Tein abortin ja nyt en pysty jatkaa miehen kanssa.
Abortti oli molempien päätös, mutta silti koen joutuneeni painostetuksi ja alkuhelpotuksen jälkeen olo on tosi surkea.
Mua kuvottaa miehen lapset ja en halua mennä miehen luo. Mieskin tuntuu vieraalta, vaikka oli tukena ihanasti koko keskeytyksen ajan.
Sanoin miehelle, et haluan omaa suruaikaa ja otetaan hetki etäisyyttä. Uskon kuitenkin, et tämä oli tässä.
Ois kiva jos jollain olis antaa vertaistukea.. Ehkä joku tsemppilausekin teksi hyvää :)
Kommentit (26)
Kyse on alituisesti siitä, että et voi sietää miehen näkemistäkään, ettet joutuisi kokemaan sitä keikkaa uudestaan.
Vaadi miestä jatkossa käyttämään kumia, tai et anna.
Jätin tekemättä abortin syksyllä. Nyt mies tiessään pikkukiistan jäljiltä, ja en voi olla ajattelematta että jos olisin vaan sen abortin silloin tehnyt, niin eipä olisi tätäkään tilannetta.
Viimeisilläni siis raskaana ja kaipa toi mukaan lähtisi jos synnytys nyt käynnistyisi, mutta en edes tiedä haluaisinko sitä.
Että välillä se abortti voi olla todella hyvä päätös.
Eli kaadat syyn itse itsellesi teettämästäsi abortista miehen päälle.
Jos itse tuollaiseen kykenisin, siis jos olisin sinun tilassasi, häpeäisin silmät päästäni.
Missä on rehellisyytesi ja vastuunkantosi omasta teostasi?
Häpeä !
Mene nelonen helvettiin.
Minäkin olin lähellä tehdä sen abortin kun vaikutti siltä että tukea ei juuri ollut tulossa. Mies jolla aiemmasta liitosta lapsia, joka _ei_ aio kantaa vastuutaan mahdollisesta uudesta lapsesta, joka painostaa aborttiin, on sellainen vihoviimeinen paskiainen ettei mitään rajaa.
Pysyvässä heterosuhteessa tuollainen käytännössä päättää että minä kun olen jo lisääntynyt, niin sinun ei tarvitse siihen alkaa ollenkaan. Että olet siinä loppuikäsi vain minua varten.
Hyi.
No kuule eiköhän se abortti ollut ihan oikea ratkaisu kun suhde tollasella mallilla! Tarvitko ammattiapua? Voisit käsitellä siellä aborttia. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Eli kaadat syyn itse itsellesi teettämästäsi abortista miehen päälle.
Jos itse tuollaiseen kykenisin, siis jos olisin sinun tilassasi, häpeäisin silmät päästäni.
Missä on rehellisyytesi ja vastuunkantosi omasta teostasi?Häpeä !
Entäs se miehen vastuu, kun mies on kannustanut aborttiin?
Noin kävi myös minulle, mikään ei enää palannut ennalleen ja sitä miestä mitä oli rakastunut ja kunnioittanut, ei enää ollut olemassa, vaan kaikki se rakkaus ja luottamus oli särkynyt sirpaleeksi. Ja mikä pahinta, mies muistutti siitä läsnäolollaan. Erosin heti kun mahdollista, vaikka mies ei sitä halunnut. Ja nyt jälkikäteen näin oli parempi.
Vierailija kirjoitti:
Mene nelonen helvettiin.
Minäkin olin lähellä tehdä sen abortin kun vaikutti siltä että tukea ei juuri ollut tulossa. Mies jolla aiemmasta liitosta lapsia, joka _ei_ aio kantaa vastuutaan mahdollisesta uudesta lapsesta, joka painostaa aborttiin, on sellainen vihoviimeinen paskiainen ettei mitään rajaa.
Pysyvässä heterosuhteessa tuollainen käytännössä päättää että minä kun olen jo lisääntynyt, niin sinun ei tarvitse siihen alkaa ollenkaan. Että olet siinä loppuikäsi vain minua varten.
Hyi.
Abortti on myös murha.
Perusteluillasi täysin edesvastuuttomana puolestelet murhaa.
Oksettavaa. Todella oksettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kaadat syyn itse itsellesi teettämästäsi abortista miehen päälle.
Jos itse tuollaiseen kykenisin, siis jos olisin sinun tilassasi, häpeäisin silmät päästäni.
