Mitä äitisi sanoisi

Sama oli mulla lapsena. Parane pian 💛

Vierailija kirjoitti:

Sama oli mulla lapsena. Parane pian 💛

Voi, kiitos sinulle!

Ap

Onpa keljua. Äidiltä pitäisi nimenomaan saada lämpöä ja lohdutusta. Sen särkylääkkeen voi ottaa ihan itsekin. 

Jos yhtään lohduttaa, niin laitan täältä tulemaan virtuaalisen halin. Paranemisia!

Jos sanoisin olevani flunssassa niin sanoisi varmaan no voi voi mistäs te nyt taas ootte senmosen saaneet, onko pikkusellakin (lapsellani) onko kuumetta entäs yskää entäs nuhaa.

Jos pyytäisin käymään sanoisi varmaan no kai me sinne sitten lähdetään mutta ei nyt just kun täytyy sitä tätä tota. Otanko koiran mukaan vai en, onko siellä kotitöitä paljon.

Mulla ei ole enää äitiä, mutta on hoitanut mua henkisesti hyvin, vaikka joutunut olemaan fyysisesti töissä, kun olin lapsi. 

Ap:lle pikaista paranemista. Toivottavasti sairaus päästää sinut mahdollisimman helpolla. 

Mun äiti ei tulis eikä soittais. Saattais märehtiä asiaa itsekseen, mut mitään tukea ei heruis. Tsemppiä sulle ap!!

Jotkut ihmiset on vaan tuollaisia..empatiakyvyttömiä.Jätä se omaan arvoonsa ja keskity itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Onpa keljua. Äidiltä pitäisi nimenomaan saada lämpöä ja lohdutusta. Sen särkylääkkeen voi ottaa ihan itsekin. 

Jos yhtään lohduttaa, niin laitan täältä tulemaan virtuaalisen halin. Paranemisia!

Kiitos sinullekin

Haluaisin ymmärtää äitiäni ja hänen sukupolveaan ja sitä kautta lapsuuteni rakkausvajetta. Mutta että nytkään hän ei osaa tuon vertaa näyttää välittämistään (?)

Ap

No sentään sait mehua ja särkylääkkeen.. Mun äiti on ollut aina vihainen kun sairastan, se ei raukka osaa ilmaista huoltaan muuten, se osoittaa sen suuttumuksena. Olen sairastanut lapsena ja nuorena jonkin verran, ihan sairaalahoitoa vaativia juttujakin, ja äidillä oli nuoruudessani tapana epäillä/vähätellä, ei oikein tahtonut viedä lääkäriin. Silloin tuntui tosi pahalta ja vaikealta, nykyään olen käsittänyt, että hän on varsin rajoittunut tunneilmaisultaan ja kokenut itse nuorena tosi rankkoja juttuja, mutta myös sen, että onneksi voin itse nyt äitinä toimia toisin. Kun oma lapseni on kipeä, otan hänet syliin tai kainaloon, ja hoivaan, annan myötätuntoni ja teen parhaani että olo helpottaisi.

Kiitos, kun kävit katsomassa minua, kun olin saattohoidossa. Olet vahva tyttö, joka pärjää.

Miss You Mum.

Vierailija kirjoitti:

No sentään sait mehua ja särkylääkkeen.. Mun äiti on ollut aina vihainen kun sairastan, se ei raukka osaa ilmaista huoltaan muuten, se osoittaa sen suuttumuksena. Olen sairastanut lapsena ja nuorena jonkin verran, ihan sairaalahoitoa vaativia juttujakin, ja äidillä oli nuoruudessani tapana epäillä/vähätellä, ei oikein tahtonut viedä lääkäriin. Silloin tuntui tosi pahalta ja vaikealta, nykyään olen käsittänyt, että hän on varsin rajoittunut tunneilmaisultaan ja kokenut itse nuorena tosi rankkoja juttuja, mutta myös sen, että onneksi voin itse nyt äitinä toimia toisin. Kun oma lapseni on kipeä, otan hänet syliin tai kainaloon, ja hoivaan, annan myötätuntoni ja teen parhaani että olo helpottaisi.

Juuri näin minäkin haluan omille lapsilleni toimia. En voi kuvitella tilannetta etten ryntäisi heidän avukseen vaikka toiselta puolelta maailmaa jos apua ja lohtua tarvitsevat.

Ap

Meillä ei ole ikinä halailtu, tuntuisi naurettavalta, mutta lämpö ja välittäminen näkyy muuten.

Jos joku on sairas, hänestä huolehditaan: onko lääkettä, ruokaa, puhtaita vaatteita ja lakanoita. Pitääkö viedä roskat, käydä asioilla, tarvitseeko kyytiä (kun ei voi itse ajaa), mitä apua tarvitsekin, esim. juuri nyt äitini käy aamuun illoin voitelemassa selkääni ja kävi apteekissa, ennen kuin sain lääkärinajan.

Kukaan ei käytä toisten apua väärin, mutta jokainen osaa pyytää apua kun tarvitsee, ja myös saa!

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole ikinä halailtu, tuntuisi naurettavalta, mutta lämpö ja välittäminen näkyy muuten.

Jos joku on sairas, hänestä huolehditaan: onko lääkettä, ruokaa, puhtaita vaatteita ja lakanoita. Pitääkö viedä roskat, käydä asioilla, tarvitseeko kyytiä (kun ei voi itse ajaa), mitä apua tarvitsekin, esim. juuri nyt äitini käy aamuun illoin voitelemassa selkääni ja kävi apteekissa, ennen kuin sain lääkärinajan.

Kukaan ei käytä toisten apua väärin, mutta jokainen osaa pyytää apua kun tarvitsee, ja myös saa!

Lisään vielä tekstiini, että vaikka meillä ei halaillakaan eikä taaperoajan jälkeen ole vamhempien sylissä istuttu, välimme ovat kuitenkin avoimet ja lämpimät, se näkyy molemmin puolin puhetavassa ja teoissa.