kerrostaloasuminen
Taitaa olla viimeinen kerta kun muutan kerrostaloon.. Alakerrassa kuivaushuoneen rumpu huutaa jatkuvasti, yksin jätetty koira ulisee n. 4h päivässä, yläkerrassa asuu adhd lapsi joka pomppii niin että kuulen joka askeleen missä hän liikkuu, naapurin yh mamma vetää röökiä puolen tunnin välein parvekkeella ja tottakai hajut tulee sisälle asti, mainokset jaetaan joskus lähempänä ilta yhdeksää ja nuoren naisen pikku koira räksyttää joka kerta kun lähtee ulos niin että käytävät raikuu, oli yö tai päivä. Suoraan sanottuna vituttaa mutta muutan heti pois kun tilaisuus tulee!
Kommentit (7)
Yritä kestää. Puhuminen asukaskokouksessa voisi auttaa? Pyykinpesusta ja kaikesta pitäisi voida sanoa, esittää toiveita.
YEAH, YEAH, FUCK YEAH, YE-YEAH, OH YEAH, FUCK YEAH
Tässä talossa on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Välillä kuuluu yläkerrasta vauvan itkua tai pesukoneen linkous mutta muuten ei mitään. Seinänaapuri tupakoi mutta en ole koskaan haistanut mitään hajua.
Harmillista, että toisille käy aina huono tuuri naapureiden suhteen :( itsellä lähes 15 vuotta kerrostalo asumista takana, ja aina osunut vain mukavia, rauhallisia taloyhtiöitä.
Itse pidän kerrostaloasumisesta, koska en välitä remontoinnista, lumenluonnista ja ruohonleikkuusta enkä juuri puutarhanhoidosta tms. Tykkään asua kaupungin keskustassa liikenneyhteyksien ja kauppojen lähellä. Koen kyllä, että saan olla täällä ihan omassa rauhassani siitä huolimatta, että ympärilläni asuu muitakin.
Asun kuin hautuumaalla tässä rapussani.
Suunnilleen tulee huono omatunto, kun hanan avaa keskellä päivää. En ymmärrä, miksei mistään kuulu mitään: Olen kuitenkin nähnyt, että täällä asuu ihmisiä. Yksi pikkulapsikin ja koira.
Suorastaan toivon ääniä.
Ok.