Lue keskustelun säännöt.
Alkoholistit
09.06.2016 |
En ole koskaan tajunnut teidän päänne sisältöä... Enkä tule tajuamaan. Voisiko joku valaista.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
En pysty minäkään vaikka itse olen alkoholisti. Ainoa neuvo minkä pystyn sinulle antamaan on, että lakkaa miettimästä koko asiaa ja keskity omaan nuppiisi.
... siis en pysty tajuamaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika sekavaa on tuolla nupin sisässä. Ei sitä ymmärrä itekään.
Olen alkoholisti, mitä haluaisit tajuta pääni sisällöstä? Luulen että en tajua myöskään sinun pääsi sisältöä. Voitko valaista?
Vierailija kirjoitti:
Olen alkoholisti, mitä haluaisit tajuta pääni sisällöstä? Luulen että en tajua myöskään sinun pääsi sisältöä. Voitko valaista?
Onko pää ihan täynnä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholistit ovat aika heterogeeninen ryhmä on jopa täysin erityyppisiä alkoholisteja ihan diagnollisestikin, heitä ei yhdistä oikeastaan mikään.
Toinen on voinut olla raittiina vuosikymmeniä, yksi juo kokoajan ja kolmas satunnaisesti rankkoja putkia.
Edes nautitun alkoholin määrä ei kerro onko kyseessä alkoholisti.
Nämä nyt vain alkoholin käyttöön liittyvinä eroina, pään sisällä eroja on vieläkin enemmän joistakin mukavista tyypeistä tulee humalassa agressiivisia, kun taas joistan takakireistä tulee mukavia ja rentoaja vain kun saavat viinaa.
En ole alkoholisti enkä voi sanoa oikeasti ymmärtäväni, mutta kun mietinkin, että miten sisällökkäältä ja nautinnolliselta oma elämäni tuntuu, kun saan hemmotella itseäni herkuilla, ja miten tyhjältä ja puutteelliselta tuntuu ajatus herkuttomasta elämästä, ja kun ajattelen, että alkoholisteille kieltäytyminen on monta kertaa vaikeampaa... en pysty moittimaan enkä ihmettelemään.
Alkusyitä ehkä ihmettelen, että miten on päästänyt sen etenemään. Herkuttelut olen aloittanut lapsena eikä niiden riippuvuudesta varoiteltu, joten en tiedä, voinko kuvitella kaiken alkaneen alkoholisteilla samalla tavalla, sillä luulisin useimpien saaneen varoituksia alkoholiriippuvuudesta ja sen käyttö yleensä aloitetaan vanhempana ja fiksumpana kuin herkkujen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole alkoholisti enkä voi sanoa oikeasti ymmärtäväni, mutta kun mietinkin, että miten sisällökkäältä ja nautinnolliselta oma elämäni tuntuu, kun saan hemmotella itseäni herkuilla, ja miten tyhjältä ja puutteelliselta tuntuu ajatus herkuttomasta elämästä, ja kun ajattelen, että alkoholisteille kieltäytyminen on monta kertaa vaikeampaa... en pysty moittimaan enkä ihmettelemään.
Alkusyitä ehkä ihmettelen, että miten on päästänyt sen etenemään. Herkuttelut olen aloittanut lapsena eikä niiden riippuvuudesta varoiteltu, joten en tiedä, voinko kuvitella kaiken alkaneen alkoholisteilla samalla tavalla, sillä luulisin useimpien saaneen varoituksia alkoholiriippuvuudesta ja sen käyttö yleensä aloitetaan vanhempana ja fiksumpana kuin herkkujen.
Minä taas en ole herkuista välittänyt koskaan. Alkoholia kokeilin ensimmäisen kerran 13-vuotiaana, ja rakastuin siihen välittömästi. Nyt olen 31-vuotias ja juon n.4:nä päivänä viikossa. Toleranssit alkoholiin ovat aika kovat joten juon kerralla yleensä 15-24 olutta. Kirkkaita en juo, ja viinejä n. 1-2 kertaa kuukaudessa.
Pidän humaltumisen tunteesta, ja ellen ole ystävieni seurassa jauhamassa paskaa, niin juon sitten yksin, samalla kirjoittaen, tehden musiikkia tai vaan mietiskellen. Mitään ylilyöntejä ei alkoholin suhteen ole tullut ainakaan viimeiseen 10:een vuoteen, koska olotila on itselleni niin tuttu (hyvässä ja pahassa), niin osaan käyttäytyä ilman että rupeaisin huutamaan, riehumaan tai muuten vaan sössöttämään jotain rasittavaa paskaa. Sellaista kännäämistä pidän itse häiritsevänä.
