Miksi parisuhde vie multa itsetunnon?

Olen siis nelikymppinen, hyvässä- tosin miehisen alan- työssä ja kohtuullisessa taloudellisessa asemassa oleva ihan ihmisen näköinen (lue: ihan nätti siis) itsenäinen ja omillaan toimeen tuleva yhden lapsen äiti.



Elämän varrella on noita suhteita ollut jos jonkinlaista, yleensä ihan reilun pituisia seurustelusuhteita ja seuraa on ollut aina kivasti tarjolla.



Mutta: mikä ihme siinä on että kun jonkun aikaa on seurustellut ei enää tunnu kelpaavan mihinkään tai osaavan mitään? Tuntuu että aina törmään miehiin jotka haluavat jotenkin latistaa minut, polkea mitättömäksi, jopa puuttua ulkonäkööni vaikka alussa kaikki näytti toiselta. Enkö minä vain sovellu parisuhteeseen, pitäisikö antaa periksi?



Miltä se tuntuu kun löytää todellisen kumppanin jonka kanssa olisi helpompi olla kuin yksin? Miksi minä olen tältä osin viallinen?