Oletko ollut häissä, joissa jo silloin tiesit että liitto ei kestä?

Miehen tyttären häissä jo tiesimme, ettei liitto tule kestämään. Ennen vihkimistä mieheni kysyi vielä tyttäreltään, onko hän aivan varma siitä, että hän haluaa mennä naimisiin tämän miehen kanssa. No. oli mutta pian mieli muuttui ja ero tuli ja vielä niin, että tämä tytär jätti miehen.

Olen

Sinkkumies

Kerran täällä eräs nainen sanoi olleensa parissa kymmenissä häissä ja joka kerta osuneensa oikeaan avioliiton kestossa. Hän sanoi eroavien häiden olleen suuorittamista vailla lämpöä.

Kaverillani oli häät 10 kk sitten, tiesin jo hääpäivänä, että ero tulee ja varmaan pian. Nyt kaverini puhuu, että pitäisi erota.

Juu. Sulhasella oli morsiammen lisäksi 2 tyttöystävää. Liitto kesti 6kk. En ymmärrä, miksi se häntäheikki edes meni naimisiin.

Saako kysyä miksi te tai miehesi oli arvannut että ei tyttären liitto ei taida kauaa kestää?

Omissani.

Itseasiassa en. En mene toisten häihin tuollaisella asenteella.

Olen ollut. Isäni häissä olin harmikseni oikeassa. En koskaan oppinut luottamaan morsiameen (tuli vain sellainen fiilis, ettei ole puhtaat jauhot pussissa) ja 4 vuotta häiden jälkeen jäi kiinni pettämisestä. Lisäksi hyvä ystäväni, joka oli seurustellut ala-asteelta asti poikaystävänsä kanssa. Menivät 15-vuotispäivänään naimisiin, mutta sulhanen ei enää katsonut ystävääni samoin kuin aiemmin. Olivat naimisissa 2 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Saako kysyä miksi te tai miehesi oli arvannut että ei tyttären liitto ei taida kauaa kestää?

Tämä oli siis ap:n kysymys nro 2:lle.

Joku kommentoi että eroavien parien häät on olleet suorittamista vailla lämpöä. Ystävieni häissä olleena voin sanoa että pelkän hääpäivän perusteella ei olisi ikinä voinut uskoa heidän eroavan.  Uskon että varmaan rakastivatkin toisiaan. Mutta kun tiesin kuinka pohjattoman itsekäs mies on, olin varma että joskus ystävä tajuaa ettei hyvä perhe-elämä ole sellaista että toinen tekee mitä tahtoo ja toinen on aina jumissa kotona lasten ja kodinhoidon kanssa.

En edes mennyt "häihin". Kyseessä oli maistraattivihkiminen. Hyvä ystäväni meni naimisiin erittäin epämiellyttävän miehen kanssa. He tulivat käymään työpaikallani (ravintola ) ja pyysivät todistajaksi. Sain änkytettyä etten pääse työvuorojen takia.

No, naimisiin menivät ja ero tuli 3kk kuluttua. Mies yritti tappaa ystäväni. Oikeudenkäyntiin ystäväni tueksi sitten lähdin kyllä, järjestelin työvuoroni.

Tiesin että tuo liitto ei kestä. En osannut arvata että se mies oli noin hullu.

Ystävälläni oli vaikea vaihe elämässään tuolloin. Jotenkin pää sekaisin ja sitten luuli rakastuneensa tuohon hulluun.

Nyt ystävä ollut naimisissa 3v ihanan miehen kanssa, olin todistajana ja hääjuhlassa:).

Oli moniakin merkkejä. Huomasin itse, että heillä oli aivan erilaiset ajatukset elämästään jatkossa. Tytär oli valmistunut ammattiin ja suunnitteli jatko-opintoja ammattikorkeassa, mutta mies halusi heidän asuvan omalla kotipaikkakunnallaan. Tytär olisi joutunut muuttamaan kuitenkin opiskelupaikkakunnalle, oli liian pitkä matka kulkea säännöllisesti. Miehellä oli hyvä työ isolla paikkakunnalla, jossa tytär opiskeli tämän ammattinsa, mutta halusi silti sinne Taka-Hikiälle. Sitoakseen tyttären itseensä, piti heti ottaa isot lainat yhteisesti ja ostaa ok-talo ja kummallekin hienot autot. Tyttärelle olisi riittänyt ensi alkuun vuokralla asuminen ja yksi yhteinen auto.