Jonkinlainen levottomuus iskee oikeastaan lähes joka ilta, ja alkoholia juomalla se tasaantuu, ja tulee jotenkin "turvallinen" olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole alkoholisti enkä voi sanoa oikeasti ymmärtäväni, mutta kun mietinkin, että miten sisällökkäältä ja nautinnolliselta oma elämäni tuntuu, kun saan hemmotella itseäni herkuilla, ja miten tyhjältä ja puutteelliselta tuntuu ajatus herkuttomasta elämästä, ja kun ajattelen, että alkoholisteille kieltäytyminen on monta kertaa vaikeampaa... en pysty moittimaan enkä ihmettelemään.
Alkusyitä ehkä ihmettelen, että miten on päästänyt sen etenemään. Herkuttelut olen aloittanut lapsena eikä niiden riippuvuudesta varoiteltu, joten en tiedä, voinko kuvitella kaiken alkaneen alkoholisteilla samalla tavalla, sillä luulisin useimpien saaneen varoituksia alkoholiriippuvuudesta ja sen käyttö yleensä aloitetaan vanhempana ja fiksumpana kuin herkkujen.
Minä taas en ole herkuista välittänyt koskaan. Alkoholia kokeilin ensimmäisen kerran 13-vuotiaana, ja rakastuin siihen välittömästi. Nyt olen 31-vuotias ja juon n.4:nä päivänä viikossa. Toleranssit alkoholiin ovat aika kovat joten juon kerralla yleensä 15-24 olutta. Kirkkaita en juo, ja viinejä n. 1-2 kertaa kuukaudessa.
Pidän humaltumisen tunteesta, ja ellen ole ystävieni seurassa jauhamassa paskaa, niin juon sitten yksin, samalla kirjoittaen, tehden musiikkia tai vaan mietiskellen. Mitään ylilyöntejä ei alkoholin suhteen ole tullut ainakaan viimeiseen 10:een vuoteen, koska olotila on itselleni niin tuttu (hyvässä ja pahassa), niin osaan käyttäytyä ilman että rupeaisin huutamaan, riehumaan tai muuten vaan sössöttämään jotain rasittavaa paskaa. Sellaista kännäämistä pidän itse häiritsevänä.
Jonkinlainen levottomuus iskee oikeastaan lähes joka ilta, ja alkoholia juomalla se tasaantuu, ja tulee jotenkin "turvallinen" olo.
Kun sanoit että turvallinen olo, niin olisikohan kyse siitä, että elimistö on tottunut tiettyyn tilaan, ja siitä poikkeaminen saa kokemaan, että on jotenkin mukavuusalueensa ulkopuolella. Olo on ehkä jotenkin... sellainen, että venytät itseäni koko ajan haastavampaan tilaan, ja kun venytät itseäsi kuin kuminauhaa, on lopulta pakko palata siihen normaalitilaan, koska kukaan ei pysty ikuisesti venymään ja venymään... Joskus vaikka olisin herkkulakossa eikä minulla olisi fyysistä tarvetta saada herkkuja, haluan kuitenkin sen miellyttävän ja kotoisan "perustilan", on kuin koti-ikävä. Etenkin jos tapahtuu jotain ikävää ja sen takia olen entistä kauempana perustilasta, tarvitsen tavallaan herkkuja palauttaakseni tuon tilan.
Onnistuneen "parantumisen" salaisuus olisi kai siinä, että pitää muuttaa perustilansa erilaiseksi, ilman että koko ajan tuntuu kuin venyisi pois jostain. Mutta siihen en ole vielä toistaiseksi koskaan pystynyt. Onkohan se edes mahdollista?
(En halua vähätellä vakavampia riippuvuuksia, voin puhua vain siitä mitä itse koen, ja ajatella että jollakulla on vielä siitäkin vaikeampaa.)
– se herkuttelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten ihmettelen oman pääkoppani toimintaa silloin kun join ja silloin kun raitistuin. Join kuin hullu, kai siksi koska olin sellainen, lähes joka päivä kaadoin kurkkuuni jotakin alkoholipitoista. Pyhäpäivät olivat helvettiä koska viinakauppa oli kiinni, kaljaa en enää juonut, koska se tuntui ainoastaan kusirakossa. Sitten kun mitta tuli täyteen, niin lopettaminen oli ihmeen helppoa, ei mitään tuskaa, muutamana ensimmäisenä kuukautena juopottelu-unia, nyt ei niitäkään enää vuosiin.
