Katso, miten isoäitisi teki samat 10 kotityötä mitä sinäkin nykyään teet

"Hakemaasi sivua ei löydy"

Korjaa linkki.

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/mita_isoaiti_tekisi_k…

Tässä toimiva linkki, uskoisin. Ap

Palstamammoilla on paljon rankempi elämä. Pitää painaa pesukoneen nappia ja istua loppupäivä av-palstalla kotitöistä valittaen.

Ihan puppua.

Mä taidan olla liian vanha, kun muutama isoäidin aikainen ja iso osa äidin aikaisista toimintatavoista on mulla käytössä.

Rautainen mummo, kun tammikuussakin kaivaa perunansa pellosta. Kyllä ne meillä vietiin kellariin.

Olipa idioottimainen juttu. Puhutaan ilmeisesti jonkun satavuotiaan isoäidistä. 

Kukaan ole kaupungissa mistään perunapelloista pernoitansa hakenut, pyykipesukoneet ovat olleet yleisiä 50-luvulta lähtien jne. 

Miten niin olivat rautaa? Kyllä jokainen nykynainen pystyisi täsmälleen samaan. Tai melkein jokainen, joitakin avuttomia on joka sukupolvessa. Onneksi nykyään ei tarvitse tehdä kaikkea noin vaikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Palstamammoilla on paljon rankempi elämä. Pitää painaa pesukoneen nappia ja istua loppupäivä av-palstalla kotitöistä valittaen.

Niin, eikä mitään ymmärrystä rahat taloon tuovalle miehelle, joka koko päivän klikkailee hiirtä töissä ja uhriutuu sitten kotona kun elättää koko konkkaronkan eikä edes kiitosta saa.

Paskanjauhantaa... Mummua auttoi 15v serkkulikka, piiaksikin kutsuttiin.

Mummu vei lapsen lääkäriin, jos rahat riitti, kun lapsi alkoi sinertää. Nykyäiti ravaa neuvolassa, hammastarkastuksessa, vasuissa, arviointikeskusteluissa ja perhekahvilassa.

Mummun aikaan lapset sai painella pitkin kyliä isosisarusten mukana, nyt äidit vievät lapsensa puistoon, mukaviin ja hätääntyvät ilkeistä mulkoiluista busseissa/kaupoissa, jos lapset itkevät.

Mummun aikaan lapset sai selkään ja risuista kintuille, nykyisin äiti polvistuu keskustelemaan lapsen kanssa.

Kun mummu hoiti kotia, nykyäiti käy töissä, hoitaa kodin ja pitää huolta kunnostaan ja ulkonäöstään.

Samalla täytyy sanoa, että henkisellä puolella äitiydestä on tullut rankempaa. Äideiltä vaaditaan nykyään paljon enemmän, ja paskamutsileiman saa otsaansa niin nopeasti, ettei kerkeä "itsetehty luomupalsternakkasose" sanoa. En sano, että isoäitien elämä olisi ollut helppoa ja lonkanvetoa, ihan varmasti ei ollut.

Mutta ajat muuttuvat, äitiys muuttuu, "vaatimukset" ja "odotukset" muuttuvat.

Prkleen Autocorrect!

1. Ruuanlaitto

Kun isoäiti teki perunalaatikkoa, hän haki perunat pellosta.

Äiti pesi, kuori ja pilkkoi kaupasta ostetut perunat.

Me saksimme pakastepussin auki ja kaadamme valmiit viipaleet vuokaan.

// tuskin se isoäiti tähän aikaan vuodesta lähti pellolta perunoita hakemaan. Samalla tavalla minä haen perunat kellaris kuin mummini ja samalla tavalla keväällä istutan perunat peltoon.

2. Pyykinpesu

Kun isoäiti pesi pyykkiä, hän keitti veden, kaatoi sen soikkoon ja käytti nyrkkejään.

Äiti varasi ajan pyykkituvasta.

Me työnnämme vaatteemme yhdestä koneesta toiseen ja pidämme mankelointia harrastuksena.

// isoäidilläni oli pulsaattoripesukone, jonne vesi piti kyllä kuumentaa, mutta joka teki pesutyön. Oli hänellä  toki pyykkilautakin, mutta harvemmin pelkillä nyrkeillä ja vedellä pyykkiä pestiin. Lakanat keitettiin isossa padassa, tosin vain mummin omassa nuoruudessa.

3. Vaatteiden hankinta

Kun isoäiti halusi tyttärelleen uuden mekon, hän ompeli sen itse.

