vituttaa kun ei kehtaa mennä kesällä lenkille!
25kg ylipainoa. Oon viel kaiken lisäksi aika roteva ruumiinrakenteeltani. Moni sanonu että sopisin poliisiksi. Vituttaa ja itkettää kun tuntuu että naisen pitäs aina olla hoikka ja siro. Onhan se tälläkin palstalla tullu selväks! Tavallaan pidän kropastani ja tavallaan en. Kun sais noi liikakilot edes pois. Lenkillä käyn vaan myöhään illalla tai yöllä. Mies sanoo usein että turhaan häpeilet itteäs ja koittaa saada mua ihmisten ilmoille. Kehuu paljon ja oikein itkettää itteä kun saa kehuja edes joltaki. Helppohan se miehen on kulkea tuolla ulkomaailmassa kun on normaali vartaloltaan. Huoh.
Kommentit (27)
Miksi ja miten olet päästänyt itsesi tuohon kuntoon? Mättämällä tietysti ruokaa enemmän kuin mitä kulutat. Lopeta se ahmiminen. Helppoa ja yksinkertaista.
No höps! Toiset ovat luonnostaan sirompia, toiset tanakampia. Tanakalla ruuminrakenteella ei missiksi pääse, mutta on terveempi ja vahvempi. Eikä se ylipainon vähentäminen muuta mitään, ellet ala itse pitää itsestäsi sellaisena kuin olet.
Elämä on nyt. Ei se ala sitten kun ehkä joskus pääset "ihannepainoon". Ylös, ulos ja lenkille miheen kanssa! Ja nauttimaan keväästä!!
Tietenkin kehtaat. Kauanko olet nyt käynyt lenkeillä?
Liikkumalla voit paremmin, kiinteydyt ja painokin putoaa. Totta kai voit mennä lenkille ihan mihin aikaan päivästä tahaansa. Katso ympärillesi, niin näet varmasti kehnommassa kunnossa olevia ihmisiä, kuin mitä itse olet. Ulkona on kaunista ja aurinkoista, joten lähde heti kävelylle.
Palstalle kirjoittavien heikkolahjaisten miesten kommenteista ei tarvitse välittää. Heillä on omat psyykkiset sairautensa ja heikko perimä, joten unohda heidän naurettavan lapsellinen jorinansa. Miltä luulet kyseisten kirjoittajien näyttävän? Yksikään hyvännäköinen mies ei ole koskaan keljuillut minulle. Vain niiltä rumilta ja epämiellyttäviltä miehiltä on tullut kritiikkiä. :)
Ei siinä itkeminen auta, jos syö liikaa. Normaalipainoon on suht helppo päästä, jos oikeasti haluaa.
Sulla on kuitenkin hyvä mies kun kehuu sua. Ole tyytyväinen. Sun nyt pitää vaan pelata niillä pelikorteilla mitä sulle on annettu. Laihduttaminen ja kevyemmässä painossa pysyminen on törkeän vaikeaa. Ainut mitä voisin heittää, että ilmoittaudu puolimaratonille esim. elokuun johonkin juoksutapahtumaan. Sitten sun on ikään kuin pakko käydä juoksemassa ja sitä myötä rasvaa myös palaa. Muista myös jalkakyykyt :-)
Mene mene äläkä muuta ajattele! Pistä vaikka kuulokkeet päähän ja musiikki kovalle, se ensinnäkin tsemppaa jaksamaan ja auttaa unohtamaan muun maailman :)
No, itse aloitin lenkkeilyn kymmenen kiloa ylipainoa mukanani, juurikin iltaisin ja öisin kun hävetti lähteä liikkeelle ihmisten aikaan. Täytyy sanoa että hölmöä hommaa se oli. Meillä on aivan sama oikeus juosta päivisin kun kaikilla muillakin, eikä kukaan perääni huudellut kun siirryin päivisin puuskuttamaan pururadalle.
Ongelma taitaa olla enemmän oma ajatus siitä mitä muut ajattelee kun itsetunto on nollissa. Ei kukaan lenkkeilijä vietä aikaansa polulla miettien miten tuokin läski painaa menemään. Nyt normaalipainon ylärajoilla tulee hyvä mieli kun näkee muita aloittelevia juoksemassa, ei kenenkään tarvitse hävetä sitä että haluaa kuntoilla. Kunpa olisin itsekin sen tajunnut alusta asti.
