Lue keskustelun säännöt.
Milloin viimeksi väittelit ihmisen kanssa, joka ei jaa maailmankatsomustasi?
03.05.2016 |
Minua kiinnostaa tietää, koska itse hakeudun usein ylläolevaan tilanteeseen. Minusta maailmassa on aivan valtavia epäkohtia, ja kaikki tietävät ettei niitä tykkäyksillä ja twiiteillä ratkota, vaan keskustelemalla niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä. Siksi heittäydyn vähintään muutaman kerran viikossa muiden riepoteltavaksi, kyseenalaistaen omani ja heidän näkökulmansa.
Miten usein sinä löydät itsesi vastakkain täysin eri mieltä olevan ihmisen kanssa?
P.S. Tässä ei siis haeta sitä, että oliko eri mieltä siitä onko Krista Sigridillä silarit vai ei. Vaan lähinnä kansainvälisen mittaluokan asioita, esim. sellaisia joista monen hyvinvointi riippuu.
Kommentit (16)
Joutuuhan sitä vähän väliä keskusteluihin ja väittelyihin mm. feminismistä, maahanmuutosta, pakkoruotsista, pakkouskonnosta, terveellisistä elämäntavoista ja ties mistä. Aina ei jaksa alkaa kiihtyä, mutta joskus on pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joutuuhan sitä vähän väliä keskusteluihin ja väittelyihin mm. feminismistä, maahanmuutosta, pakkoruotsista, pakkouskonnosta, terveellisistä elämäntavoista ja ties mistä. Aina ei jaksa alkaa kiihtyä, mutta joskus on pakko.
Hienoa! Missä joudut useimmiten näihin keskusteluihin?
AP
En oikeastaan enää ollenkaan väittele. Ei pysty. Olen menettänyt toivoni tavallaan, kaikki menee vain huonompaan suuntaan. Asioiden kehitys on jo niin pitkällä. Väittely heikentää elämänlaatua tässä viiltävässä maailmassa. Pyrin vaan valaistumaan mahdollisimman paljon, toista ei voi keskustelemalla saada tiedostamaan lisää, ne asiat tulee tajuta itse.
Ei mulla ole mitään väliä vaikka jollakulla olisi erilainen maailmankatsomus kuin minulla enkä koskaan tuputa mitään outoja ajatuksiani (ja niitä on!) vaan annan jokaisen olla omaa mieltään ja voin vaikka myötäilläkin jos en ole kiinnostunut paljastamaan lähimpiä tuntojani tai muuten vaan juuri sillä hetkellä.
Eli en joudu tuollaiseen väittelytilaisuuteen koskaan.
En juuri koskaan. En pidä väittelyä mitenkään järkevänä tai mielekkäänä touhuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joudun yllättävän usein. Näkemykseni maailmanpolitiikasta ja suurvaltasuhteista vaikuttaa olevan monille vaikeasti nieltävä. Tämä liittyy pääaineeseeni yliopistossa, joten vääntäminen on aika tavallista.
Väittely on ihanaa. Toisaalta aito dialogi on kehittävämpää. Meillä on miehen kanssa erilaiset maailmankatsomukset, joten kinastellaan monta kertaa viikossa. Nyt tosin on työmatkoilla eli varmaan viimeksi viikonloppuna. Aiheena taisi olla, onko yksilöllä mitään merkitystä tyyliin pisara meressä vai pitäisikö ihmisiä aina ajatella suurena joukkona, jonne yksilö hukkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joudun yllättävän usein. Näkemykseni maailmanpolitiikasta ja suurvaltasuhteista vaikuttaa olevan monille vaikeasti nieltävä. Tämä liittyy pääaineeseeni yliopistossa, joten vääntäminen on aika tavallista.
Hienoa!
Todella ikävää miten monet ovat luovuttaneet, tai eivät edes usko keskusteluun. Itse uskon vakaasti, ettei poteroihin kaivautuminen ole ratkaisu mihinkään - etenkin aikana, jona kovasti valitellaan vastakkainasettelun nousua.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hienoa!
Todella ikävää miten monet ovat luovuttaneet, tai eivät edes usko keskusteluun. Itse uskon vakaasti, ettei poteroihin kaivautuminen ole ratkaisu mihinkään - etenkin aikana, jona kovasti valitellaan vastakkainasettelun nousua.
AP
Luulen että mielipiteeni näyttää sen takana olevaan teoriaan perehtymättömälle juuri tuolta vastakkainasettelun kannatukselta, eikä sitä ainakaan minun puhetaidoillani noin vain nopeasti ja yksinkertaisesti selitetä väittelytilanteessa.
Keskustelu ja väittely ovat hyviä juttuja, erityisesti jos osapuolet oikeasti ymmärtävät mihin toisen mielipide perustuu.
t:se lainattu
he, joilla on vankimmat mielipiteet vaikuttavat usein olevan kykenemättömiä näkemään asioita muusta kuin omasta näkövinkkelistään. Keskustelu on mukavaa kun yritetään ymmärtää eri näkemyksiä. Kovin harvoin asioilla on vain yksi puoli ja tästä syystä väitteleminen on lähinnä turhauttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joudun yllättävän usein. Näkemykseni maailmanpolitiikasta ja suurvaltasuhteista vaikuttaa olevan monille vaikeasti nieltävä. Tämä liittyy pääaineeseeni yliopistossa, joten vääntäminen on aika tavallista.
Hienoa!
Todella ikävää miten monet ovat luovuttaneet, tai eivät edes usko keskusteluun. Itse uskon vakaasti, ettei poteroihin kaivautuminen ole ratkaisu mihinkään - etenkin aikana, jona kovasti valitellaan vastakkainasettelun nousua.
AP
Väittely ei ole sama kuin keskustelu. Mihin perustuu ajatuksesi, että väittely jotenkin vähentäisi poteroitumista ja toisi ihmisiä lähemmäs tosiaan? Tutkimusnäyttö ei tuota tue. -6
Väittelemällähän se maailma paranee :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vähän perehtynyt Venäjän asioihin ja tiedän, ettei se niin mustavalkoista ole sielläkään kuin mitä ns. länsimediassa annetaan ymmärtää. Voinette siis kuvitella, että joudun melko usein väittelyihin kun tulee puhe kansainvälisestä politiikasta, aseista, urheilusta tai muuten vaan suoraan Venäjästä.
Viimeksi eilen väittelin työkaverin kanssa. En malttanut olla huomauttamatta hänen kommenttiinsa, että Putin saa aina 100 %:a äänistä. Tokaisin etten muista tuollaista kokonaisvaalitulosta ja viime presidentinvaaleissa äänisaalis taisi olla rapiat 70 %:a. Kauhea mouhaaminen alkoi ja jouduimme käyttämään googlea.
Noin 30 vuotta sitten, kun erosin Jehovan todistajista.
Joka päivähän tällä palstalla saa riidellä vassareiden kanssa. Tai eiväthän he väittele. Vastaavat yhdellä lauseella jotain tyhmää, joka pitää sitten kumota vääräksi. Alapeukkuja ovat kovia antamaan, mutta kritiikkiä eivät oikein osaa kirjoitella.