Avoin yliopisto ja työttömänä opiskelu
Kokemuksia kenelläkään miten työkkäri suhtautuu. Olisi 30 op kokonaisuus ja lukuvuosi. Kerran pari viikossa muutama lähiopetusluento päivällä.
Kommentit (13)
Tuo 5 op per kk on tosiaan raja. Meillä ei myönnetä omaehtoisen opiskelun tukea avoimen opintoihin, mutta saattaa olla toimistokohtaista.
Minä mietin myös saako ne tietää jostain onko joku tutkinto suoritettu vai ei. Itse olen täysipäiväisen työnohessa käynyt esim yliopistotukinnon. Jos en sitä ilmoitaisi niin mistä saisivat tietää. Mulla siis muitakin tutkintoja samalta alalta.
Luentojen ajankohdilla ei nykypäivänä ole mitään väliä. Ihan sama, onko päivällä vai illalla, laajuus ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 5 op per kk on tosiaan raja. Meillä ei myönnetä omaehtoisen opiskelun tukea avoimen opintoihin, mutta saattaa olla toimistokohtaista.
On toimistokohtaista, oon ollut pari vuotta sitten avoimessa töissä ja silloin ainakin jotkut opiskelijat sai sitä. Voi toki olla että käytännöt on muuttuneet.
Vierailija kirjoitti:
Minä mietin myös saako ne tietää jostain onko joku tutkinto suoritettu vai ei. Itse olen täysipäiväisen työnohessa käynyt esim yliopistotukinnon. Jos en sitä ilmoitaisi niin mistä saisivat tietää. Mulla siis muitakin tutkintoja samalta alalta.
Ei välttämättä saakaan, mutta ihmisillä on taipumus kertoa suorittamistaan tutkinnoista ja takaisinperintä onkin sitten ikävämpi juttu.
En siis olisi kokopäiväinen opiskelija ansiosidonnaisella vaan ihan työtön tuönhakija ja opiskelisin avoimessa yliopistossa sen 30op lukukauden eli noin 9kk aikana.
Ei ne työkkärissä tiedä, mitä tutkintoja suoritat jos et itse kerro. Eikä kannata kaikkea kertoakaan, jos aikoo vetelehtiä työttömänä pitempään, vaikka lapsiaan hoitamassa. Ei avoimen yliopiston opintoja, ei taksilupaa, ei vartijakorttia, ei edes hygieniapassia.
Työttömyysturvalaissa on selvästi sanottu, millainen koulutus ei estä työttömyysturvaa:
- ei ole tutkintoon johtavaa ( jos on, voi saada omaehtoisena opiskeluna tukea)
- ei ole sitovaa, eli voi ottaa vastaan kokoaikatyötä
- ei ylity se tietty opintopistemäärä KESKIMÄÄRIN. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yhden kuukauden aikana tulisi opintorekisteriin 20 pistettä, on sitä ennen oltu jo riittävän pitkään opiskelijana.
Tosin se kannattaa muistaa, että ei työkkärin väki perkaa mitään avointen yliopistojen opiskelijatietoja, jotka eivät edes ole julkista tietoa.
Takaisinperintää ei voi tulla, jos keskimääräinen opintopistemäärä kuukausittain ei ylity. Eikä voi tulla, jos ei itse kerro. Jos opinnot ovat sellaisia, että niistä on työnhaussa hyötyä ja siksi kannattaa merkitä työkkärin tietoihin, kannattaa hankkiutua töihin, vanhempainvapaalle tai muuten pois työkkärin kirjoilta ja ottaa todistus opinnoista juuri silloin. Sitten ei ole mitään kyselemistä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo 5 op per kk on tosiaan raja. Meillä ei myönnetä omaehtoisen opiskelun tukea avoimen opintoihin, mutta saattaa olla toimistokohtaista.
Ei pitäisi olla toimistokohtaista. Se on kyllä totta, että ei ole yhtenäistä käytäntöä koko maan kaikissa toimistoissa, mikä johtuu ministeriön puutteellisesta ohjeistuksesta.
