollut vapaa, jolloin aborttia ei voi enää yksilönvapauden nimissä tehdä.

Jos taas nainen on huolellisesti käyttänyt ehkäisyä, tai häntä on johdettu harhaan ehkäisyn käytöstä ja hän tulee raskaaksi, abortin voi tehdä yksilönvapauteen vedoten. Nainen on valinnut ehkäistä raskauden, mutta tämä valinta ei ole naisesta riippumattomista syistä toteutunut.

Vastaavasti jos naisella ei ole riittävää tietoa ihmisen lisääntymisestä (=kukaan ei ole kertonut, että seksistä voi tulla raskaaksi), hänellä ei ole ollut mahdollisuutta vapaasti valita, tullako raskaaksi vai ei. Silloin abortti on oikeutettu, koska muuten naisen vapautta on rajoitettu.

Ihmisellä ei ole jumalaista tietoisuutta, joten hän ei voi ennakoida kaikkia tekojensa arvaamattomia ja kauaskantoisia - tai edes kaikkia yleisessä tiedossa olevia - seurauksia, jolloin hänellä ei myöskään voi olla vastuuta niistä.

Riippumatta siitä, minkä eettisen katsantokannan on valinnut, ihminen on aina vain rajoitetussa moraalisessa vastuussa tekojensa seurauksista juuri tämän kaikkitietävyyden puutteen vuoksi, vaikka syyt vaihtelevatkin.

Nähdäkseni esimerkiksi autoilija ei ole vastuussa liikenneonnettomuuden uhrin kuolemasta, jos hän on ajanut liikennesääntöjen mukaan ja varovaisuutta noudattaen, vaikka hän olisi voinut estää kolarin valitsemalla kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen. Vastaavasti nainen ei ole moraalisesti vastuussa raskaudesta, jos hän on käyttänyt ehkäisystä huolellisuutta noudattaen, vaikka hän olisi voinut estää raskauden valitsemalla pidättäytymisen tai esimerkiksi suuseksin.

***

3) Jos taat oletataan, että ollakseen ihminen on täytettävä joitakin ehtoja (esimerkiksi kyettävä tuntemaan, aistimaan, ajattelmaan, havainnoimaan, kommunikoimaan, elämään itsenäisesti tai mitä kukin nyt noiksi ehdoiksi käsittää), joita sikiö ei täytä, eikä nauti siksi minkäänlaisia oikeuksia, abortti ei ole missään olosuhteissa arveluttavaa.

"Vastuunotto tilanteesta" tarkoittaa käytännössä vain sitä, että raskauteen on reagoitava jotenkin ja tilanne on otettava haltuun. Vanhemmuus ei näyttäydy aborttia vastuullisempana ratkaisuna, koska siinä ei ole mitään moraalisesti väärää. Valitsemalla vanhemmuuden, adoption tai abortin nainen on ottanut tilanteen haltuunsa, asettunut sen herraksi ja toiminut siten vastuullisesti.

Tosin tässä tapauksessa voidaan keskustella siitä, toimiiko aborttia ehkäisykeinona käyttävä nainen/pariskunta väärin muuta yhteiskuntaa kohtaan, jos abortti teetetään julkisin varoin. Tällöin aborttikeskustelua ei kuitenkaan voi irrottaa muusta terveydenhuollon omavastuu -keskustelusta, vaan samassa yhteydessä on keskusteltava muusta vapaaehtoisesta toiminnasta, joka tieten tahtoen tai huolimattmuudesta aiheuttaa terveydenhuoltokustannuksia yhteiskunnalle (ylipaino, urheiluvammat, tupakointi, syöpä kampaajalla jne).

***

Viestistä tuli vähän pitkä, koska aihe on vaikea. Toivottavasti edes jotakuta kiinnosti lukea loppuun saakka.

Harvoin kai raiskaajat ehkäisyä käyttävät.

Harvoin kai raiskaajat ehkäisyä käyttävät.

Mutta kyseessähän ei kuitenkaan ole seksin harrastaminen.

Harvoin kai raiskaajat ehkäisyä käyttävät.

Mutta kyseessähän ei kuitenkaan ole seksin harrastaminen.

Mitäs jos on raiskattu ja tullut raskaaksi? Harvoin kai raiskaajat ehkäisyä käyttävät.

Jos on sitä mieltä, että abortti on murha ja ihmiselämä alkaa hedelmöittymisestä, abortti on tuossa tilanteessa väärin ja murha.

En ota kantaa onko abortti ylipäätään eettinen ratkaisu, mutta miten toimia tilanteessa, jossa seksiä harrastetaan ilman ehkäisyä ja tuloksena on raskaus? Voiko asiaa oikeasti perustella niin, että "en halua lasta, luotin varmoihin päiviin, tulin silti raskaaksi, teen abortin"? Mikä olisi oikea eettinen ja moraalinen ratkaisu tilanteeseen?

