Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Paluu työelämään masennuksen jälkeen
05.06.2016 |
Olen kolmekymppinen ja sairastanut vakavaa masennusta pitkään. Viimeisen vuoden aikana olen alkanut toipua aika hyvin ja tahtoisin palata työelämään tässä jossain vaiheessa.
Minulla on pohjalla yo-tutkinto, mutta ei siis ammattia. Olen ajatellut hakea opiskelemaan ensi kevään yhteishaussa ja alakin on jo tiedossa. Tahtoisin kuitenkin päästä töihin jo ennen opintojen alkua...
Minulla on muutaman vuoden työkokemus "hanttihommista" kuten lastenhoitoa, siivousta ja myyjänä olemista. Olen kuitenkin ollut useamman vuoden nyt sairaslomalla.
Osaisitteko antaa ehdotuksia, mitkä voisivat olla sopivia työpaikkoja kaltaiselleni? Tällä hetkellä sosiaaliset tilanteet ahdistavat jonkin verran, joten esim. työtä, johon sisältyy paljon asiakaspalvelua tuskin pystyisin tässä kunnossa vielä tekemään. Ottaisin kiitollisena kaikenlaisia vinkkejä vastaan. Plussaa on, jos työ olisi sellainen, että sitä voisi jatkaa mahdollisten opintojen ohessakin.
Kommentit (6)
Itselläni on työpaikka ja neljän viikon sairasloman jälkeen kynnys palata töihin on suuri. Paniikkihäiriö syynä, elämä mureni hetkessä käsiin enkä ole vieläkään saanut otetta mistään. Tätä ennen olin työpaikallani tunnettu ahkeruudesta ja reippaudestani, nyt jäljellä on vain enää haamu entisestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai ei siivous kelpaa kun alapeukkua satelee? Sulla ei ole tutkintoa, ei ammattitaitoa, ei aukotonta työhistoriaa ja ikää siihen nähden ihan liikaa. Et todellakaan ole haluttua kamaa työmarkkinoilla noilla spekseillä, sori vaan.
Vierailija kirjoitti:
Realistisin vaihtoehto tolla taustalla on siivous. Sieltä voit yrittää "parempaan" työhön kun näyttöä on työkykyisyydestä. Ei ole sosiaalisesti liian rasittavaakaan ja liikunta ja konkreettinen työn jäljen näkeminen ehkä antaa onnistumisen tunteita ja piristää. Esim. joku muutama tunti viikossa oleva toimistokohde voisi sopia sulle, jos elät tukien varassa.
Siivousta olen itsekin miettinyt. Lähinnä oma huono fyysinen kunto mietityttää, mutta toisaalta tuollaisessa työssä kunto varmasti kohenisi aika nopeastikin. En ole mitenkään kranttu työpaikan suhteen ja olisin kiitollinen työpaikasta vaikka se olisi "vaan" siivousta. Olen onnellinen pelkästään siitä, että voin edes miettiä työntekoa niin monen sairausvuoden jälkeen.
Välillä tosin mietityttää miten työnantajat suhtautuvat kouluttamattomuuteeni ja siihen, että cv:ssä on monen vuoden aukkoja... No, kaipa sekin ajallaan selviää. Toivottavasti.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on työpaikka ja neljän viikon sairasloman jälkeen kynnys palata töihin on suuri. Paniikkihäiriö syynä, elämä mureni hetkessä käsiin enkä ole vieläkään saanut otetta mistään. Tätä ennen olin työpaikallani tunnettu ahkeruudesta ja reippaudestani, nyt jäljellä on vain enää haamu entisestä...
Tsemppiä sinulle. En osaa oikein muuta sanoa. Toipuminen kestää aikansa ja kannattaa olla rehellinen itselleen omasta tilastaan ja jaksamisestaan. Itse olin monta vuotta täysin pohjalla ja nyt vihdoin tuntuu, että kyllä tästä elämästä vielä jotain tulee. Jaksamista toivotan sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Ai ei siivous kelpaa kun alapeukkua satelee? Sulla ei ole tutkintoa, ei ammattitaitoa, ei aukotonta työhistoriaa ja ikää siihen nähden ihan liikaa. Et todellakaan ole haluttua kamaa työmarkkinoilla noilla spekseillä, sori vaan.
Mikäs sinun ongelmasi on?
Alue: Aihe vapaa
Realistisin vaihtoehto tolla taustalla on siivous. Sieltä voit yrittää "parempaan" työhön kun näyttöä on työkykyisyydestä. Ei ole sosiaalisesti liian rasittavaakaan ja liikunta ja konkreettinen työn jäljen näkeminen ehkä antaa onnistumisen tunteita ja piristää. Esim. joku muutama tunti viikossa oleva toimistokohde voisi sopia sulle, jos elät tukien varassa.