Avoimen opintoihin saa tukea silloin ,kun se parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkiksi saamalla lisäpätevyyttä johonkin työhön. Esimerkki voisi olla työttömälle aineenopettajalle jonkun toisen opetettavan aineen opinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo 5 op per kk on tosiaan raja. Meillä ei myönnetä omaehtoisen opiskelun tukea avoimen opintoihin, mutta saattaa olla toimistokohtaista.
Ei pitäisi olla toimistokohtaista. Se on kyllä totta, että ei ole yhtenäistä käytäntöä koko maan kaikissa toimistoissa, mikä johtuu ministeriön puutteellisesta ohjeistuksesta.
Avoimen opintoihin saa tukea silloin ,kun se parantaa työllistymismahdollisuuksia, esimerkiksi saamalla lisäpätevyyttä johonkin työhön. Esimerkki voisi olla työttömälle aineenopettajalle jonkun toisen opetettavan aineen opinnot.
Siis 5 op/kk ei tietenkään ole toimistokohtaista, mutta se on, millaisten opintojen katsotaan edistävän työllistymistä ja millaisten ei. Eli jossain saa omaehtoisen opiskelun tuen helpommin, jossain vaikeammin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne työkkärissä tiedä, mitä tutkintoja suoritat jos et itse kerro. Eikä kannata kaikkea kertoakaan, jos aikoo vetelehtiä työttömänä pitempään, vaikka lapsiaan hoitamassa. Ei avoimen yliopiston opintoja, ei taksilupaa, ei vartijakorttia, ei edes hygieniapassia.
Työttömyysturvalaissa on selvästi sanottu, millainen koulutus ei estä työttömyysturvaa:
- ei ole tutkintoon johtavaa ( jos on, voi saada omaehtoisena opiskeluna tukea)
- ei ole sitovaa, eli voi ottaa vastaan kokoaikatyötä
- ei ylity se tietty opintopistemäärä KESKIMÄÄRIN. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yhden kuukauden aikana tulisi opintorekisteriin 20 pistettä, on sitä ennen oltu jo riittävän pitkään opiskelijana.
Tosin se kannattaa muistaa, että ei työkkärin väki perkaa mitään avointen yliopistojen opiskelijatietoja, jotka eivät edes ole julkista tietoa.
Takaisinperintää ei voi tulla, jos keskimääräinen opintopistemäärä kuukausittain ei ylity. Eikä voi tulla, jos ei itse kerro. Jos opinnot ovat sellaisia, että niistä on työnhaussa hyötyä ja siksi kannattaa merkitä työkkärin tietoihin, kannattaa hankkiutua töihin, vanhempainvapaalle tai muuten pois työkkärin kirjoilta ja ottaa todistus opinnoista juuri silloin. Sitten ei ole mitään kyselemistä.
Pakko ottaa kantaa tähän oppilaitoksessa työskentelevänä, eli kaikki opiskelu- ja tutkintotiedot on nimenomaan julkista tietoa. Ja tällaisen tiedon saa antaa suullisesti kenelle tahansa, joka sitä kysyy. Eli jos Maija Meikäläinen on kiinnostunut naapurinsa Niilo Naapurin opinnoista, hän voi ihan pokkana soittaa avoimen yliopiston toimistoon ja kysyä tietoa. Josta ne pitäisi antaa, eli kurssit, arvosanat jne. Ainoa rajoitus on, että näitä tietoja ei saa antaa kirjallisena (edes esim. sähköpostilla). Ja toki jos opiskelijalla on tiedoissaan turvakielto, silloin tietoja ei anneta edes toiselle viranomaiselle. Kaikissa muissa tapauksissa, jos työkkärin täti sattuisi soittamaan, tiedot kyllä annetaan. (Lohdutuksen sanana, oon itse ollut melkein 20v. eri oppilaitoksissa ja korkeakouluissa töissä ja koskaan ei ole te-toimistosta soitettu ja kysytty opintotietoja. Poliisi sen sijaan kyselee silloin tällöin, esim. opintotukipetosepäilyjen tutkinnassa).
Anteeksi ot. En usko että ap:n työkkärivirkailjakaan alkaa avoimeen soitella.