Äiti osti kaupungin ainoasta vaatekaupasta yhden, jonka piti kestää koko kesä.

Me hankimme netistä kolme kahden hinnalla ja toivomme, että tytär suostuu pitämään niitä ennen kuin ne päätyvät kierrätykseen (tai roskiin).

// Isoäitini ei ommellut, hän käytti ompelijaa. MInä sen sijaan ompelen itse ja jos ostan, sen pitää kestää pitempään kuin yhden kesän verran.

4. Lasten ruokkiminen

Kun isoäiti halusi huolehtia lastensa ravinnosta, hän teki ruuan siksi, kun lapsi tuli koulusta.

Äiti kutsui meidät pihalta syömään puoli kuudelta.

Me laitamme jääkaapin oveen lapun: ”Muista syödä välipalaa! Illalla harkat 17.30.”

// Tämä isoäiti on aika oudon ikäinen, koska äsken hänellä ei ollut pyykinpesuun mitään apuvälinettä ja nyt hänellä on aikaa kytätä, koska lapset tulevat koulusta. Aika harvassa perheessä ruoka oli siihen aikaan kun lapset koulusta palasivat, yleensä ruoka oli silloin, kun työt sen sallivat eli esim. klo 17. Meillä ei ole jääkaapin ovessa lappua ruuasta, joten pieleen meni taas kerran.

5. Kyläily

Kun isoäiti halusi tavata naapureita, hän jutteli näiden kanssa työnteon lomassa pihalla.

Äiti leipoi tiikerikakun ja kutsui naapurit kahville.

Me lähetämme kutsun kaksi viikkoa etukäteen ja suunnittelemme kolmen ruokalajin illallisen juomineen.

// Kun isoäitini halusi tavata naapureita, hän meni naapuriin käymään. Aika harvassa ovat ne pihat, joissa saattoi tehdä töitä ja huudella aidan yli muutakin kuin tervehdyksen. Aika tavallista oli kahvitella nimipäivinä, synttäreinä  jne. ilman, että erikseen vietiin lahjoja. Kukkakimppu riitti. Minä en kutsu naapureita käymään, me näemme päivittäin pihassa ja saatamme siinä rupatella.

6. Suhde työhön 

Kun isoäiti teki töitä, hän hoiti kotia.

Äiti sai palkkaa työstä, jossa kävi vaikka kotonakin olisi ollut töitä.

Me mietimme, missä voisimme parhaiten toteuttaa itseämme.

// Isoäiti olis siis syntynyt joskus 1800-luvun lopussa? Oma isoäitini kävi töissä lukuunottamatta niitä 6 vuotta, joiden aikana hän sai 3 lasta. Kotia hoiti isoäidin äiti, eläkkeellä oleva opettaja.

7. Suhde anoppiin

Kun isoäiti halusi tavata anoppiaan, hän meni pihan toiselle puolelle.

Äiti matkusti sukujuhliin.

Me pohdimme, onko pakko tavata ja onko anoppi edes oikeanlainen naisen malli lapsillemme.

// Tämä melkein osui, isoäidin anoppi asui 2 km päässä ja mummini näki häntä viikottain. Oma anoppini asuu pihan toisella puolella.

8. Säilöntä

Kun isoäiti säilöi kesän satoa, hän halusi pitää perheensä hengissä talven yli.

Äiti teki mansikkahilloa talven lettuhetkiin.

Me valmistamme artisaanimansikkachutneyn, jota tarjoamme ystäville viinin ja brie-juuston kera purkeista, joissa on käsintehdyt etiketit.

// MInä säilön, koska haluan syödä talvellakin puhdasta ruokaa. Kerään itse marjat ja omenat, valmistan hillot ja säilykkeet.En hengissäpysymiseksi vaan siksi, että haluan tietää, mitä syön.

9. Yhteydenpito

Kun isoäiti halusi yhteyden ulkomaille muuttaneeseen siskoonsa, hän kirjoitti kirjeen ja sai vastauksen kuukausien kuluttua.

Äiti soitti jouluna, siskon syntymäpäivänä ja juhannuksena.

Me laitamme WhatsApp-viestin aina kun siltä tuntuu.

/ / Minä skypetän.

10. Lastenkasvatus

Kun isoäidit kasvattivat lapsiaan, se tapahtui siinä sivussa.

Äiti vei meidät päiväkotiin.

Me syyllistymme, teemme mitä tahansa.

// Minua ei viety päiväkotiin ja omat lapset on kasvatettu tässä muun elämän sivussa.