Kyllä siellä lenkkipolulla ihan kaiken kokoisia ihmisiä näkee, ei pelkästään nuoria ja timmejä fitnesspimuja. Kannattaa ehkä lähteä sinne lenkille enemmänkin sillä mielellä, että se on omaa aikaa ja pääsee nauttimaan ulkoilmasta, eikä vain siksi, että polttaa kaloreita ja läskiä. Kun itse liikunnasta tulee kivaa, kunto kohoaa paremmin ja lenkille lähtee mielellään.
Minulla on auttanut omaan nolosteluuni se, että olen nyt tässä viime viikkojen poutapäivien aikana saanut kevyen päivityksen pintaan oleillessani omalla parvekkeellani. Ruskettuneena läskinä on niin paljon itsevarmempi olo kuin muumimaisen valkoisena läskinä. Nyt ei tunnu yhtään kiusalliselta nauttia aurinkoisista lenkkeilykeleistä t-paidalla ja shortseilla, kun ennen tunsin oloni mukavaksi vain hämärässä, kun on huonompi näkyvyys ja sen verran viileämpää, ettei läkähdy peittävissä vaatteissa.
Ymmärrän ahdistuksesi. Itse tosin olen normaalipainoinen, muutama vuosi sitten oli lievää ylipainoa, mutta tuntuu, että nykyiset vaatimukset ovat aika lailla sairaalloiset! Pidin kehoani ihan hyvän ja normaalin näköisenä, mutta mitä enemmän tätäkin palstaa selaa, niin sitä enemmän tajuaa, että en ole ns. hyvissä mitoissa enkä varsinkaan rantakunnossa. Monet muut minun kokoiseni katsovat velvollisuudekseen laihduttaa.
Ymmärrän faktan, että normaalipaino on terveyden kannalta paras, mutta tämä läskihysteria on jotain käsittämätöntä! Minua ei paskan vertaa kiinnosta mitä muut haluavat kilojensa kanssa tehdä, jos haluaa laihduttaa niin tekee sen ja jos ei halua, koska on tyytyväinen itseensä tai ei vaan pysty niin sitten ei. Se ei kuulu minulle. En katso itseäni kookkaampia alaspäin ja ylipainoinenkin voi olla hyvin viehättävä ja kaunis, se lähtee itseluottamuksesta ja henkisestä tasapainoisuudesta, joka hehkuu ulospäin. Hoikka ja timmi muita tuomitseva nirppanokka voi olla ulkomuodoltaan näyttävä, mutta auttamatta hyvin luotaantyöntävä ja vastenmielinen, siinä helposti muuttuu ruman näköiseksi ainakin minun silmissäni. Tätä sairaalloista ulkonäköön keskittymistä (omaan ja muiden) en vain voi käsittää. Yritän keskittyä elämässäni muuhun kuin peilikuvani tuijottamiseen ja täydellisen vartalon tavoitteluun.
Sanoisin sinulle, että mene ihmeessä lenkille, tekee hyvää ja piristää! Äläkä välitä pätkääkään mitä muut ajattelevat! Sinulla on ihana mies, kun osaa kehua. Ja jos haluat laihduttaa, niin tee se terveyden vuoksi äläkä muiden mielipiteiden.
Mä olen ihan samanlainen. En kehtaa kunnolla mennä edes kauppaan, kun on lämmin eikä voi pitää takkia päällä. Hävettää, kun kaikki näkee kuinka luuseri mä olen. Mitenkään ei saa makkaroita piiloon.
Minulla oli 25 kg painoa kun aloitin kävelylenkkeilyn. Olen vielä lyhyt joten ylipaino korostui varressani entisestään. Sain yksi päivä tarpeekseni ylipainosta, tein elämäntapamuutoksen ja löhdin lenkille. Oli vielä heinäkuun alku, että mihinkään peittäviin vaatteisiin ei voinut piiloutua. Mutta ajattelin, että v*tut, minähän kävelen jos haluan. Että jos se jonkun esteettistä silmää häiritsee, katsokoon muualle. En jaksanut enää hävetä kroppaani hävettyäni sitä koko siihen astisen elämäni (myös normaali-ja alipainoisena). Kukaan ei kiinnittänyt minun kävelyyni tai minuun mitään huomiota. Tai en ainakaan huomannut sellaista koska evvvk. Vaikka sinun elämäsi ap pyöriikin kroppasi ja itsesi ympärillä, muiden elämä ei sitä tee. Etenkään randomien vastaantulijoden.
