Lue keskustelun säännöt.
Ketään psykologia / psykan opiskelijaa paikalla?
29.05.2016 |
Millaisille ihmisille suosittelisitte alaa? Onko yli 30-vuotias liian vanha opiskelijaksi vai onko myös vanhempia alan vaihtajia? Onkohan nykyään mitään mahiksia päästä sisään kun on ne ensikertalaiskiintiötkin… Ja onkohan realistista saada opinnot pakettiin viidessä vuodessa. Opintotukikuukausia kun ei ole jäljellä enää yhtään. Alan vaihtaminen kiinnostaa...
Kommentit (9)
Psykologeinakin on niin paljon kaikennäköistä porukkaa, osa ihan epäsopiviakin, että hae ihmeessä. Sinä voit olla jollekulle juuri oikeanlainen psykologi. Ellet sitten halua vaikka opettajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu kannattaa lainallakin jos sisään pääsee, palkka on ainakin niin hyvä (5k+).
Saakohan muuten opintolainaa vaikkei tukikuukausia ole enää jäljellä? Ohis.
Kun opiskelijamääriä on viime vuosina monta kertaistettu niin luin juuri erään opiskelijan blogia jossa hänellä on vaikeuksia saada (pakollista) harjoittelupaikka kun tulijoita olisi 50 (aiemmin oli monissa paikoissa 1-2 ) tai ei ole rahaa palkata harjoittelijaa vaikka olisi tarvetta. Kaikkia psykologien paikkoja ei myöskään täytetä jos jää eläkkeelle tms tai saatetaan ottaa sosiologi. Näkymät ei ole siis ihan niin ruusuiset kuin joku aika sitten. Siihen on syy miksi esim lääkiksissä ei yhtäkkiä tuplata opiskelijoiden sisäänottomääriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa Suomen systeemiin ottaa kantaa, mutta vastaanpa nyt kuitenkin, koska ap kysyi myos tuon ikakysymyksen.
Oma kokemukseni on, etta vanhemmat (siis yli 25-30-vuotiaat) ovat usein hyvia psykologian opiskelijoita ja valmistuttuaan hyvia ammatinharjoittajia. En siis vaita, etta kaikki olisivat, mutta toivottavasti pointtini tulee suhteellisen selvaksi pian... Noin yleisesti ottaen monet psykologian alat kasittelevat ihmisen elamaa ja sen varjopuolia ja uskaltaisin vaittaa, etta elamankokemuksesta on noiden asioiden kanssa tyoskentelemisessa todella paljon hyotya. Ja monilla on ehka ollut joku toinenkin ura ennenkuin palasivat psykologian pariin tai aloittivat opinnot ihan alusta. Eli on ollut aikaa ja halua tyostaa sita omaa elamaansa ja miettia sita, mika itselle sopii. Asiakastyossa on muuten myos aikalailla hyotya siita, jos ei nayta enaa ihan vasta ylioppilaaksi paasseelta...
Terveisin: ulkomailla psykologiksi lukenut
Vierailija kirjoitti:
En osaa Suomen systeemiin ottaa kantaa, mutta vastaanpa nyt kuitenkin, koska ap kysyi myos tuon ikakysymyksen.
Oma kokemukseni on, etta vanhemmat (siis yli 25-30-vuotiaat) ovat usein hyvia psykologian opiskelijoita ja valmistuttuaan hyvia ammatinharjoittajia. En siis vaita, etta kaikki olisivat, mutta toivottavasti pointtini tulee suhteellisen selvaksi pian... Noin yleisesti ottaen monet psykologian alat kasittelevat ihmisen elamaa ja sen varjopuolia ja uskaltaisin vaittaa, etta elamankokemuksesta on noiden asioiden kanssa tyoskentelemisessa todella paljon hyotya. Ja monilla on ehka ollut joku toinenkin ura ennenkuin palasivat psykologian pariin tai aloittivat opinnot ihan alusta. Eli on ollut aikaa ja halua tyostaa sita omaa elamaansa ja miettia sita, mika itselle sopii. Asiakastyossa on muuten myos aikalailla hyotya siita, jos ei nayta enaa ihan vasta ylioppilaaksi paasseelta...
Terveisin: ulkomailla psykologiksi lukenut
Asutko vielä siellä ulkomailla vai oletko saanut Suomesta töitä? Saitko töitä suoraan vai tarvitaanko joku täydennyskoulutus tms. että pääsee töihin täällä. Myös ulkomailla opiskelu kiinnostaa, mutta siellä varmaan vielä enemmän 18v opiskelutovereita kuin täällä Suomessa.. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa Suomen systeemiin ottaa kantaa, mutta vastaanpa nyt kuitenkin, koska ap kysyi myos tuon ikakysymyksen.
Oma kokemukseni on, etta vanhemmat (siis yli 25-30-vuotiaat) ovat usein hyvia psykologian opiskelijoita ja valmistuttuaan hyvia ammatinharjoittajia. En siis vaita, etta kaikki olisivat, mutta toivottavasti pointtini tulee suhteellisen selvaksi pian... Noin yleisesti ottaen monet psykologian alat kasittelevat ihmisen elamaa ja sen varjopuolia ja uskaltaisin vaittaa, etta elamankokemuksesta on noiden asioiden kanssa tyoskentelemisessa todella paljon hyotya. Ja monilla on ehka ollut joku toinenkin ura ennenkuin palasivat psykologian pariin tai aloittivat opinnot ihan alusta. Eli on ollut aikaa ja halua tyostaa sita omaa elamaansa ja miettia sita, mika itselle sopii. Asiakastyossa on muuten myos aikalailla hyotya siita, jos ei nayta enaa ihan vasta ylioppilaaksi paasseelta...
Terveisin: ulkomailla psykologiksi lukenut
Asutko vielä siellä ulkomailla vai oletko saanut Suomesta töitä? Saitko töitä suoraan vai tarvitaanko joku täydennyskoulutus tms. että pääsee töihin täällä. Myös ulkomailla opiskelu kiinnostaa, mutta siellä varmaan vielä enemmän 18v opiskelutovereita kuin täällä Suomessa.. ap
Asun edelleen ulkomailla. Taalla psykologiksi vaadittava koulutus on itseasiassa korkeampi kuin Suomessa (eli maisteria ylempi tutkinto vaaditaan) ja siksi monet tekevatkin opinnot vaiheittain (kandista maisteriksi, maisterista tohtoriksi) ja valilla ovat toissa. Eli vasta valmistunut on todennakoisesti ainakin 26-27-vuotias, useimmiten aika paljon vanhempi. Kandiksi opiskellessa tulee varmasti vastaan paljon 18-vuotiaita, mutta oma kokemukseni on, etta opiskelijat ovat n. 50/50 nuorempia ja yli 25-vuotiaita. Voisin hakea Suomeen toihin talla koulutuksella, kunhan vain hakisin Valviralta selvityksen ensin. Mutta olisinkin sitten samalla viivalla maistereiden kanssa ja tama nakyisi myos palkassani... Eli nailla nakymin jaan ulkomaille ainakin joksikin aikaa.
En ole, mutta vastaan silti.
- kannattaa, työllisyys on hyvä ja julkisella sektorilla ei yritysmaailman paineita ja suhdepelejä
- sisäänpääsyprosentti joka paikkaan noin 5, että jos uskot siihen mahtuvasi niin go for it