Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa tarinoita kamalista vanhemmista, vertaistukea kaivataan
08.06.2016 |
Tuli tuosta lapsuuden traumat-ketjusta mieleen, olisi kiva saada anonyymia vertaistukea ja purkaa näitä juttuja.
Oma perheeni oli ulospäin lukioikääni asti oikea idylli ja kulissit pidettiin huolella pystyssä. Oikeasti isäni hakkasi minua muutaman vuoden ikäisestä asti kunnes muutti pois kun olin lukiossa. Nähtiin sen jälkeen ehkä alle 10 kertaa, kun olin vielä alaikäinen. Joka tapaamisen jälkeen olin täysin lopussa. Enää en pidä yhteyttä.
Äitini oli täysin oma lukunsa - vasta näin aikuisena (olen nyt 31) tajusin että hän on oppikirjaesimerkki narsistista. Koulukiusaaminen laitettiin omaksi syykseni, olin heikko, ruma, lihava, hyödytön ja siskoni oli niin paljon parempi. Muutin pois heti kun pystyin, äitiin en ole pitänyt käytännössä ollenkaan yhteyttä. Pois muuttaessa sain kuulla "vihdoinkin sä lähdet, jos olisin tiennyt että joudun 18 vuotta sua kestämään olisin tehnyt abortin vaikka rautalangalla" ja tämä on vain yksi esimerkki äitini sekopäisistä jutuista.
Kumpikaan vanhemmistani ei muuten ollut edes häissäni (2013), kun en halunnut heitä sinne onneani pilaamaan.
Nyt oon paremmassa kunnossa, mutta en voi väittää etteikö noi asiat ois vaikuttanut mun mielenterveyteen.
Olisi kiva saada vertaistukea ja kuulla ihmisten tarinoita.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Vanhempasi olivat mielisairaita?
Noh, näinkin voisi asian ilmaista...
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh! Ei mitää noin pahaa mulla. Alkoholia, aivan sairas parisuhteen malli, väheksymistä ja arvottomuuden kokemuksia mulla "vaan". En uskalla kertoa esim. seurustelusuhteen päättymisestä vanhemmille koska tiedän suhtautumisen olevan sellanen että "no niinpä niin, eihän niin hyvä mies sua kestäny" -tyylinen. Ja ollaan nyt kuitenkin suht hyvissä väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Huh! Ei mitää noin pahaa mulla. Alkoholia, aivan sairas parisuhteen malli, väheksymistä ja arvottomuuden kokemuksia mulla "vaan". En uskalla kertoa esim. seurustelusuhteen päättymisestä vanhemmille koska tiedän suhtautumisen olevan sellanen että "no niinpä niin, eihän niin hyvä mies sua kestäny" -tyylinen. Ja ollaan nyt kuitenkin suht hyvissä väleissä.
Huh, kuulostaa tutulta. Vanhempieni parisuhde oli jotain aivan kammottavaa. Luojan kiitos löysin 16-vuotiaana samasta lukiosta elämäni miehen ja hän piti huolta että selvisin kotoa pois. 2013 mentiin tosiaan naimisiin, eli jotain hyvää mullekin on tapahtunut :)
T. Ap
Isä oli pahasti alkoholisoitunut niin kauan ku muistan. Kuoli väkivaltaisesti kun olin kuukautta vaille 15. Äiti oli liian arka sanomaan mitään, ennen kuin pahin tapahtui, ei se tavallinen suomalainen tarina.
N23
Vierailija kirjoitti:
Isä oli pahasti alkoholisoitunut niin kauan ku muistan. Kuoli väkivaltaisesti kun olin kuukautta vaille 15. Äiti oli liian arka sanomaan mitään, ennen kuin pahin tapahtui, ei se tavallinen suomalainen tarina.
N23
Eli* se tavallinen suomalainen tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempasi olivat mielisairaita?