Ihan turha valittaa, että pyöräilijät eivät noudata liikennesääntöjä kun ne ovat niin sekavat

Pyöräilijöille pitäis olla ihkaoma ränninsä, sillä niin yksinkertaisia sääntöjä tuskin tulee, että he niitä ymmärtäisivät.

Täällä menee pyörätie suoraan autotien vieressä. Autoilijat ei tietenkään väistä sivusta tulevia autoja vaan ajavat kivasti etuoikeutensa mukaisesti. Pyöräilijä saa jarruttaa joka risteyksessä ja väistää autoja, jotka risteää tuota tietä. Autoilijat ei välitä katsoa pyörätietä, vaikka autolle kolmio onkin. Jos autoilija joutuisi väistämään sen saman määrän, kun pyöräilijä niin hitaaksipa kävisi teidänkin eteneminen.

Ei hätää, olet vain tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee pyörätie suoraan autotien vieressä. Autoilijat ei tietenkään väistä sivusta tulevia autoja vaan ajavat kivasti etuoikeutensa mukaisesti. Pyöräilijä saa jarruttaa joka risteyksessä ja väistää autoja, jotka risteää tuota tietä. Autoilijat ei välitä katsoa pyörätietä, vaikka autolle kolmio onkin. Jos autoilija joutuisi väistämään sen saman määrän, kun pyöräilijä niin hitaaksipa kävisi teidänkin eteneminen.

Tuo on ihan sama juttu kuin jos ajoradalla suoraan menevien tai vasemmalle kääntyvien ryhmityskaista olisi sijoitettu kaikkein oikeanpuolimmaiseksi. Ja vieläpä niin, että sillä ryhmityskaistalla saisi ajaa molempiin suuntiin.

Kevyen liikenteen väylä on kaupunkialueella idioottimainen ratkaisu pyöräilijöiden turvallisuuden kannalta.

Ei mun mielestä säännöt ole vaikeat. Liikennejärjestelyt ovat kyllä paikoin hankalia.

Kuinka tumpelo pitää olla ettei opi pyöräilyn sääntöjä? Eka luokasta asti kuljin pyörällä keväät ja syksyt koulussa. Talveksi pyörä otettiin silloin pois. No asiaan, se ei voi olla ylivoimaista oppia katsomaan molempiin suuntiin kun menee autotien yli. Väistät kävelijöitä, käytät pimeällä valoja ja ajat pyörätiellä oikeaa laitaa. Autotien reunaa jos joutuu ajamaan pysytään sillä valkoisen viivan pientareen puolella.

Meillä pidettiin 70 loppu - kasarin alku koulussa opastusta liikenne käyttäytymiseen. Sitä en muista mihin tunteihin ne oli sisällytetty? Kuitenkin sen muistan että opettaja kehui ja kysyi kuka on opettanut. Vastasin että omat vanhemmat ja samaa olen pyrkinyt siirtämään omille lapsille.

Esimerkillä on suuri vaikutus. Jos vanhempi on roadrage niin sekin tarttuu. Se maltti on todellakin valttia liikenteessä.

Niin, tarkoitit että pyöräilijät ovat sekavia, siitä olen kyllä samaa mieltä.

Ajoin pari tuntia sitten Turun keskustassa iltapäiväruuhkassa ja yksi idiootti ajoi pyörällä aivan rauhassa risteyksessä punaisia päin niin, että autojen piti jarruttaa/väistää. Ilmeisesti siis jopa liikennevalot ovat pyöräilijöille liian monimutkaisia.

Ei ne liikennesäännöt kamalasti siitä muutu, jos menee pyörätieltä ajokaistalle. Moni vain luulee, että pyörätiellä on enemmän oikeuksia, vaikka asia on tosiasiassa päinvastoin. 

Vierailija kirjoitti:

Ajoin pari tuntia sitten Turun keskustassa iltapäiväruuhkassa ja yksi idiootti ajoi pyörällä aivan rauhassa risteyksessä punaisia päin niin, että autojen piti jarruttaa/väistää. Ilmeisesti siis jopa liikennevalot ovat pyöräilijöille liian monimutkaisia.

Jos on liian tyhmä ajokorttiin, niin pitää ajaa pyörällä.

Mä en oo ikuna tienny taikka katellu mitään pyöräilijän sääntöjä. Opin ne vasta autokoulussa 30 vuotiaana. Olen kyllä ymmärtänyt et aikuinen ei saa ajaa jalkakäytävällä, mutta en mene autojen sekaan, jään kakkoseksi.

Mistä noita muksu oppii jos vanhemmillakaan ei oo ajokorttia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne liikennesäännöt kamalasti siitä muutu, jos menee pyörätieltä ajokaistalle. Moni vain luulee, että pyörätiellä on enemmän oikeuksia, vaikka asia on tosiasiassa päinvastoin. 

Ajoradalla liikennesäännöt ovat pohjimmiltaan yksinkertaiset. Kolmion takaa tuleva väistää, ja muuten oikealta tulevaa väistetään, ja jos toinen tulee suoraan edestäpäin niin kääntyvä väistää suoraan menijää.