Kävelin alusta asti pitkähköjä ja pitkiä lenkkejä (8-23 km) useamman kerran viikossa joten turvotus lähti nopeasti. Fiksu ruokavalio yhdistettynä tuohon kävelyyn edesauttoi sitä, että paino alkoi pudota reippaasti (ensimmäiset kuukaudet 5 kg/kk, sitten vähän hitaammin. Mutta putosi kuitenkin).
Kannustan sua sius ap menemään sinne lenkille ihan koska haluat ja nauttimaan kesästä ja liikunnasta :)
15 korjaa sen verran typojaan, että YLIpainoa oli 25 kg, ei painoa :D
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli 25 kg painoa kun aloitin kävelylenkkeilyn. Olen vielä lyhyt joten ylipaino korostui varressani entisestään. Sain yksi päivä tarpeekseni ylipainosta, tein elämäntapamuutoksen ja löhdin lenkille. Oli vielä heinäkuun alku, että mihinkään peittäviin vaatteisiin ei voinut piiloutua. Mutta ajattelin, että v*tut, minähän kävelen jos haluan. Että jos se jonkun esteettistä silmää häiritsee, katsokoon muualle. En jaksanut enää hävetä kroppaani hävettyäni sitä koko siihen astisen elämäni (myös normaali-ja alipainoisena). Kukaan ei kiinnittänyt minun kävelyyni tai minuun mitään huomiota. Tai en ainakaan huomannut sellaista koska evvvk. Vaikka sinun elämäsi ap pyöriikin kroppasi ja itsesi ympärillä, muiden elämä ei sitä tee. Etenkään randomien vastaantulijoden.
Kävelin alusta asti pitkähköjä ja pitkiä lenkkejä (8-23 km) useamman kerran viikossa joten turvotus lähti nopeasti. Fiksu ruokavalio yhdistettynä tuohon kävelyyn edesauttoi sitä, että paino alkoi pudota reippaasti (ensimmäiset kuukaudet 5 kg/kk, sitten vähän hitaammin. Mutta putosi kuitenkin).
Kannustan sua sius ap menemään sinne lenkille ihan koska haluat ja nauttimaan kesästä ja liikunnasta :)
25-kiloisena olit kevyt lenkkeilijä. ;) Hyvä, että sait itsesi liikkeelle. :)
Hei ihan oikeesti, KUKAAN älykäs ihminen ei katso sua pahalla LENKKIPOLULLA. Sinne vaan ehdottomasti!
Itse en käy (juoksu)lenkillä kesällä, tai ainakaan päiväsaikaan, koska luonnollisesti vaatetta on vähemmän kuin muina vuodenaikoina, joten kaikenlaista hölskyvää näkyy enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Liikkumalla voit paremmin, kiinteydyt ja painokin putoaa. Totta kai voit mennä lenkille ihan mihin aikaan päivästä tahaansa. Katso ympärillesi, niin näet varmasti kehnommassa kunnossa olevia ihmisiä, kuin mitä itse olet. Ulkona on kaunista ja aurinkoista, joten lähde heti kävelylle.
Palstalle kirjoittavien heikkolahjaisten miesten kommenteista ei tarvitse välittää. Heillä on omat psyykkiset sairautensa ja heikko perimä, joten unohda heidän naurettavan lapsellinen jorinansa. Miltä luulet kyseisten kirjoittajien näyttävän? Yksikään hyvännäköinen mies ei ole koskaan keljuillut minulle. Vain niiltä rumilta ja epämiellyttäviltä miehiltä on tullut kritiikkiä. :)
Itse taas olen saanut vain pari kertaa kritiikkiä, mutta joka kerta sellaisilta menestyvien hyvännäköisten miesten porukoilta.
Miten musta tuntuu että sun kroppa ei ole se ongelma.