Kuinka kauan seurustelua ennen ensimmäistä pierua?
Kuinka hyvin pitää toinen tuntea ennen kuin voi pieraista hänen läsnäollessaan. Ensitreffeillä piereminen on ehdoton nou nou, tuskin toisilla tai kolmansillakaan kannattaa pieraista vaikka pierettäisi. Toisaalta pierun pidättely koko ajan jos suhde kestää vuosia ei ole hyvä vaihtoehto sekään sekä terveydellisistä syistä että siksi että hyvän suhteen perusta on intiimiys ja luottamus ja siksi pitää pystyä pierukin jakamaan keskenään niin kuin muutkin elämän ilot ja surut. Joten kysymys kuuluu, kuinka pitkän ajan jälkeen voi jakaa pierun kumppaninsa kanssa?
Kommentit (54)
Jos pystyy pidättämään pierua töissä, pystyy siihen kotonakin. En ymmärrä, miksi esimerkiksi asiakaspalvelussa olevat eivät voisi piereskellä vapaasti - tarjoilija kantamassa annosta piereskellen on minusta ihan yhtä ok kuin piereskely kotisohvalla.
Jos sinulla on päivittäin piereskelyn tarvetta, niin kannattaisi hakea apua ruokavalioon. Piereskely ei todellakaan ole jotain, mikä olisi ihan luonnollista ja mitä kaikki koko ajan tekevät. Jokainen varmasti joskus, mutta ei todellakaan päivittäin.
En tiedä pierenkö joskus unissani, mutta minulle on itsestäänselvyys, ettei toisen läsnäollessa piereskellä ja niin on miehellekin ja niin oli eksällekin. Joskus nuorena on voinut olla poikaystävä, jonka mielestä piereskely oli hassua tai ainakin niin luonnollista, että vierekkäin istuessakin saattoi vain nostaa kankkua ja päästellä ilmaa.
Mun mielestä todella vastenmielistä jos pitää tuoda suhteeseen ruumiillisia toimintoja. Miksi ei voisi pitää ne pois rikkomasta sitä illuusiota? Samahan se kai sitten olis olla vaikka minkälaisten rekkamiesten kanssa...
Päräytän heti ekoilla treffeillä, ettei jää homma roikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy pidättämään pierua töissä, pystyy siihen kotonakin. En ymmärrä, miksi esimerkiksi asiakaspalvelussa olevat eivät voisi piereskellä vapaasti - tarjoilija kantamassa annosta piereskellen on minusta ihan yhtä ok kuin piereskely kotisohvalla.
Aika ahdistavaa olisi sinun kanssa asua jos pitää käyttäytyä yhtä asiallisesti kuin asiakaspalvelija työssään. Ei ihmekään että av-mammat on niin kireitä kun pidättelevät pierua. Sitä paitsi pierun pidättely ei ole terveellistä ja ne kaasut tulee sitten paskanhajuisena hengityksenä ulos.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on päivittäin piereskelyn tarvetta, niin kannattaisi hakea apua ruokavalioon. Piereskely ei todellakaan ole jotain, mikä olisi ihan luonnollista ja mitä kaikki koko ajan tekevät. Jokainen varmasti joskus, mutta ei todellakaan päivittäin.
En tiedä pierenkö joskus unissani, mutta minulle on itsestäänselvyys, ettei toisen läsnäollessa piereskellä ja niin on miehellekin ja niin oli eksällekin. Joskus nuorena on voinut olla poikaystävä, jonka mielestä piereskely oli hassua tai ainakin niin luonnollista, että vierekkäin istuessakin saattoi vain nostaa kankkua ja päästellä ilmaa.
Normaali ihminen pieree n. 20 kertaa päivässä.
No en oo koskaan pierryt mieheni kuullen. Pieren vessassa.
En koe tarvetta kenenkään seurassa piereskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy pidättämään pierua töissä, pystyy siihen kotonakin. En ymmärrä, miksi esimerkiksi asiakaspalvelussa olevat eivät voisi piereskellä vapaasti - tarjoilija kantamassa annosta piereskellen on minusta ihan yhtä ok kuin piereskely kotisohvalla.
