Lue keskustelun säännöt.
Raivarit ja itsetuho
07.05.2016 |
Lyhyen ajan sisään (~6kk) olen saanut useita raivonpuuskia joiden johdosta on tavaraa hajonnut ja ole myös satuttanut itseäni, kun en pysty käsittelemään tunteita. Nämä siis ovat todella impulsiivisia tekoja, eikä minkäänlaisen harkinnan tuloksia. Tää käytös tulee ilmi konfliktitilanteissa, jolloin pienikin kina voi aviopuolison kanssa kulminoitua tähän.
Ja tätä on käynyt kaikissa parisuhteissani pienen elämäni aikana, mutta olen sekoillut myös itsekseni.
Kohtalontovereita? Olisiko jo aika mennä ammattiauttajan juttusille? Lääkäriinkö eka? En tahdo syödä lääkkeitä. Asiallisia kommentteja kiitos.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kun olet tunnistanut oman vihanhallintaongelmasi. Mitään peruuttamatonta ei ole vielä siis sattunut, mutta kyllä olisi hyvä käydä juttelemassa asiasta. Mihin menisit? T. palstakeittiöpsykologi
Kiitos vastauksesta :) oon ajatellut mennä tollaiseen matalan kynnyksen mestaan missä on mahdollista käydä juttelemassa sh:lle ilman ajanvarausta. Mutta valmiiksi jo epäilyttää mahdollinen pitkä lääkärirumba. Varoja ei oikein yksityiselle ole, mutta eroaako se avun saanti niillä juurikaan.. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakeudu jonkun psykologin juttusille. Itse menin perusterveydenhuollon kautta samankaltaisten tuntojen takia, ja oli helpottavaa puhua ja kuulla ammattilaisen mielipide ja neuvoja :) arjessakin helpotti eri tilanteissa muistaa, mitä oltiin puhuttu, ja impulsiivinen riehuminen väheni ihan jo siksi kun ymmärsin paremmin mitä sen takana oli. Suosittelen! Eikä tarvitse lääkkeitä syödä. Jo se että tiedostat ongrlmasi viittaa minusta siihen että olet ihan järkevä ja tasapainoinen ihminen muuten, mutta ehkä joku käsittelemätön asia purkautuu tuollaisena käytöksenä. Tsemppiä!p
^ Kiitos :) tää rohkaisee paljon. Seuraava askel lienee se sitten. AP
Mulla on ajoittaisia itsetuhokohtauksia, muuten en ole mielestäni kauhean masentunut edes muuten. Itken jotain tunnin ja haluan kuolla, sitten olen taas kunnossa. En ole vielä hajottanut mitään, mutta haluaisin kovasti. Mulla on kyllä aika selkeä elämäntilanteellinen syy tälle, mutta silti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ajoittaisia itsetuhokohtauksia, muuten en ole mielestäni kauhean masentunut edes muuten. Itken jotain tunnin ja haluan kuolla, sitten olen taas kunnossa. En ole vielä hajottanut mitään, mutta haluaisin kovasti. Mulla on kyllä aika selkeä elämäntilanteellinen syy tälle, mutta silti.
Mulla on samaa ollut. Talven masennuksesta olen kyllä päässyt jo yli, mutta liiankin tuttua nuo itkukohtaukset ja kuolemisen halu. Tai tietenkään en oikeasti halua kuolla, mutta niin tuskainen se olotila voi olla. Voimia <3
-AP
Hyvä kun olet tunnistanut oman vihanhallintaongelmasi. Mitään peruuttamatonta ei ole vielä siis sattunut, mutta kyllä olisi hyvä käydä juttelemassa asiasta. Mihin menisit? T. palstakeittiöpsykologi