Se, voidaanko edes keskustella abortista eettisesti oikeana tai vääränä riippuu niin vahvasti siitä, onko abortti sinänsä tappo vai ei ja jos on, mikä/kuka siinä tapetaan. Jotta tämä kysymys on mielekäs, on jo tehtävä perusoletus siitä, mitä abortissa sinänsä tapahtuu. Jatkokysymyksiä ei oikein voi erottaa perusteemasta, koska jos aborttia sinänsä ei pidä minkään merkitykellisen olennon tappamisena, keskustelu siitä, missä olosuhteissa abortti on eettisesti oikea ratkaisu on yhtä merkityksellinen kuin keskustelu siitä, onko moraalisesti parempi syödä mansikoita aurinkoisella kuin pilvisellä säällä. 1) Jos oletetaan, että ihmiselämä alkaa hedelmöittymisestä ja abortissa tapetaan pieni ihminen, abortti on väärin olosuhteista riippumatta. Riippumatta siitä, onko ehkäisyä käytetty, onko raskaus äidin terveydelle vaarallinen, onko nainen raiskattu, onko nainen 13-vuotias tyttö jne abortissa murhataan harkitusti ihminen. Jos sikiö/alkio käsitetään oikeana todellisena ihmisenä, jolla on samanlainen ihmisarvo kuin kaikila muillakin yksilöillä, olosuhteet eivtä oikeuta harkittua murhaa. Lasta, nuorta tai aikuista ihmistä saa murhata siitä syystä, että alaikäiselle, rikoksen uhrille tai aiheutuvaan vahinkoon syyttömälle kolmannellle osapuolelle aiheutuu harmia tai terveysriski. Jos syntymätön lapsi on samalla tavalla ihminen kuin muutkin, ei häntäkään sovi murhata näistä syistä. Koska vastuu on kuuma kysymys yleensä tämän aiheen suhteen, tämän näkemyksen mukaan ainoa vastuullinen ratkaisu on olla syyllistymättä murhaan ja antaa raskauden jatkua olosuhteista riippumatta. *** 2) Jos oletetaan, että sikiö on rajatapaus; että sikiö ei ole ihminen eikä sillä siksi ole ihmisoikeuksia tai ihmisarvoa, mutta kehittyvän ihmisyytensä nojalla sillä on joitakin oikeuksia ja jokin suoja tai että se on mahdollisesti ihminen ja siihen kohdistuviin toimenpiteisiin tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota, tämä kysymys on mielekäs. Sikiö ei siis ole ihminen eikä sillä ei ole ihmiselämää, mutta sillä ainakin voidaan epäillä olevan jotakain ihmiselämän tapaista, vaikkakaan se ei ole yhtä tärkeää tai epäilys ei ole kovin vahva. Kun puhutaan arvoista, ihmiselämä sijoittuu yleensä kärkipäähän ja on siksi loukkaamaton. Koska tärkeämpiä asioita ei ole, ei ole juuri hyväksyttyjä syitä uhrata ihmiselämä. Jos sikiön elämä taas ei ole varsinaisesti ihmiselämää vaan vähäisempi asia ja arvo, sen edelle voi asettaa muita arvoja, joista tässä yhteydessä minusta kiinnostavin on vapaus. Muissa yhteyksissä niitä taas ovat esimerkiksi terveys (abortin voi tehdä, jos raskaus on uhkä äidin terveydelle), onnellisuus (abortti voidaan tehdä sosiaalisista syistä, jos äiti ei ole elämäntilanteessa, jossa kokisi kykenevänsä huolehtimaan lapsesta), itsemääräämisoikeus (naisen ruumis ja naisen valinta) tai oikeudenmukaisuus (ei-toivottu raskaus on epäoikeudenmukainen taakka, jos ei ole itse vastuussa raskaaksitulosataan, esim raiskaus ja toisinaan pettänyt ehkäisy/petos) Mutta: jos lähdetään siitä, että valinnanvapaus tai ruumillinen itsemäärämisoikeus on sikiön elämää tärkeämpi arvo, ap:n kysymyksessä on pointti. Ruumiillisen itsemäärämisoikeuden kohdalla abortti on aina oikein: ihmisen oikeus päättää kehonsa käytöstä ja toiminnasta on loukkaamaton, jolloin moraalisesti oikea ratkaisu on tuota oikeutta tukeva. JOs asiaa ajatellaan yksilönvapauden kannalta, abortti on moraalisesti väärin, jos nainen on päätynyt raskauteen omien suorien valintojensa kautta eli tietoisesti ehkäisyn laiminlyömällä. Hän on harjoittanut valinnanvapauttaan antautumalla seksiin ilman kunnollista ehkäisyä. Päätös on ollut vapaa, jolloin aborttia ei voi enää yksilönvapauden nimissä tehdä. Jos taas nainen on huolellisesti käyttänyt ehkäisyä, tai häntä on johdettu harhaan ehkäisyn käytöstä ja hän tulee raskaaksi, abortin voi tehdä yksilönvapauteen vedoten. Nainen on valinnut ehkäistä raskauden, mutta tämä valinta ei ole naisesta riippumattomista syistä toteutunut. Vastaavasti jos naisella ei ole riittävää tietoa ihmisen lisääntymisestä (=kukaan ei ole kertonut, että seksistä voi tulla raskaaksi), hänellä ei ole ollut mahdollisuutta vapaasti valita, tullako raskaaksi vai ei. Silloin abortti on oikeutettu, koska muuten naisen vapautta on rajoitettu. Ihmisellä ei ole jumalaista tietoisuutta, joten hän ei voi ennakoida kaikkia tekojensa arvaamattomia ja kauaskantoisia - tai edes kaikkia yleisessä tiedossa olevia - seurauksia, jolloin hänellä ei myöskään voi olla vastuuta niistä. Riippumatta siitä, minkä eettisen katsantokannan on valinnut, ihminen on aina vain rajoitetussa moraalisessa vastuussa tekojensa seurauksista juuri tämän kaikkitietävyyden puutteen vuoksi, vaikka syyt vaihtelevatkin. Nähdäkseni esimerkiksi autoilija ei ole vastuussa liikenneonnettomuuden uhrin kuolemasta, jos hän on ajanut liikennesääntöjen mukaan ja varovaisuutta noudattaen, vaikka hän olisi voinut estää kolarin valitsemalla kävelyn, pyöräilyn tai julkisen liikenteen. Vastaavasti nainen ei ole moraalisesti vastuussa raskaudesta, jos hän on käyttänyt ehkäisystä huolellisuutta noudattaen, vaikka hän olisi voinut estää raskauden valitsemalla pidättäytymisen tai esimerkiksi suuseksin. *** 3) Jos taat oletataan, että ollakseen ihminen on täytettävä joitakin ehtoja (esimerkiksi kyettävä tuntemaan, aistimaan, ajattelmaan, havainnoimaan, kommunikoimaan, elämään itsenäisesti tai mitä kukin nyt noiksi ehdoiksi käsittää), joita sikiö ei täytä, eikä nauti siksi minkäänlaisia oikeuksia, abortti ei ole missään olosuhteissa arveluttavaa. "Vastuunotto tilanteesta" tarkoittaa käytännössä vain sitä, että raskauteen on reagoitava jotenkin ja tilanne on otettava haltuun. Vanhemmuus ei näyttäydy aborttia vastuullisempana ratkaisuna, koska siinä ei ole mitään moraalisesti väärää. Valitsemalla vanhemmuuden, adoption tai abortin nainen on ottanut tilanteen haltuunsa, asettunut sen herraksi ja toiminut siten vastuullisesti. Tosin tässä tapauksessa voidaan keskustella siitä, toimiiko aborttia ehkäisykeinona käyttävä nainen/pariskunta väärin muuta yhteiskuntaa kohtaan, jos abortti teetetään julkisin varoin. Tällöin aborttikeskustelua ei kuitenkaan voi irrottaa muusta terveydenhuollon omavastuu -keskustelusta, vaan samassa yhteydessä on keskusteltava muusta vapaaehtoisesta toiminnasta, joka tieten tahtoen tai huolimattmuudesta aiheuttaa terveydenhuoltokustannuksia yhteiskunnalle (ylipaino, urheiluvammat, tupakointi, syöpä kampaajalla jne). *** Viestistä tuli vähän pitkä, koska aihe on vaikea. Toivottavasti edes jotakuta kiinnosti lukea loppuun saakka.

