Onko naisen elämää rankempaa siksi, että naisilla on huono huumorintaju

Eikö täällä ole juuri ne miehet aina itkemässä miten miehen elo on niin rankkaa että oksat pois? Onko sekin sitten jotain huumoria? Kovasti tuntuvat aina kimpaantuvat jos heitä ei otakaan tosissaan ja vähän hymyilee

Vierailija kirjoitti:

Voiko huumoria opettaa?

Huumoria voi oppia. Opettaminen voi olla melko tehotonta jos toinen ei koe tarvetta tai hänellä ei ole motivaatiota oppia. Vähän samaahan naiset (myös miehet) yrittää nalkuttamalla tehdä, harvoin sillä kuitenkaan saa mitään aikaiseksi.

Saatat yllättyä mutta huumoria ja huumorintajua on monenlaista. Se mitä sinä pidät huumorintajuttomuutena voikin olla sentasoista huumoria jota itse et lainkaan ymmärrä :)

Eikä huumorintaju ole mikään sukupuolisidonnainen asia.

Huumorintajua joko on tai ei ole, sitä ei voi opettaa. Rentoutta sen sijaan voi opettaa. Naisten elämää helpottaisi myös se, jos he eivät aina niin tunnollisesti noudattaisi annettuja ohjeita vaan improvisoisivat edes joskus.

Vierailija kirjoitti:

Huumorintajua joko on tai ei ole, sitä ei voi opettaa. Rentoutta sen sijaan voi opettaa. Naisten elämää helpottaisi myös se, jos he eivät aina niin tunnollisesti noudattaisi annettuja ohjeita vaan improvisoisivat edes joskus.

Kauheata yleistystä. Ovatko miehet todellakin aina niin rentoja vai onko se eufemismi vastuuttoomuudelle? Tunnen monia naisia jotka kykenevät improvisoimaan ja tekemään luovia ratkaisuja, miehet ovat monet niitä pilkunviilaajia. Ja toisinpäin sama.

Miksi te vastaatte tuolle provokaattorille? Puolet suomen miehistä pitää alapää"huumoria" kivana, suurin osa naisista pitää sitä seksuaalisena ahdisteluna.

Kyllä! Palstalassukat ovat kuuluisia rentoudestaan ja huumorintajustaan.

Tapailemiltasi naisilta siis loppuu huumori lyhyeen? :)

Kandee haukkua yleisöä, kun vitsit haukotuttavat.

Miesten mielestä hyvää huumoria on ravistaa kunnolla olut- tai limsatölkkiä ja sitten naurattaakin kippurassa, kun toinen avaa sen ja juomat pärskii ympäriinsä. Nainen on tietenkin huumorintajuton, jos ei puhkea nauruun. Tämän jälkeen mies lähtee hohotellen pois ja nainen rupeaa siivoamaan huonetta lattiasta kattoon.

Katsoin kerran telkkarista jotain Duudsonien ohjelmaa, jossa he sotkivat jonkun talon lattian vaahtokerroksella. Duudsoneilla ja perheellä oli hauskaa, perheen äitiä ei tainnut naurattaa. Mietinkin, että kukahan senkin sotkun joutui siivoamaan. Ettei vaan se äiti?

Kummasti myös miesten mielestä hauskaa on se, että toisen miehen haaroväliin heitetään jotain tai potkaistaan. Tai heitetään tikalla vatsaan tai isketään niittaajalla niitti otsaan. Tai tehdään jotain hah-hah-hauskaa vahingoittamalla tai nolaamalla toinen. Ei naurata.

Mulla tuli yks ajatus mieleen, vän ehkä off topic. Itse olen 23 -vuotias ja yhden taaperon äiti, eikä kertaakaan oo tuntunut yllättävältä, kuinka paljon lapsi sitoo - ja sehän sitoo paljon. Mutta tässä tuleekin se ajatus mikä mulla juolahti mieleen: aloittaja on tullut äidiksi elettyään yli 10 vuotta omaa, itsenäistä ja vapaata elämää, minä tulin äidiksi vasta muutaman vuoden rilluttelun jäljilä.

Kyllähän se itsellekin olisi varmasti ollut paljon isompi shokki, kun se elämä, mitä on elänyt 10-15 vuotta ihan vapaasti, muuttuisi niin päälaelleen, mulla taas ei oo sitä elettyä, "vapaata" elämää niin hirveesti takanapäin ja eikä lapsikaan tunnu taakaalta yhtään (vaikka joskus osaakin olla hermoja rakastava).