Keskustelussa menee näköjään kaksi asiaa sekaisin. Itse käsitin, että ap haluaa varmistua ettei tuet mene tuon takia pois ja toiset puhuu millä edellytyksillä työkkäri jopa maksaa lisää tukea noihin opintoihin.
Työttömyystuki ei lähde jolleivat opinnot johda tutkintoon tai opiskelu ole päätoimista (5op kuukaudessa). Avoimet eivät voi myöntää tutkintoja, joten avoimen opinnot eivät ikinä ole tutkintoon johtavaa koulutusta. Tuo tahtikaan ei ole niin kova että se olisi ongelma.
Lisätukea puolestaan voi saada, jos opinnot edistää työllistymistä. Äkkiseltään sanottuna ainoastaan liiketaloustieteen kaltaiset opinnot voisivat täyttää tuon määritelmän, kun yleensä kaikissa pätevyyden tuottavissa opinnoissa on rajana 60op aineopinnot. Yleensä siihen myös vaaditaan se täysipäiväisen opiskelun tahti, eli periaatteessa suunnitelma siitä 60op vuositahdista.
Itse suoritin 60op opettajan pedagogiset opinnot tuolla tuella. Se oli selkeästi täyspäiväistä ja työllistymistä tukevaa, vaikken sitten opettajan uralle loppupeleissä lähtenytkään kun tuli parempi tarjous. Johtajan urallekaan en kyllä olisi päässyt ilman niitä.
Yksi riski on vielä. Eli jos sinulla ei vielä ole kk-tutkintoa, mutta aiot jatkaa noita avoimen opintoja heti perään tutkintoon saakka. Silloin voitaisiin tehdä päätös että oletkin tosiasiallisesti aloittanut tutkintoon johtavan koulutuksen jo noilla avoimen opinnoilla. Tuo riski on kuitenkin lähinnä teoreettinen, kun opiskelupaikan saatuasi sinun ei pitäisi joutua työkkärin tutkintaan ennen kuin tuo asia on vanhentunut.
Lisäselvyytenä avoimessa ei siis voi opiskella kokonaisia tutkintoja (esim. kandi, maisteri, insinööri, sairaanhoitaja) mutta kylläkin opintokokonaisuuksia joita myös joskus sanotaan arvosanoiksi. Näitä opintokokonaisuuksia on perusopinnot (25op yleensä) ja aineopinnot (60op). Lisäksi on paljon erilaisia epävirallisia kokonaisuuksia, jotka ovat useimmiten täsmäkoulutusta johonkin tiettyyn taitoon. Esimerkiksi cad-suunnittelun ja mallintamisen 30op moduli voisi olla aika kova sana jollekin talonrakennus tai metallipuolen suunnittelijaksi halajavalle, vaikkei mikään virallinen kokonaisuus olekaan.
Mulle on jäänyt vähän epäselväksi, mistä työkkäri edes saisi tietää jos joku opiskelee avoimessa? Ei ne sieltä kysele, kuka opiskelee ja kuka ei. Eli omalla vastuulla voisi hyvin opiskella, kunhan ei työkkärin täti ole samalla kurssilla tai muuten et kuuluttele siellä ympäriinsä, että olet työtön.
Jos nyt halut kuitenkin työkkärin kanssa asiasta sopia, yleensä on ollut niin, että jos teet keskimäärin alle 5 op/kk, he katsovat sen sivutoimiseksi eli pystyisit halutessasi menemään töihin samalla, jolloin ei ongelmaa. jos taas tuo 30 op kokonaisuus tehdään esim. puolessa vuodessa, se on 5 op/kk ja te-toimisto katsoo sen kokopäiväiseksi, jolloin suhtautuminen on paljon nihkeämpää (ts. sun täytyy hakea lupaa omaehtoiseen opiskeluun, jonka on siis edistettävä työllistymistäsi). Se, että luennot on päiväsaikaan, voi olla heille ongelma jos olet työttömänä sellaisesta työstä, jota tehdään päivällä. Ja paikallisia variaatioita on, olen huomannut että nämä opiskelujutut on tosi virkailijakohtaisia, vaikka jotain suuria linjoja periaatteessa on.