Aika ahdistavaa olisi sinun kanssa asua jos pitää käyttäytyä yhtä asiallisesti kuin asiakaspalvelija työssään. Ei ihmekään että av-mammat on niin kireitä kun pidättelevät pierua. Sitä paitsi pierun pidättely ei ole terveellistä ja ne kaasut tulee sitten paskanhajuisena hengityksenä ulos.
Miksi ihmeessä et voi tehdä kuten työpaikalla eli mennä vessaan piereskelemään? Tai miksi leikkipuistossa on niin kireää väkeä, että siellä ei piereskellä vapaasti? Tai missä tahansa yleisötapahtumassa: miten on mahdollista, että jossain konsertissa ei piereskellä, koska sehän on kamalaa, jos jää kaasut mahaan - vai sittenkin niin, että jos siellä konsertissa 10 000 kuulijaa päästelee kaasuja, niin siellä ei ole sen jälkeen enää kukaan.
Miksi ei puolisoa voi kohdella yhtä hyvin kuin asiakkaita? Miksi sen maailman rakkaimman ihmisen pitää joutua haistelemaan rikinkatkuisia suolikaasujasi, jos et halua asiakkaiden niitä haistelevan?
Kyllä mä taisin melkeen vuoden pinnistellä :D Ja mulla on vielä ärtyneen suolen oireyhtymä ja laktoosi-intoleranssi. Nyt jos alkaisin uuteen suhteeseen, niin alkuvaiheessa pitäis kyllä jotenkin se homma "käynnistää."
Vierailija kirjoitti:
Päräytän heti ekoilla treffeillä, ettei jää homma roikkumaan.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyy pidättämään pierua töissä, pystyy siihen kotonakin. En ymmärrä, miksi esimerkiksi asiakaspalvelussa olevat eivät voisi piereskellä vapaasti - tarjoilija kantamassa annosta piereskellen on minusta ihan yhtä ok kuin piereskely kotisohvalla.
Aika ahdistavaa olisi sinun kanssa asua jos pitää käyttäytyä yhtä asiallisesti kuin asiakaspalvelija työssään. Ei ihmekään että av-mammat on niin kireitä kun pidättelevät pierua. Sitä paitsi pierun pidättely ei ole terveellistä ja ne kaasut tulee sitten paskanhajuisena hengityksenä ulos.
Miksi ihmeessä et voi tehdä kuten työpaikalla eli mennä vessaan piereskelemään? Tai miksi leikkipuistossa on niin kireää väkeä, että siellä ei piereskellä vapaasti? Tai missä tahansa yleisötapahtumassa: miten on mahdollista, että jossain konsertissa ei piereskellä, koska sehän on kamalaa, jos jää kaasut mahaan - vai sittenkin niin, että jos siellä konsertissa 10 000 kuulijaa päästelee kaasuja, niin siellä ei ole sen jälkeen enää kukaan.
Miksi ei puolisoa voi kohdella yhtä hyvin kuin asiakkaita? Miksi sen maailman rakkaimman ihmisen pitää joutua haistelemaan rikinkatkuisia suolikaasujasi, jos et halua asiakkaiden niitä haistelevan?
Kyllä mä pieren konserteissa ja julkisella paikalla. Konserteissa pierun ääni ei erotu melun yli ja vaikka haju leviää niin ihmisjoukossa ei voi olla varma kuka pieraisi.
Kuolinvuoteella Taunon sulkijalihas oli sen verran heikossa hapessa, ettei pidättely enää onnistunut. Heikko oli happi siinä kammarissakin sen pärinän jälkeen. Annoin Taunolle anteeksi, ei tahallaan pilannut ilmaa. Kuolikin muutaman tunnin päästä tuosta episodista.
Hilma 82 vuotta
Vierailija kirjoitti:
No en oo koskaan pierryt mieheni kuullen. Pieren vessassa.
En koe tarvetta kenenkään seurassa piereskellä.
No vessanpöntölle kun istahtaa ja pieru kajahtaa, niin se se vasta noloa onkin. Siis jos ei ole vielä homma avointa.
Minä odotin niin kauan, että mies pieraisi vapautuneesti soffalla telkkua katsellessamme. Sen jälkeen sanoin, että minuakin pierettää, ja mies siihen, että anna tulla.