Onkohan juopon päässä saman tapainen venttiilisysteemi kuin vessanpöntön säiliössä, eli kun vessa vedetään, koho painuu alas ja avaa venttiilin, joka sulkeutuu sitten kun säiliö on taas täynnä. Minulla on siis nyt säiliö täynnä, toivon, ettei kukaan vedä vessaa.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmettelen oman pääkoppani toimintaa silloin kun join ja silloin kun raitistuin. Join kuin hullu, kai siksi koska olin sellainen, lähes joka päivä kaadoin kurkkuuni jotakin alkoholipitoista. Pyhäpäivät olivat helvettiä koska viinakauppa oli kiinni, kaljaa en enää juonut, koska se tuntui ainoastaan kusirakossa. Sitten kun mitta tuli täyteen, niin lopettaminen oli ihmeen helppoa, ei mitään tuskaa, muutamana ensimmäisenä kuukautena juopottelu-unia, nyt ei niitäkään enää vuosiin.
Onkohan juopon päässä saman tapainen venttiilisysteemi kuin vessanpöntön säiliössä, eli kun vessa vedetään, koho painuu alas ja avaa venttiilin, joka sulkeutuu sitten kun säiliö on taas täynnä. Minulla on siis nyt säiliö täynnä, toivon, ettei kukaan vedä vessaa.
Kuinka tai miksi lopetit juomisen? Tuliko jokin elämänmuutos esim. parisuhde eteen, tai tapahtuiko humalassa jotain ikävää esim. tavaroiden katoamista, itsensä telomista ym.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmettelen oman pääkoppani toimintaa silloin kun join ja silloin kun raitistuin. Join kuin hullu, kai siksi koska olin sellainen, lähes joka päivä kaadoin kurkkuuni jotakin alkoholipitoista. Pyhäpäivät olivat helvettiä koska viinakauppa oli kiinni, kaljaa en enää juonut, koska se tuntui ainoastaan kusirakossa. Sitten kun mitta tuli täyteen, niin lopettaminen oli ihmeen helppoa, ei mitään tuskaa, muutamana ensimmäisenä kuukautena juopottelu-unia, nyt ei niitäkään enää vuosiin.
Onkohan juopon päässä saman tapainen venttiilisysteemi kuin vessanpöntön säiliössä, eli kun vessa vedetään, koho painuu alas ja avaa venttiilin, joka sulkeutuu sitten kun säiliö on taas täynnä. Minulla on siis nyt säiliö täynnä, toivon, ettei kukaan vedä vessaa.
Voitko käydä nykyään yhdellä, vai lähteekö putki päälle samantien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten ihmettelen oman pääkoppani toimintaa silloin kun join ja silloin kun raitistuin. Join kuin hullu, kai siksi koska olin sellainen, lähes joka päivä kaadoin kurkkuuni jotakin alkoholipitoista. Pyhäpäivät olivat helvettiä koska viinakauppa oli kiinni, kaljaa en enää juonut, koska se tuntui ainoastaan kusirakossa. Sitten kun mitta tuli täyteen, niin lopettaminen oli ihmeen helppoa, ei mitään tuskaa, muutamana ensimmäisenä kuukautena juopottelu-unia, nyt ei niitäkään enää vuosiin.
Onkohan juopon päässä saman tapainen venttiilisysteemi kuin vessanpöntön säiliössä, eli kun vessa vedetään, koho painuu alas ja avaa venttiilin, joka sulkeutuu sitten kun säiliö on taas täynnä. Minulla on siis nyt säiliö täynnä, toivon, ettei kukaan vedä vessaa.
Voitko käydä nykyään yhdellä, vai lähteekö putki päälle samantien?
En ole kokeillut sitä yhtäkään, en uskalla, eikä tee mielikään. Miksi muuten kukaan haluaa juoda yhden oluen? Ehei, pitää juoda kunnolla perseet olalle tai sitten ei yhtään, pieni tissuttelu on alkoholin väärinkäyttöä. Tämä siis minun, alkoholistin näkemys.
En pysty minäkään vaikka itse olen alkoholisti. Ainoa neuvo minkä pystyn sinulle antamaan on, että lakkaa miettimästä koko asiaa ja keskity omaan nuppiisi.