Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa pitäisi kertoa lapselle, ettei hänen "isänsä" olekaan hänen biologinen isä?
27.06.2016 |
Taustasta sen verran, että tulin raskaaksi miehelle, jonka kanssa emme olleet parisuhteessa. Olin itsekin sinkku tuohon aikaan, joten mistään pettämisestä tms. ei ollut kyse.
En kertonut raskaudestani kyseiselle miehelle, joka oli aika tyhmää näin jälkeenpäin ajateltuna (mutta olimme vasta 19, kun tuo tapahtui, eli teinin aivot...). Muutin uudelle paikkakunnalle hieman ennen raskauden puoliväliä, ja tapasin siellä pari vuotta vanhemman miehen, jonka kanssa rakastuimme.
Hän oli ihan sinut raskauteni kanssa, ja menimme nk. "pikanaimisiin". Lapsi syntyi, ja kaikki (paitsi tietenkin minä ja mieheni) pitävät miestäni pojan biologisena isänä. Virallisesti papereilla hän onkin isä. Neljä vuotta myöhemmin saimme miehen kanssa tyttären, ja vuosi tuon jälkeen yhteisen pojan.
Nyt tuo vanhin poika (eli se, joka ei ole mieheni biologinen lapsi) on täyttämässä 13. Mietin, että missä vaiheessa pitäisi kertoa, vai pitäisikö ollenkaan?
Tuskin on sitä itse tajunnut, vaikka näyttääkin ihan erilaiselta kuin mieheni ja pikkusisaruksensa.
Suoraansanottuna en tahtoisi kertoa, mutta onko tässä vaihtoehtoa? Miten voisin edes kertoa tuon lapselleni?
Kommentit (40)
Kyllä se olisi kannattanut kertoa jo aiemmin mutta ehdit vielä. Tuttavani sai vasta aikuisena tietää, että isänä pitämä mies ei ollutkaan hänen isänsä. Laittoi välit lähes poikki äitiinsä ja "isäänsä". Ihmisen identiteetille on tärkeä tietää juuristaan. Jos voisit olla täysin 100 prosentin varma, ettei asia koskaan paljastuisi, niin sitten ehkä voisit olla kertomatta mutta sellaista varmuuttahan ei ole olemassakaan. Joten kannattaa kertoa ja samalla kertoa myös, miksi on asian salannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on kyllä huono aika kertoa. Olisit kertonut jo pienenä, se on lapsille ihan luontevaa.
Aikoja sitten olisi pitänyt puhua asiasta
Aioin vastata, että mahdollisimman aikaisin, viimeistään ennen koulun alkua. Mutta poikahan onkin jo
13. Mitä nuorempana tuollaisen asian kuulee, sitä helpompi se on hyväksyä. Kerro heti!
Tiedän, että olin tyhmä, kun en kertonut pienempänä. Jotenkin halusimme mieheni kanssa pitää yllä jotain "ydinperhe"-kuvitelmaa.
Nyt pelottaa, että mitä jos hän katkaisee meihin välit? Varmaan kuolisin. En kestäisi menettää lastani. En ole enää ollenkaan varma kertomisesta, jos voisi tapahtua noin. Onko 12-vuotiaana todella huono aika saada selville?
Ja missä tuo voisi selvitä, jos minä tai mies emme kertoisi?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro heti. Ajankohta on sikäli huono, että tuonikäinen etsii voimakkaasti identiteettiään. Mutta ei odottaminen paranna asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että olin tyhmä, kun en kertonut pienempänä. Jotenkin halusimme mieheni kanssa pitää yllä jotain "ydinperhe"-kuvitelmaa.
Nyt pelottaa, että mitä jos hän katkaisee meihin välit? Varmaan kuolisin. En kestäisi menettää lastani. En ole enää ollenkaan varma kertomisesta, jos voisi tapahtua noin. Onko 12-vuotiaana todella huono aika saada selville?
Ja missä tuo voisi selvitä, jos minä tai mies emme kertoisi?
ap
Mietipä, jos vaikka lapsen veriryhmää selvitetään ja se onkin sellainen, ettei voi olla sinun ja miehesi yhdistelmästä peräisin.
Kerro ihmeessä pian. Nyt teillä on perhesalaisuus, ja kuten tästä ketjusta jo opimme, ne ovat tuhoavia.
Rohkeutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13v on vielä riippuvainen vanhemmistaan, ei voi katkaista välejä kokonaan mutta nyt on viimeinen hetki kertoa ilman, että poika menettää luottamuksen maailmaan ja ihmisiin. Jos tuollaisen asian saa myöhemmin tietää, niin menee kyllä luottamus kaikkeen, onko kaikki muukin valhetta. Selitä, miksi et ole pystynyt asiaa aiemmin kertomaan. Asia voisi teoreettisesti ainakin tulla ilmi jonkin sairauden kohdalla, jos sitä tutkittaisiin ja selviäisi, ettei voi perintötekiöiltään olla isänsä biologinen lapsi... äh, huonosti selitetty mutta jotain sen tyylistä voisi käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että olin tyhmä, kun en kertonut pienempänä. Jotenkin halusimme mieheni kanssa pitää yllä jotain "ydinperhe"-kuvitelmaa.
