Onko kukaan äideistä ajatellut jäädä pysyvästi kotiäidiksi? Kotirouvaksi?
Onkohan muita äitejä, itse olen kolmen lapsen äiti, joka on ajatellut jäädä kotiin vielä senkin jälkeen kun nuorimmainen täyttää 3 vuotta? Ajattelin että jos taloudellinen tilanne sallii, olisi mukava että äiti olisi kotona kun lapset tulevat koulusta, laittamassa välipalaa ja auttamassa tarvittaessa läksyissä. Sitten kun kaikki lapset ovat jo koulussa, voisin tehdä osapäiväistä työtä aamupäivisin.
Olisin tosi iloinen jos joku vastaavan ratkaisun tehnyt kirjoittaisi kokemuksistaan/ratkaisuistaan.
Muutamat keskieurooppalaiset ystäväni ovat tehneet näin, mutta Keski-Euroopan maissa on usein tavanomaista jäädä kotirouvaksi/kotiäidiksi. Suomessa kait melko harvinaista? Vai...?
Kommentit (14)
Taloudellinen tilanne siis sallisi ja mieheni sanoi, että asia on ihan 100% minun päätökseni.
Olen kuitenkin palaamassa töihin syksyllä kun kuopus 3 v ja syyt siihen, että pidän työstäni (oikeasti :)), olen opikellut siihen korkakoulututkinnon (enkä halua sen menevät " hukkaan" ) ja se, että kaipaan kuitenkin (en nyt vielä kauheasti, mutta tiedän että tulevaisuudessa ihan varmasti) " omaa" elämää. Ja on mulla sellainen pieni kytinä tehdä vielä " toinen" ura tämän kotiäityden jälkeen.
Olin lähes 8 vuotta kotona (3 lasta) ja nyt vuoden verran olen ollut työelämässä. Kaikenlaisia juttuja on tämä vuosi tuonut tullessaan, ei niistä sen enempää, mutta nyt olemme mieheni kanssa päättäneet että kun vuoden vaihteessa työsuhteeni päättyy (voisi tosin jatkuakkin) niin jään uudestaan kotiin. Ja juuri samoista syistä kuin luettelit.
Onnea vain valitsemallesi tielle! Minä odotan jo nyt innolla tämän vuoden loppua :)
Eihän se muuten onnistuisikaan. Molempien pitää olla yhtä mieltä tietyistä arvoista, jotta tällainen ratkaisu toimii. Hassu kysymys 2!
mies soitteli työpaikalleen kysyäkseen jotakin meneillään olevaan isyyslomaansa liittyen. olivat kuulemma hänen poissaollessaan ikävöineet jo niin kovin että olivat päättäneet tarkistaa palkkaa 75 sentillä :D
sanoin miehelle että jos kehitys kehittyy tähän malliin, niin hänen ei kannata pitää harkitsemaansa hoitovapaata vaan minä oon sitten puidempään kotona, itseasiassa ihan lopullisesti. " joo" , sanoi mies " niin vissiin" .
Parhaan ystäväni mies on eronnut exästään siksi, että eukko jäi kotiin vasten miehen tahtoa. Mies olisi tahtonut toisenkin elättäjän perheeseen kaikkien lasten tultua kouluikään. Eukko tahtoi sen sijaan harrastaa miehen rahoilla ja vetosi siihen, ettei hänellä ole koulutusta eikä sitä voi hankkia, kun lapset on niin pieniä! Tällaisiakin tapauksia on.
Eli turvaa elämäsi, niin, että pärjäät avioeron tai miehen kuoleman jälkeen. Onneksi voit säästää vapaa ehtoista eläkettä.
Tiedän tapauksen, jossa mies otti ja lähti nuoren naisen matkaan ja kotirouva jäi elelemään minimituilla...
On edelleen kotona, vaikka lapset jo teini-iässä. Aamupäivisin kahvittelee ja shoppailee kaupungilla, sitten kiiruhtaa kotiin lasten päästyä koulusta, etteivät joudu olemaan hetkeäkään yksin. Valittelee, kuinka paljon on kotihommia ja aina on niin kiire. On itse suoraan sanonut, ettei hänellä ole ollenkaan kunnianhimoa.
Kova on nainen touhuamaan erilaisissa yhdistyksissä ja aina hänellä jotain menoa onkin, mutta jotenkin koen tuollaisen kuitenkin laiskuutena.
tai sitten siihen pitäisi säästää todella suuria summia! Jos sinulla ap ei ole omaa omaisuutta, jonka voit realisoida, mene töihin. Menkää kaikki muutkin töihin, niin ette ole sitten vanhana ihan köyhiä ;).
Kysymys on arvovalinnoista. Jos haluaa hoitaa kotia/lapsia pidempään itse, on luovuttava kokopäiväisestä ansiotyöstä ja tehtävä töitä KOTONA!!! Lastenhoito ja kodinhoitohan on myös työtä, mitä suuremmassa määrin. Sitä vain ei suomalainen yhteiskunta aina muista. Valitettavasti.
Arvoihinhan kaikki perustuu ja yhteiskunnan asenne heijastuu valitettavasti liian moneen myös meistä äideistä :(
Mitä sitten aiot tehdä? Lapsiasi varmasti siinä vaiheessa ärsyttää suunnattomasti kotona roikkuva äiti, koska he eivät saa yhtään omaa aikaa. Miestäsi luultavasti ärsyttää (jollei jo aiemminkin) kotona roikkuva vaimo, jolla ei ole enää mitään järkevää syytä olla kotona. Työelämään tuskin pääset enää siinä vaiheessa. Mitä siis olet ajatellut tehdä lopun ikäsi? Ja onko teillä todellakin täydellinen liitto, siis uskotko mieheesi kuin kallioon, ettei hän jossain vaiheesa ota ja jätä sinua?
Pienin lapsistani tosin on vasta alle 2v mutta asumme ulkomailla maassa missä ei ole minkäänlaisia kotihoidontukia. Eli miehen palkalla on menty jo vuosia ja tullaan menemäänkin. Minulla ei ole minkäänlaisia töihinmeno suunnitelmia ainakaan kymmeneen vuoteen. Mutta mielihän voi toki muuttua. Kuhan kaikki lapset (4kpl) ovat kouluelämässä niin alan varmaan enemmän harrastelemaan ja opiskelemaankin mutta tuskin töihin. Jos en sitten keksisi jotain duunia mitä voisin tehdä kotoa käsin. Jää nähtäväksi.
Eri asia tietty jos on oma talous kunnossa.
Tai aika näyttää sitten kun nuorin on 3 mutta kyllä minusta usein tuntuu että kaipaan omaa työtä kodin ulkopuolelta. Taloudellinen tilanne ei ole este ja miehen äiti ollut koko ikänsä kotona niin miehestäkin se tuntuisi ihan luontevalta ratkaisulta.