Kysy ahmimishäiriötä sairastavalta!

Oletko siis käynyt lääkärissä tuon takia? Oletko saanut apua?

Just tänään oon ahminu ison vaukkaan, 4 Kismettiä ja lähes kokonaisen Fazerin sinisen. Yhden ruisleivän söin aamulla. olen 160/107kg ja suunta ylöspäin...painossa siis, ei mielialassa.

Tarkoitatko bulimiaa vai ahmintahäiriötä (BED)?

Vierailija kirjoitti:

Oletko siis käynyt lääkärissä tuon takia? Oletko saanut apua?

Just tänään oon ahminu ison vaukkaan, 4 Kismettiä ja lähes kokonaisen Fazerin sinisen. Yhden ruisleivän söin aamulla. olen 160/107kg ja suunta ylöspäin...painossa siis, ei mielialassa.

En ole halunnut käydä lääkärissä, lähinnä haluaisin päästä psykiatrin/psykologin juttusille, mutta jono on julkisen puolella aika pitkä :/ Olen ostanut "Irti ahminnasta" -nimisen itsehoito-oppaan, siitä on ollut jonkin verran apua!

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko bulimiaa vai ahmintahäiriötä (BED)?

BEDiä, joskin olen yrittänyt myös oksentaa muutaman kerran, mutta tuloksetta.

Kuinka usein suunnilleen ahmit? Kuinka paljon kerralla ja mitä? Herkkuja vai normaalia ruokaa? Paljonko painat ja olet pitkä? Onko tuosta tullut sinulle mitään fyysisiä terveysongelmia? Syitä miksi ehkä sairastuit?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein suunnilleen ahmit? Kuinka paljon kerralla ja mitä? Herkkuja vai normaalia ruokaa? Paljonko painat ja olet pitkä? Onko tuosta tullut sinulle mitään fyysisiä terveysongelmia? Syitä miksi ehkä sairastuit?

Pahimmillaan ahmin vähintään 5 kertaa viikossa, joskus jopa joka päivä. Nyt olen saamassa vähän otetta, en ole ahminut 8 päivään. Kerralla vähintään joku mättöruoka (pitsa, pari euron juustoa, subi tms), 300g sipsipussi, suklaalevy, joskus enemmänkin. Useimmiten herkkuja, joskus myös tavallista "hyvää" ruokaa, esim lasagnea. Olen 171cm/105kg. Ei fyysisiä ongelmia vielä, mielenterveydellisiä kyllä (masennus/ahdistus). On aina ollut ongelmia painon kanssa, rajun laihdutuksen jälkeen tuli pari pahaa terveysongelmaa, joiden jälkeen aloin ahmia.

Voih. Muistan ne ajat kun söin jopa leivinjauhetta kun muuta ei enää ollut. Tosin se oli niin pahaa etten pystynyt sitä syömään..

Vierailija kirjoitti:

Voih. Muistan ne ajat kun söin jopa leivinjauhetta kun muuta ei enää ollut. Tosin se oli niin pahaa etten pystynyt sitä syömään..

Itse olen syönyt myös mm. kuivaa makaronia ja kaakaojauhetta purkista. Tosin nykyään pn huono, kun kaupat ovat auki melkeinpä 24/7, niin voi helposti käydä ostamassa mitä mieli tekee.

Mitä haluaisit sanoa ihmisille, joiden mielestä BED on vain itsekurin puutetta?

Vierailija kirjoitti:

Mitä haluaisit sanoa ihmisille, joiden mielestä BED on vain itsekurin puutetta?

Tuollaisille ihmisille on mielestäni aika turha sanoa mitään. Ahmintakohtauksissa ei ole kyse mieliteoista, vaan tarpeesta ahmia. Itselläni kohtauksiin liittyy fyysinen ahdistus, jos en toteuta ahmimista, eli kädet tärisevät, rintaa puristaa jne. Lisäksi on vaikea ajatella mitään muuta koko päivänä.