Summa summarum: olen siis isoäitini?

Vierailija kirjoitti:

Palstamammoilla on paljon rankempi elämä. Pitää painaa pesukoneen nappia ja istua loppupäivä av-palstalla kotitöistä valittaen.

Jokainen nainen jolla on ollut sekä työ, että perhe hoidettavana tietää, että elämä ei hoidu pelkällä pesukoneen neppia painamalla. Ihminen joka näin sanoo, ei ole elänyt pikkulapsi arkea. Päivä menee näin. Aamulla ylös, keittämään aamupuuria ja aamianen pyötään, herätetään lapset, puetaan syötetään pestään hampaat(ulkoiletutaan koira, ruokitaan kissat). Sitten lapsille ulkovaatteet(tappelun kera) . Lähdetään tarhaan ja itse töihin. Tehdään 8h töitä. Väsyneenä hakemaan lapsia tarhasta ja kaupan kautta kotiin. Kotona riisutaan lapset ulkovaatteista. Tekemään ruokaa, kattaa pöytä, ruokkia lapset, syö itse. Siivoa pöydän, tiskaa ,tai lataa tiskikoneen, pesee käsin astiat jotka ei mene koneeseen. Pyyhkii keittiön pöydät +tiskipöydän ym. Käy lataamassa sen pyykkikoneen ja painaa sitä nappia. Lähtee ulkoiluttamaan koiran/tai vie lapsia harrastuksiin  tai imuroi ja järjestelee suurimpia sotkuja. Käy laittamassa ne vaatteet kuivumaan ja vie edellisenä päivänä pestyt kaappeihin. Katsoo lapsille seuraavanpäivän vaatteet. Silittää joitakin vaatteita. Tehdään lapsille iltapala. Yövaatteet päälle iltapesulle ja lapset nukkumaan. Iltasatu. Sitten voi levähtää itsekin tai mennä nukkumaan. Aamulla kaikki uusiksi. Ennenvanhaan ne mummot/äidit oli kotona ja siihen pyykkiinkin varattiin koko päivä. Eipä onnistuisi enää, räpellellä pyykin kanssa koko päivää.

Vierailija kirjoitti:

Olipa idioottimainen juttu. Puhutaan ilmeisesti jonkun satavuotiaan isoäidistä. 

Kukaan ole kaupungissa mistään perunapelloista pernoitansa hakenut, pyykipesukoneet ovat olleet yleisiä 50-luvulta lähtien jne. 

40-luvulla on vielä ollut tosi vanhanaikaista ja köyhää, jonkun isoäiti on silloin ollut 20-30 vuotias. Maatalousyhteiskunta Suomi ollut, siellä on ajeltu hevosilla ja pellosta hankittu itse iso osa vihanneksista ja pyykinpesu ollut jotain mekaanista.

Mun isoäidillä oli kaksi piikaa ja karjakko. Naimaton siskonsa hoiti lapsia. Isoäiti kiersi ompeluseuroissa ja kinkereillä, järjesti toki niitä välillä itsekin.

Nykyajan ihmiset on täysiä velliperseitä verrattuna sadan vuoden takaiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan ihmiset on täysiä velliperseitä verrattuna sadan vuoden takaiseen. 

Kun tuon parempaan kommunikointiin ei kykene, ymmärrän kyllä kaipuun takaisin luoliin asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa idioottimainen juttu. Puhutaan ilmeisesti jonkun satavuotiaan isoäidistä. 

Kukaan ole kaupungissa mistään perunapelloista pernoitansa hakenut, pyykipesukoneet ovat olleet yleisiä 50-luvulta lähtien jne. 

40-luvulla on vielä ollut tosi vanhanaikaista ja köyhää, jonkun isoäiti on silloin ollut 20-30 vuotias. Maatalousyhteiskunta Suomi ollut, siellä on ajeltu hevosilla ja pellosta hankittu itse iso osa vihanneksista ja pyykinpesu ollut jotain mekaanista.

Isäni kotiin (ja siis koko kauppalaan) vedettiin sähköt vasta 50- luvulla ja ko paikka on vain 50 km lähimmästä isosta kaupungista. Eli hieman perspektiiviä! Kyllä siinä mummuni on saanut tehdä kotihommat ihan "raatamalla".

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan ihmiset on täysiä velliperseitä verrattuna sadan vuoden takaiseen. 

Nykysin kun ihmisillä ei ole päämäärää ja tarkoitusta, alkavat he vaikka harrastamaan fitnesstä ja ottamaan itsestään selfieitä.