Saako kukaan kiinni mitä ajan takaa, jotenkin oli vähän hankala selittää?

Naisten elämä on rankempaa siksi, koska he luulevat ja haluavat luulla, että he ovat koko ajan patriarkin ja miesten alistamia uhreja. Naisille feminismi on arka aihe, eikä siitä saa puhua. 

Hermoja raastava siis.. 👆11/11

Miesten ei tarvitse ikinä aikuistua (tämän jopa joskus mahdollistaa miehen oma äiti, joka hyysää aikuista poikaansa kuin tämä olisi lapsi, tällaiseenkin tullut törmättyä). Kun taas naisen elämä on usein vastuuta täynnä, heti kun täyttää 18 v. Ellei jo aikaisemmin. (naisia ei oma äiti hyysää, ainakaan minua)

Huumoria on monenlaista, kuten on myös ihmisiäkin. Mielestäni minulla on hyvä huumorintaju, olen myös usein iloinen ja tykkään vitsailla. En pidä toisten ivaamisesta ja loukkaamisesta ja toivon ettei sitä minullekaan tehdä. Läppääminen tyyliin "verhoanpa tämän että oikeasti haluan loukata, ärsyttää ja järkyttää, vitsiksi" ei uppoa minuun. Päinvastoin. Minusta se on satuttavaa ja lapsellista. Myös ilkeät temput ja jekut saavat näkemään punaista, kuten yhtäkkiä ketsupit naamaan, tms. Aikuiselta odottaisi aikuisen käytöstä. Huumorin pitäisi olla hauskaa, kaikille. Ei vain yhdelle.

Mauttomuus, vakavasta asiasta veistely, jostain hirveästä jutusta hohotus ovat myös kauheita. 

Nalkuttaminen on yllättävän yleistä myös miehillä ja kumpuaa kyllä jostain ettei ole tyytyväinen tai toinen ei suostu viemään vaikkapa roskapussia. Miesnalkuttajilla on yleensä hirveän kovat kriteerit, miten asiat pitää olla ja kun toinen ei olekaan samanlainen pilkunpiippari kuin he itse, se pitää laittaa ruotuun valituksella. (toinen ihminen onkin elävä olento jolla on omat tavat, eikä itsen jatke...). 

Vierailija kirjoitti:

Miesten mielestä hyvää huumoria on ravistaa kunnolla olut- tai limsatölkkiä ja sitten naurattaakin kippurassa, kun toinen avaa sen ja juomat pärskii ympäriinsä. Nainen on tietenkin huumorintajuton, jos ei puhkea nauruun. Tämän jälkeen mies lähtee hohotellen pois ja nainen rupeaa siivoamaan huonetta lattiasta kattoon.

Katsoin kerran telkkarista jotain Duudsonien ohjelmaa, jossa he sotkivat jonkun talon lattian vaahtokerroksella. Duudsoneilla ja perheellä oli hauskaa, perheen äitiä ei tainnut naurattaa. Mietinkin, että kukahan senkin sotkun joutui siivoamaan. Ettei vaan se äiti?

Kummasti myös miesten mielestä hauskaa on se, että toisen miehen haaroväliin heitetään jotain tai potkaistaan. Tai heitetään tikalla vatsaan tai isketään niittaajalla niitti otsaan. Tai tehdään jotain hah-hah-hauskaa vahingoittamalla tai nolaamalla toinen. Ei naurata.

Miehistä huumoria on aikalailla muutakin kuin Duudsonihuumori, mistä keksitkin juuri Duudsonit esimerkiksi kun muu väestö ei tuollaista juurikaan harrasta?

Naisten huumori taas on pliisua, nauretaan sille että Sirpa oli laittanut väärän värisen hatun päähän aamulla, hehhehhee.

On sillä syynsä, että komediabisnes on enimmäkseen miesten tähdittämää. Naisiakin on yrittämässä, mutta eivät vaan ole hauskoja.

Naisen elämä on rankempaa siksi, että se jaksaa ottaa tosissaan. Ei siinä ehdi vitsailla kun on niin paljon sääntöjä, joita pitää noudattaa!