Ei rippijuhlia.
Tunteekohan lapsi itsensä tai meidät ihan oudoksi ja että jää jostakin oleellisesta paitsi..
Meillä on elämä vienyt niin ettei rippijuhliin ole kutsuttavia, edes kumit eivät ole kuvioissa ja isovanhemmat kuolleet paitsi miehen äiti, hänet kutsumme kirkkoon konfirmaatioon jos vointinsa sallii mutta muita ei ole.
Entäpä sitten kirkon jälkeen? ulos syömään? ja siinä se? tuntuu hieman kurjalta, lohtuna se että lapsi ei ole yhtään uskonnollinen, päinvastoin. Mutta silti:/
Kommentit (5)
Eikö ole yhtään naapureita tai kaukaisempia sukulaisia, joita kutsua? Jos ei, niin antakaa lapsen itse päättää joku kiva ravintola ja yrittäkää olla tekemättä asiasta isoa numeroa.
Lapsi "ei ole yhtään uskonnollinen, päinvastoin". Vanhemmat ilmeisesti samoilla linjoilla. Miksi ihmeessä lapsi meni sinne rippikouluun?
Näin mekin tehdään, että käydään jossain kivassa ravintolassa. Isovanhemmat kaikki neljä on haudassa jo.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi "ei ole yhtään uskonnollinen, päinvastoin". Vanhemmat ilmeisesti samoilla linjoilla. Miksi ihmeessä lapsi meni sinne rippikouluun?
Tätä minäkin ihmettelen! Konfirmaatiossahan nuori tunnustaa uskonsa koko seurakunnan edessä! Mitä valehtelua ja teeskentelyä tämä nuori siis harrastaa? Ja kenen idea se oli? Voi annamunkaikkikestää!
No ei pidä tehdä tästä mitään kauheaa draamaa. Nuori saa päättää mihin kivaan ravintolaan menette syömään ja hankitte nuorelle mieleisen lahjan.