Lisäksi tytär kertoi minulle miehen salatusta alko-ongelmasta. Mies osasi käyttäytyä todella herrasmiesmäisesti esim. minun ja mieheni seurassa, mutta teki tälle tyttärelle v-mäisiä temppuja. Tytär saattoi olla koulunsa ohessa työssä ja tekemässä viikonloppuvuoroa, kun mies katosi ja jätti kännynkin kotiin, jottei häntä tavoita. Oli sitten päiväkausia ryyppäämässä kavereiden kanssa. Kotiin tultuaan sai tytär vielä kuulla kunniansa, kun kyseli tästä katoamisesta.

Juuri tämän ongelman vuoksi tytär lähti opiskelemaan uutta ammattia kauas heidän silloiselta asuinpaikaltaan. Mies ei hyväksynyt sitä, että hänet jätettiin ja seurasi perässä ja onnistui houkuttelemaan tyttären jatkamaan suhdetta ja naimisiin. Ennusmerkit olivat siis huonot jo alusta alkaen. Erilaiset elämänarvot ja miehen alkoholismi.

Häävalssin aikana sulhanen tiuski ja näytti happamalta muutenkin koko juhlan ajan, morsiankin viihtyi hääjuhlissa kaikkialla paitsi sulhasensa vieressä.Liittoa kesti silti jopa puoli vuotta. :D

En ole eroa ennustanut. Mutta olen viimeisen 20 vuoden aikana ollut yhdeksissä häissä. Näistä 8 päätynyt eroon. Vain sisareni on edelleen naimisissa. En olisi näitä eroja etukäteen arvannut. Itse en ole koskaan naimisissa ollut, mutta jo 13 vuotta avoliitossa.

Olen kolme kertaa.

Ensimmäinen kun ystävä meni naimisiin miehen kanssa, joka käyttäytyi niinkuin ystäväni olisi se ihminen, jota mies inhoaa kaikista eniten. Erosivat vuoden kuluttua ja ei onneksi lapsia.

Toinen oli miehen serkku, jonka mies petti koko ajan, jo siis seurusteluaikana. Kaikki tiesivät myös morsian ja mies ei todellakaan ollut mikään unelma muutenkaan. Olivat hiukan yli 20v kun menivät naimisiin. Kun heille oli juuri syntynyt toinen lapsi, niin joku nainen ilmoitti, että myös täällä on yksi vauveli, jonka isä on juuri se sama mies. Samaa todisti dna-testi ja ero tuli.

Kolmas oli kaveri, jolla oli aina monta miestä kierroksessa yhtä aikaa. Löysi samanlaisen miehen ja menivät naimisiin ja saivat lapsia. Ero tuli kun molemmilla oli halu seurustella vähän muidenkin kanssa.

Arvasin ettei tuksun häät kauaa kestä.

Sinkkumies

Ei vielä mutta pian eronnevat poikani ja naisensa. Mistäkö tiedän? No edes häihin eivät viitsineet panostaa (pikainen maistraatti vihkiminen ja pikku "juhlat" ravintolassa muutamille) joten tietänevät itsekin. Liekö epätoivoinen yritys pelastaa väljähtänyt liitto näin luulen. Kun yhdessä ovat olleet jo 8 vuotta ja nyt sitten vasta tuolla lailla naimisiin. Lapsiakaan eivät kuulemma halua. Ei ole rakkautta siis välillä. Surullista.

Jotenkin tulee pahamieli kun näitä lukee :(

Tietenkin ymmärän etteivät kaikki liitot ole tarkoitus tulla kestäviksi, mutta kyllä täälä myöskin ihmettelen jos pariskunnat jo itse vaistoavat ettei se kannata niin miksi sihte lähteä moista edes yrittämään.

Minulla on ikävä kyllä reippaasti enemmän kokemusta hautajaisista kun hääjuhlista..

Vierailija kirjoitti:

Ei vielä mutta pian eronnevat poikani ja naisensa. Mistäkö tiedän? No edes häihin eivät viitsineet panostaa (pikainen maistraatti vihkiminen ja pikku "juhlat" ravintolassa muutamille) joten tietänevät itsekin. Liekö epätoivoinen yritys pelastaa väljähtänyt liitto näin luulen. Kun yhdessä ovat olleet jo 8 vuotta ja nyt sitten vasta tuolla lailla naimisiin. Lapsiakaan eivät kuulemma halua. Ei ole rakkautta siis välillä. Surullista.

Ihan vaan tiedoksi, että yleensä tuolla tavalla naimisiin menneet myös pysyy naimisissa. Eivät tarvitse isoa hääjuhlaa todistaakseen, miten onnellisia ovat. Ja kaikki ihmiset eivät lapsia halua, eivätkä niitä tee.

Aika monissakin.