Nyt pelottaa, että mitä jos hän katkaisee meihin välit? Varmaan kuolisin. En kestäisi menettää lastani. En ole enää ollenkaan varma kertomisesta, jos voisi tapahtua noin. Onko 12-vuotiaana todella huono aika saada selville?
Ja missä tuo voisi selvitä, jos minä tai mies emme kertoisi?
ap
Mietipä, jos vaikka lapsen veriryhmää selvitetään ja se onkin sellainen, ettei voi olla sinun ja miehesi yhdistelmästä peräisin.
Kerro ihmeessä pian. Nyt teillä on perhesalaisuus, ja kuten tästä ketjusta jo opimme, ne ovat tuhoavia.
Rohkeutta!
Itseasiassa veriryhmää on jouduttu selvittämään (tästä on jo kauan aikaa, en kerro enempää koska tunnistettava tapahtuma), ja se on nimenomaan sellainen, että voi tulla minun ja mieheni veriryhmistä.
Mutta nyt minua pelottaa, että menetän poikani jos hän saa tietää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella on oikeus tietää, kuten myös hänen biologisella isällään!
Vituttaa tuollainen mukamas yhteisen edun vuoksi suhmurointi muiden kustannuksella (=oikeasti ajattelitte vain ja ainoastaan omia perseitänne eli sitä, että voisitte leikkiä ydinperhettä).
Vierailija kirjoitti:
13v on vielä riippuvainen vanhemmistaan, ei voi katkaista välejä kokonaan mutta nyt on viimeinen hetki kertoa ilman, että poika menettää luottamuksen maailmaan ja ihmisiin. Jos tuollaisen asian saa myöhemmin tietää, niin menee kyllä luottamus kaikkeen, onko kaikki muukin valhetta. Selitä, miksi et ole pystynyt asiaa aiemmin kertomaan. Asia voisi teoreettisesti ainakin tulla ilmi jonkin sairauden kohdalla, jos sitä tutkittaisiin ja selviäisi, ettei voi perintötekiöiltään olla isänsä biologinen lapsi... äh, huonosti selitetty mutta jotain sen tyylistä voisi käydä.
No onneksi lapsi on vielä vasta täyttämässä 13. Eli ei välttämättä hylkää minua, jos kerron?
Enkä myöskään halua, että hän hylkäisisi mieheni, joka rakastaa poikaa yhtä paljon kuin kahta biologista lastaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi pitänyt kertoa jo nuorempana, mutta nyt kyllä ehdottomasti kerrotte äkkiä. Olettaisin nimittäin teini-ikäisen ottavan asian vaikeammin kuin nuorempi lapsi.
No kerrot vasta sitten, kun pojan isä kuolee ja silloinkin vasta sitten, jos oli varakas. Pääsee perintöönsä kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on oikeus tietää, kuten myös hänen biologisella isällään!
Vituttaa tuollainen mukamas yhteisen edun vuoksi suhmurointi muiden kustannuksella (=oikeasti ajattelitte vain ja ainoastaan omia perseitänne eli sitä, että voisitte leikkiä ydinperhettä).
No joo, kyllähän lapsella on oikeus tietää ja sen takia minä tämän aloituksen teinkin.
Tiedän, tämä on itsekästä, mutta jotenkin sydäntä kylmää, että saatuaan tietää poikani hyvin todennäköisesti lähtee etsimään "oikeaa isäänsä".
ap
Voihan poika ajatella että ompas pommi mutta hälläväliä.
Itse reagoisin noin jos mulle nyt kerrottaisiin.
Mutta koska "pahimmat" teini vuodet edessä, niin kertoisin ehkä sitten kun poika on 16.
Nyt voi tulla vaikka mitä kapinaa asian tiimoilta.
Mene esim. Seurakunnan ilmaiseen perheasiainneuvottelu-keskukseen juttusille (ei mikään uskonnollinen juttu) ja kerro stoorisi siellä, seuraavalla kerralla poika mukaan ja ammattilaisen avulla kerrot tämän totuuden.
Olit jo puolivälissä raskautta, kun tapasit tän nykyisen miehen? Eikö sen suku ja kaverit ihmetellyt, kun olit jo raskaana? Näyttelitte, että olitte olleet jo yli puolivuotta yhdessä? Ei mee tää trolli läpi nyt
Mun tuntema lapsi oli samassa tilanteessa, sai 14 v selville että isä ei ole biologinen. Oli sitä jo arvellutkin. Ei ollut iso kriisi, mutta kun joku vuosi myöhemmin asia paljastui pari vuotta nuoremmalle pikkusiskolle, niin sisko otti tosi raskaasti. Äidin ja tyttären välit rikkoutui osin pysyvästi, koska ei voinut hyväksyä äidin valhetta. Isänsä kanssa oli ok, koska salaisuuden halusi säilyttää äiti, ja yritti selittää sen.
Vierailija kirjoitti:
Olit jo puolivälissä raskautta, kun tapasit tän nykyisen miehen? Eikö sen suku ja kaverit ihmetellyt, kun olit jo raskaana? Näyttelitte, että olitte olleet jo yli puolivuotta yhdessä? Ei mee tää trolli läpi nyt
Muuten toiselle paikkakunnalle jo aiemmin.
ap
Olisi pitänyt kertoa jo aikaa sitten. Virhettä et voi enää korjata, mutta kerro silti mahdollisimman pian.