Lue keskustelun säännöt.
Ikävä kotiin! :´(
22.06.2007 |
Ollaan muutettu tosi kauas synnyinpaikastamme, enkä minä varsinkaan ole sopeutunut asumaan tänne. En ole onnistunut löytämään yhtään kaveria täältä, vaikka ollaan asuttu kohta 10-vuotta täällä. Aluksi yritinkin hakea seuraa, mutta kaikki olivat vain loppujen lopuksi pelkkiä ryyppykavereita, enkä ole vuosiin käyttänyt alkoholia.
Juhlapyhät varsinkin ovat yhtä tuskaa minulle, kun koti-ikävä iskee tosi rajuna päälle. Mies ei ymmärrä minua ja suuttuu joka kerta minulle, kun alan itkeä lapsellisesti äitini perään ja meille tulee hirveä riita joka ikinen kerta.
Ollaan molemmat tosi tiukasti kiinni töissämme ja töitä riittää enemmän kuin jaksaa edes tehdä. Kotipaikkakunnallamme ei ole meille tarjolla mitään muuta kuin työttömyyskortisto.
Pakko hampaat irvessä vaan sohlata päivä kerrallaan täällä hevonjeerassa.
Kommentit (6)
ai luulin että olen ainoa. Sama mulla, sillä erotuksella että alkoholia en ole käyttänyt tuttujeni kanssa.
KAverit jota olen saanut on vain sellaisia " hyvän päivän" tuttuja, ei siis mitää hyviä ystäviä.
kaipaan suomeen ja lähemmäs omia sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sopeutunut. En voi elää ilman vanhempiani ja sukuani. 2,5 vuotta pyristelin, muttei onnistunut. Itkin hysteerisesti ikävääni.
koti-ikava on kalvava tunne. Itse asun ulkomailla, maassa jossa en viihdy, ja haluaisin kovasti takaisin Suomeen. Kavereita on muutamia, mutta kaikki vanhat ystavat jaivat Suomeen.
Taalla muilla mailla on nyt perhe, muuten en taalla suostuisi olemaankaan... Olen jopa miettinyt eroa, silla en halua enaa asua taalla...
En kuulu kulttuuriin, en puhu kielta, en osaa tata elamantapaa. Syvalta.
samoin. Mitä vanhemmaksi lapseni kasvoivat, sitä enemmän halusin heille ympärilleen ns tukijoukon johon kuuluu minun ja mieheni lähimpiä sukulaisia jotka kaikki asuivat synnyinkaupungissani.
Sain kyllä kavereita ja vieläpä hyviäkin sellaisia mutta silti kaipasin sukulaisia ympärille.
Teimme radikaalin ratkaisun ja muutimme synnyinkaupunkiimme. Mies edelleen käy vanhassa kotipaikassamme töissä viikon verran kolmessa viikossa. Eli olemme ilman isiä joka kolmannen viikon. Mutta sen korvaa tuttuus ja turvallisuus jonka kotikaupunkimme meille antaa:)
Vierailija:
Miksi et? Käy ihmeessä tapaamassa perhettäsi ja kotiasi siellä missä se on! Ikävä helpottuu varmasti, mutta älä jää nääntymään vaan mars kotia kohti!
Miksi et? Käy ihmeessä tapaamassa perhettäsi ja kotiasi siellä missä se on! Ikävä helpottuu varmasti, mutta älä jää nääntymään vaan mars kotia kohti!