Missä on rehellisyytesi ja vastuunkantosi omasta teostasi?Häpeä !
Entäs se miehen vastuu, kun mies on kannustanut aborttiin?
Nainen päättää ensisijaisesti ottaako abortin vai ei, eli on täysin vastuullinen teostaan.
Myös tilanteen ollessa niin, että mies haluaa abortin ja nainen ei, perustellaan naisella olevan oikeus päättää, mitä ruumiillaan tekee, eli abortin tehdessään tai sen tehtyään ei nainen voi siirtää syytä, tai syyttää asiasta ketään muuta kuin itseään.
Hormonit hyrräää hyr hyr hyr :DDD kuulostat just siltä.
Eikö miehen kanta lisääntymiseen ollut jo tiedossa?
Eii en kestä näitä ''abortti on murha''-idiootteja. Miten joku voi olla noin TYHMÄ ja aivoiltansa kehittymätön huhhuh. :D
Vierailija kirjoitti:
Jätin tekemättä abortin syksyllä. Nyt mies tiessään pikkukiistan jäljiltä, ja en voi olla ajattelematta että jos olisin vaan sen abortin silloin tehnyt, niin eipä olisi tätäkään tilannetta.
Viimeisilläni siis raskaana ja kaipa toi mukaan lähtisi jos synnytys nyt käynnistyisi, mutta en edes tiedä haluaisinko sitä.
Että välillä se abortti voi olla todella hyvä päätös.
Hetken päästä huomaat, että lapsi menee kyllä kevyesti miehen edelle, vaikka nyt ei siltä tunnukaan.
Öö... siis mitä se mies oli tehnyt? Oli tukenasi abortissa kuten kuuluu? Abortti varmaan sinullekin oli ok, kerta menit tekemään sen ja katsos viimeinen päätöshän tosiaan on sinulla eikä miehelläsi?
En nyt ymmärrä miksi sitä miestäsi inhoat ja mitä tällä viestillä oikein haet? Minäkin luulen, että kyseessä on hormonit. Eipä tuota oikein muu selitä.
Itselläni myös oli katkeruutta kun mies painosti aborttiin. Toisaalta tein sen lopuksi siksi että en olisi itse halunnut yh:ksi jos mies olisi lähtenyt. Jäimme yhteen mutta melkein erosimme.
Abortista vuosi eteenpäin olin jo siinä pisteessä etten kyennyt seksiin hänen kanssaan ilman että ajattelin lisääntymistä. Kerroin miehelle että minulla biologinen todella suuri tilaus lapselle nyt. Parin kuukauden harkinnan jälkeen jätimme ehkäisyn pois ja sain sen tyhjän sylin täyteen. Yksi riittää ja olen tyytyväinen nyt, samoin mies.
Toivon sulle paljon voimia ja jaksamista. Mieti jos olisit jäänyt yksin lapsen kanssa. Siitä selviää mutta rankkaa se on.. puhukaa asiasta avoimesti! Itse kaduin aborttia samalla kun tiesin etten olisi yksin halunnut lasta tehdä. Tämä lienee myös aika yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Jätin tekemättä abortin syksyllä. Nyt mies tiessään pikkukiistan jäljiltä, ja en voi olla ajattelematta että jos olisin vaan sen abortin silloin tehnyt, niin eipä olisi tätäkään tilannetta.
Viimeisilläni siis raskaana ja kaipa toi mukaan lähtisi jos synnytys nyt käynnistyisi, mutta en edes tiedä haluaisinko sitä.
Että välillä se abortti voi olla todella hyvä päätös.
Ei kuulosta hyvältä, jos nyt jo kaduttaa. Onnea vaan tulevaan perhe-elämään teillekin.
Tässä ketjussa taas näkee mitä vahinkoraskaus tekee parisuhteelle. Toivottavasti tämä saa edes jonkun ehkäisyn kanssa sekoilevan ottamaan itseään niskasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Eii en kestä näitä ''abortti on murha''-idiootteja. Miten joku voi olla noin TYHMÄ ja aivoiltansa kehittymätön huhhuh. :D
Et sitten mitään sairaampaa saanut kirjoiteltua?
Säälin sinua.
Kuulostaa siltä että sulla vaan hormonit hyrrää :D ne hyrrää pahasti vielä hetki abortin jälkeenkin. Kyllä se siitä tasoittuu, tsemppiä!