Pyörätiellä ajava taas enimmäkseen väistää kaikkia muita, mutta tähän on joukko poikkeuksia, jotka ovat sen verran sekava kokoelma, että niitä on hyvin vaikea omaksua täydellisesti (ja itseasiassa lakikin on monessa kohtaa epäselvä).

Tietysti opetellaan liikennesäänöt. Jopa kävelijät. Lapsille opetetaan sitä mukaan kun kasvavat ja hoetaan samoja sääntöjä.  Linja-autopysäkin väistämissääntöjä ja suojatieltätulevia kävelijöitä väistämistä, ei näytä pyöräilijät osaavan. Muut rikkeet taitaa olla lähinnä välinpitämättömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä ymmärtänyt et aikuinen ei saa ajaa jalkakäytävällä, mutta en mene autojen sekaan, jään kakkoseksi.

Paljon pahemmin jäät jalkakäytävällä ajaessasi kakkoseksi kun tulee risteys ja sinua ei huomata varoa, kun tulet yllättävästä suunnasta suhteessa vauhtiisi. Siihen verrattuna ajoradalla on turvallinen ajaa, koska suoraan edessä olevaa pyöräilijää on helppo väistää samalla lailla kuin vaikkapa kadun laitaan pysäköityä autoa.

Se on hyvin epätodennäköinen onnettomuus, että autoilija ajaa pyöräilijän perään suoralla tiellä.

Kyllä suurimmat törtöt löytyy autoilijoista - tarkemmin sanottuna - miesautoilijoista!

Pyöräilijät kyllä ymmärtävät liikennesäännöt, mutta rikkovat niitä sillä perusteella, etteivät muka ymmärrä/tiedä, miten pitäisi ajaa.

Vierailija kirjoitti:

Pyöräilijät kyllä ymmärtävät liikennesäännöt, mutta rikkovat niitä sillä perusteella, etteivät muka ymmärrä/tiedä, miten pitäisi ajaa.

No selitäpä minulle esimerkiksi missä tilanteissa laki sallii ajoradalla ajon vaikka tien välittömässä läheisyydessä on samaan suuntaan menevä pyörätie? Jo niissä säännöissä on kohtuullisesti omaksumista.

Puhumattakaan, että jos vaihtoehtoina on ylittää risteys joko ajorataa tai pyörätien jatketta pitkin niin kumpaa käytetään (olettaen, että suojatien voi olettaa olevan pyörätien jatke eli sallitun pyöräilijöille jos sen jommalla kummalla puolella on pyörätie)?

Entäpä jos pyöräilijä on kääntymässä tieltä jossa on vain jalkakäytävät tielle, jonka vasemmassa laidassa on kaksisuuntainen pyörätie, niin miten hän menettelee risteyksessä? Mitä reittiä käyttää ja ketä väistää? Ja miten tähän vaikuttaa se, käännytäänkö vasemmalle vai oikealle?

Ja neljäntenä kysymyksenä, miten pyöräilijä voi päätellä sen, onko joku pyörätie kaksisuuntainen vai yksisuuntainen?

90% yli 12-vuotiaista pyöräiljöistä ajaa kaikilla kaduilla jalkakäytävällä vaikka jalkakäytävää ei olisikaan kyltitetty pyörätieksi.

Sitten niiden lapset ihmettelevät yksittäistä lakia noudattavaa pyöräilijää, että "miksi tuo täti/setä ajaa pyörällä autotiellä?".

Pyöräilijöiden säännöt ovat kieltämättä joiltain osin monimutkaiset, mutta oikeasti hankalan tilanteesta tekee ainakin joissakin kaupungeissa sekavat liikennejärjestelyt pyöräilijöiden kannalta. Jopa näin pääasiallisesti autoilijana sympatiani ovat pyöräilijöiden puolella.

Silti pyöräilijöistäkin löytyy niitä, joiden pitäisi katsoa peiliin. Ajan usein yksisuuntaista kapeaa tietä kaupungissa ja eikä ole yksi tai kaksi kertaa, kun on pyöräilijä tullut vastaan kiellettyä ajosuuntaa. Saman suuntaiset kadut molemmin puolin olisivat kaksisuuntaisia, eli hirveän suurta kiertämistä ei vaatisi valita luvallista reittiä. Tai jos on ajamassa vain korttelin, eikä jaksa kiertää, voisi sen matkan varmaan taluttaa.

Myös kapealla sillalla tulee usein pyöräilijöitä usein vastaan jalkakäytävällä. Ymmärrän, ettei vilkasliikenteinen ajorata houkuttele, mutta kun 50 metrin päässä menisi erillinen kevyen liikenteen silta, jossa nimenomaan saa pyöräillä ja joka jatkuu molemmista päistään pyörätienä.

Musta tää on just niin iso sotku että suosiolla vaan pyöräilen sieltä mistä huvittaa, ajoradan viereen en kyllä helvetissä ikinä uskalla vaan menen sieltä mistä kävelijätkin, toki noudatan silti normaaleja liikennesääntöjä (liikennevalot, suojatiet ja että pysytellään siellä oikeassa laidassa mikä tuntuu olevan monella hukassa pyöräilessä ja kävellessä) enkä kaahaile ja pidän huolen että näyn ja kuulun jos tulen jonkun takaa