herättävä. Olen itse tehnyt abortin. Syynä siihen huolimattomuus. Yritän antaa asian itselleni anteeksi. Olen inhimillinen ja erehtyväinen mutta myös opin siitä hyvin paljon. Toiste en samaan ajaudu.

Vierailija kirjoitti:

seksiä ilman ehkäisyä niin pitää kantaa seuraukset. Abortti on väärin tuossa tilanteessa, jos ei edes yritä ehkäistä. Varmat päivät ovat legendaa kun vaakakupissa on uuden elämän alku.Eli summa summarum; raskaus on otettava huomioon ja miettiä haluaako raskautua vai ei. Jos ei, ehkäisee, jos haluaa, ei ehkäise.

Myös raskauden keskytys on vastuunkantamista. Ei lapsella pidä rankaista ketään. Myös lapsia haluamattomilla on oikeus seksielämään.

Raskauden keskeytys ei ole vastuunkantamista.

Raskaus on mahdotonta nykyaikana jos nainen ei sitä ole halunnut. 

Raskauksista päättyy tutkitusti luonnostaan keskenmenoon n. 15%. Eli ei siinä abortit paljon paina. En siis itse miettisi edes kahdesti, jos aborttia tarvitsisin (olen steriloitu, mutta sekin voi, yllätys yllätys, pettää).