Joskus aiemmin tapailin erästä miestä kolme kuukautta niin tiiviisti, että vietimme joka yön joko minun tai hänen luonaan. Sitten kolmen kuukauden jälkeen sanoin piloillani, että kai me jo olemme niin sinut, että kehtaan pieraista (mies siis oli jo päästänyt ilmaa muutamaankin otteeseen). Mies oli aivan tyrmistynyt, naisethan EIVÄT MISSÄÄN NIMESSÄ PIERESKELE!!! Aika pian päätin sen suhteen. Jos normaaleja suolistokaasuja muodostuu miehen mielestä vain miehen ruumiissa ja ne ovat tyystin epänormaaleja naisen ruumiissa, silloin on pakko olla jotain muutakin pielessä miehen naiskuvassa.
Mun ex pieri ihan hirveästi. Mulla oli kans usein ilmavaivoja, mutta pari-kolme kuukautta pinnistelin päästelemättä. Kerran sitten päästin aika pienen paukun, niin mies oli ihan pöyristynyt ja sanoi: Mun mutsilta tulee just tollasia.... " Siis whaaat???
Vierailija kirjoitti:
Päräytän heti ekoilla treffeillä, ettei jää homma roikkumaan.
Minulla kävi näin. Vatsaa oli hieman kipristellyt päivän ja kun mies oli hakenut minut treffeille, niin muutaman kilometrin jälkeen karmea lemahdus täytti auton. Mies ajoi auton tien syrjään ja ryntäsi kakoen ulos. Yritin siinä istua muina naisina, mutta ei, ulos oli minunkin pakko paeta. Olin tosi nolo, kun siihen aikaan olin tyylikäs nuori nainen. Ei se mies siitä säikähtänyt ja hyvä niin, hyvän miehen olisin menettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä odotin niin kauan, että mies pieraisi vapautuneesti soffalla telkkua katsellessamme. Sen jälkeen sanoin, että minuakin pierettää, ja mies siihen, että anna tulla.
Joskus aiemmin tapailin erästä miestä kolme kuukautta niin tiiviisti, että vietimme joka yön joko minun tai hänen luonaan. Sitten kolmen kuukauden jälkeen sanoin piloillani, että kai me jo olemme niin sinut, että kehtaan pieraista (mies siis oli jo päästänyt ilmaa muutamaankin otteeseen). Mies oli aivan tyrmistynyt, naisethan EIVÄT MISSÄÄN NIMESSÄ PIERESKELE!!! Aika pian päätin sen suhteen. Jos normaaleja suolistokaasuja muodostuu miehen mielestä vain miehen ruumiissa ja ne ovat tyystin epänormaaleja naisen ruumiissa, silloin on pakko olla jotain muutakin pielessä miehen naiskuvassa.
Pieru ei sovi naisten imagoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päräytän heti ekoilla treffeillä, ettei jää homma roikkumaan.
Minulla kävi näin. Vatsaa oli hieman kipristellyt päivän ja kun mies oli hakenut minut treffeille, niin muutaman kilometrin jälkeen karmea lemahdus täytti auton. Mies ajoi auton tien syrjään ja ryntäsi kakoen ulos. Yritin siinä istua muina naisina, mutta ei, ulos oli minunkin pakko paeta. Olin tosi nolo, kun siihen aikaan olin tyylikäs nuori nainen. Ei se mies siitä säikähtänyt ja hyvä niin, hyvän miehen olisin menettänyt.
Miksi naisen pierut haisee pahalle? Johtuuko se siitä, että pidättelette liikaa?
En kyllä jaksais enää sellaista deittailumeininkiä. Siis uuden tyypin kanssa. Muistan kun olin ollut vaikka tyypin luona yötä. Aamulla kun heräsi, niin mahassa kupli edellisen illan oluet ja pizzat. Sit menee kylppäriin ja suihkuun, niin ne pierut vaan tulee. Tai kauhea pauke pöntöllä Sit tulee ulos kylppäristä muina miehinä. Ihan hirveää!
Mielestäni aika nopeasti pitäisi pystyä rikkomaan sekin jää. Alkuvaiheessa.