Miten oot saanut hillittyä ahmimista tai ajateltua sellaisia asioita, että ahmimistarve vähenee? t. Toinen ahmintahäiriöinen :(

Vierailija kirjoitti:

Miten oot saanut hillittyä ahmimista tai ajateltua sellaisia asioita, että ahmimistarve vähenee? t. Toinen ahmintahäiriöinen :(

Olen tehnyt ajatustyötä ahmimisen lopettamiseksi/vähentämiseksi pitkään itsehoito-oppaan kanssa. Nyt mieli ja ehkä elämäntilannekin on loksahtanut kohdalleen. Yritän olla vaatimatta itseltäni liikaa, en esim painosta itseäni nyt liikkumaan. Välttelen ahdistusta aiheuttavia tilanteita. Opettelen sietämään epävarmuutta ja pahaa oloa, jota ahmimattomuus tuottaa. Hemmottelen itseäni muuten, esim lojumalla kylvyssä, lakkaamalla kynsiä, lukemalla koukuttavaa kirjaa. Yritän myös keskittyä positiivisiin asioihin, esim miten hyvin ruoansulatus toimii, kun syö paremmin.

Ahmimishäiriö on aivan hirveä sairaus. Itse olen tällä hetkellä 40 kg ylipainoinen ja polvet sekä nilkat ovat kovilla. En siltikään pysty lopettamaan syömistä. Tähän ei saa apua mistään, monet psykologitkaan eivät tiedä mitä tehdä tämän asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ahmimishäiriö on aivan hirveä sairaus. Itse olen tällä hetkellä 40 kg ylipainoinen ja polvet sekä nilkat ovat kovilla. En siltikään pysty lopettamaan syömistä. Tähän ei saa apua mistään, monet psykologitkaan eivät tiedä mitä tehdä tämän asian kanssa.

Kieltämättä nuo terveydelliset syyt eivät itsellänikään ole juuri vaikuttaneet, koska pahoja ongelmia ei ole _vielä_. Sen sijaa himo ahmia ja ahdistus siihen liittyen on juuri nyt. Samoin joutuu tekemään valintoja ruoan suhteen joka päivä.

Jos sinulla on masennus- ja ahdistusdiagnoosit ja niitä hoidetaan, ota ahmintataipumus puheeksi hoitavan tahon kanssa. Käsittääkseni on olemassa lääkkeitä jotka auttavat sekä mielialahäiriöön että ahmintaan.

Ihminen on kuitenkin kokonaisuus, ja syömishäiriö on psyykkinen vaiva jota ei voi jättää huomiotta hoidettaessa ruumiillisia eikä psyykkisiä oireita.

Just tänään luin 10 päivän muutos-ohjelmasta jonka on kehittänyt psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti. Siinä on osana myös terveelliset elämäntavat ja liikunta. Se ohjelma vaatii paneutumista ja työskentelyä, eikä välttämättä ole hyvä vaihtoehto jos ongelma on pahasti päällä mutta Lehden nettipsykiatri-sivustolta voi löytyä itsehoito-apua muun hoidon tueksi.

Ovatko kaikki ylipainoiset syömishäiriöisiä? Kuinka erottaa syöpön, BEDistin ja bulimikon toisistaan? Minkälaista apua voin tarjota heille?

Vierailija kirjoitti:

Ovatko kaikki ylipainoiset syömishäiriöisiä? Kuinka erottaa syöpön, BEDistin ja bulimikon toisistaan? Minkälaista apua voin tarjota heille?

Kaikki ylipainoiset eivät ole ahmintahäiriöisiä. Joku voi olla ylipainoinen siksi, että syö tasaisesti vähän liikaa. BEDiin kuuluvat hallitsemattomat ahmintakohtaukset, syömisen salailu, syömisen jatkaminen ähkystä huolimatta jne. Bulimiassa muuten sama, mutta syömisen jälkeen bulimikko oksentaa, BEDiä sairastava ei. Omasta mielestäni paras apu (ystävänä) on olla tavallinen ystävä. Jos haluan apua syömisen tai liikunnan tai muun kanssa, pyydän sitä itse.