Lue keskustelun säännöt.
Kuinka elää tekemiensä virheiden kanssa? Syyllisyys painaa
20.06.2016 |
Lähinnä sellaisia kuin avioliitto tai pikemminkin avioliitot aivan väärien ihmisten kanssa ja niistä seurannut lasten kärsimys. En syytä entisiä kumppaneita, vaikka hekin tekivät pahoja asioita ja paljon, suoranaista hyväksikäyttöä minun suhteeni ynnä muuta. Kaikesta huolimatta syytän vain itseäni. Itse valitsin sellaiset puolisot, ja sattuu kuinka voin olla niin tyhmä ja sinisilmäinen. En haluaisi katkeroitua, mutta siltä kyllä vaikuttaa että olen jo katkeroitunut ja tunnen niin hirvittävää syyllisyyttä, että välillä haluaisin vain kuolla.
Nyt olen jäämässä yksin nuorimmaisen kanssa, ja työni on vaativaa vuorotyötä joten pelkkä arjenkin järjestäminen on mahdotonta kun olen täysin yksin lapsen kanssa.
Kommentit (2)
Kyllä sinä syytät kumppaneistasi, ap. Et muka ole tehnyt mitään muuta pahaa kuin valinnut sinua hyväksikäyttäneet pahapahamiehet. Naurattaisi, ellei asia olisi niin surullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pohdin samaa. Hyppäisin katolta, ellei olisi lapsia. Toisaalta ilman lapsia ei olisi tällaista kalvavaa syyllisyyttä kaikesta. Tällä hetkellä tuntuu, että on epäonnistunut elämässä aivan kaikessa.
Kyllä kaikesta selviää kun on pakko ja kyllä kaikki vielä järjestyy -fraasit tuntuu niin tyhjältä kun jumittaa liki toimintakyvyttömänä kamalassa syyllisyydessä. Tiedän, että ihmiset selviävät vaikeammistakin asioista ja tiedän, etteivät jotkut pode syyllisyyttä mistään, vaikka syytä olisi. En tiedä meneekö tämä joskus ohi, vai seuraako syyllisyys läpi elämän.