Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Työttömyyden pelko, hätä ja häpeä - neuvoja?

Vierailija
09.04.2016 |

Jäin vuoden alusta ensimmäistä kertaa elämässäni työttömäksi. Tähän asti olin aina vain pelännyt sitä hysteerisesti ja tehnyt kaikkeni varmistaakseni ettei se osuisi kohdalleni. Opiskelin yliopistossa erittäin käytännöllistä ja hyvin työllistävää alaa, valmistuin nopeasti, hyvin nuorena ja huippuarvosanoin. Olin jo opiskeluaikana opintojani vastaavassa työssä. Valmistuttuani sain parikymmentä työtarjousta Suomesta ja ulkomailta. Valitsin niistä sen, jonka arvelin tarjoavan mahdollisimman hyvän urakehityksen ja oppimisen.

Urallani vaihdoin työpaikkaa pari kertaa, pyrkien aina ottamaan sellaisia haasteita vastaan jotka kehittäisivät ammatillista osaamistani. Minusta pidettiin kaikissa työpaikoissani, tein kovasti töitä ja sain nopeasti ylennyksiä.

Sitten siirryin erittäin arvostettuun suomalaiseen suuryhtiöön. Sittenpä kyseinen yhtiö romahti eikä sitä ole käytännössä enää olemassa. Onnistuin kuitenkin pelastautumaan yrityksen raunioista toiseen työpaikkaan yt-neuvottelujen keskellä. No, koska se toimi teknologisten innovaatioiden ja tuotekehityksen parissa, romahti sekin nyt kun hallitus lopetti ison osan Suomen tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, joka vaikutti asiakasyrityksiimme ja sitä kautta meihin. Melko demoralisoivaa, koska työssämme autoimme kehittämään juuri niitä Suomen talouden kipeästi kaipaamia korkean teknologian innovaatioita globaaleille markkinoille joille Suomen vienti perustuu.

Joutuessani yllättäen työttömäksi olin alussa aivan shokissa, häpeissäni, peloissani ja kauhuissani. Pelkäsin hysteerisesti toimeentuloni puolesta, sillä työnantajani ei tarjonnut irtisanomispaketteja ja ansiosidonnainen oli vain murto-osa palkastani.

Tein kaiken minkä keksin työllistyäkseni uudestaan mahdollisimman nopeasti. Kontaktoin kaikki tuttuni läpi, loin uusia kontakteja, olin yhteydessä headhuntereihin, kävin uraneuvonnassa, hain avoimia työpaikkoja, etsin piilotyöpaikkoja ... Otin riskin yrittäjyydestä perustamalla toiminimen, sillä sain paljon kiinnostusta eri tahoilta yrittäjäriskillä tehtävien projektien tekemisestä vaikka samat tahot sanoivat minulle suoraan, että he eivät palkkaa ketään koska se on heidän mielestään liian kallista ja riskialtista. Ajattelin kuitenkin, että mieluummin teen töitä vähän suuremmallakin riskillä, ansaitsen edes jotain rahaa ja samalla pidän ammattitaitoani aktiivisesti yllä ja kehitänkin sitä.

Jouduin toki TE-toimiston puolelta yrittäjäselvitykseen, jossa minun piti laajasti todistella, että toiminimeni ei työllistä minua täysipäiväisesti vaan olen työmarkkinoiden käytössä. Mitä todella olinkin, sillä tein toiminimiprojektini iltaisin ja viikonloppuisin. Päivät juoksin läpi pitkiä ja vaativia rekryprosesseja joissa kahdeksan tunnin testipäivät ovat aivan tavallisia, ja yhteen rekryprosessiin, jos siinä pääsee pitkälle kuten minä pääsin monen paikan kohdalla, kuuluu helposti sellaiset kolme kierrosta näitä täysiä haastattelu- ja testipäiviä, täydennettynä erilaisilla jopa päiviä vaativilla esitehtävillä. Tuon TE-toimiston tekemän selvityksen aikana, mihin meni heidän ruuhkansa takia sellaiset pari kuukautta, en saanut mitään tukia.

Vihdoin sain ison työn ja selvittelyn jälkeen sivutoimisen yrittäjän statuksen, sillä rajoituksella etten saanut ansaita tietyn rajan yli tai minut katsottaisiin täysipäiväiseksi yrittäjäksi ja menettäisin kaiken sosiaaliturvan. Kuitenkin mieluummin tein töitä ja ansaitsin omat rahani siinä määrin kuin se oli mahdollista. Luonnollisesti minulle ei maksettaisi senttiäkään työttömyyskorvausta niinä kuukausina kun pystyin ansaitsemaan jotain itse. Minulle oli kuitenkin todella tärkeää pitää periaatteellinen oikeuteni työttömyysturvaan siinä tapauksessa etten pystyisikään ansaitsemaan mitään.

No, maaluskuussa sitten laskutin ensimmäiset projektini. Minulle aikaisemmin kerrottujen tietojen mukaan oletin, että kunhan ilmoittaisin ansainneeni jotain, niin minulle ei vain maksettaisi ansiosidonnaista mutta että jos seuraavassa kuussa en kykenisi ansaitsemaan mitään, enkä olisi saanut palkkatöitä, niin olisin taas oikeutettu saamaan ansiosidonnaisen.

Tein ilmoitukset viime viikolla ja täydeksi yllätykseksi minulle kerrottiin, että lakimuutoksen takia yrittäjästatusta tarkastellaankin nyt eri tavalla kuin minulle oli aiemmin kerrottu. Eli nyt ei enää riitä, että yritystoiminnan selvitys tehdään kerran, jonka jälkeen työttömyyskassa sitten laskee kuukausitasolla, onko siitä tullut sillä tavalla ansioita, että ansiosidonnaista ei voi maksaa. Nyt TE-palvelut selvittää yritystoiminnan joka kerran kun on laskuttanut vaikka satasen jonain lauantaina tehdystä työstä. Jokaisen yritystoiminnan selvityksen ajaksi työttömyysetuudet laitetaan jäihin. TE-toimiston ruuhkan takia jokaisessa selvityksessä menee noin 4 viikkoa jonka aikana on nollatuloilla. Jokaisessa selvityksessä on myös vaarana, että TE-toimisto määrittelee henkilön päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin putoaa kokonaan Suomen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tähän eivät vaikuta yritystoiminnasta saatujen tulojen määrä: vaikka yritystoiminta ei työllistäisi kuin viikon vuodessa eikä siis elättäisi, niin TE-toimisto voi koska tahansa tulkinnanvaraisesti määritellä henkilön päätoimiseksi yrittäjäksi joka ei ole oikeutettu mihinkään sosiaaliturvaan.

Eli nyt olen taas aivan tyhjän päällä. Selvitykseen menee seuraavat 4 viikkoa tai enemmän, jonka aikana olen nollatuloilla. Jotenkin kuitenkin pitää elää. Pahinta on pelko ja epävarmuus siitä, miten ihmeessä pärjään jos TE-toimisto päättääkin, että olen päätoiminen yrittäjä ja pudottaa minut täysin sosiaaliturvan ulkopuolelle, jolloin en saa senttiäkään mistään vaikka kuinka moneen kuukauteen jos en onnistu työllistymään.

Tietysti haen erittäin aktiivisesti koko ajan töitä ja elän edelleen äärimmäisen säästävästi. On kuitenkin aika mahdotonta edes parhaimmalla säästäväisyydellä saada elinkuluja nollaan.

Tilanne on nyt jo aiheuttanut valtavasti paineita varsinkin parisuhteelleni, koska olen häpeissäni, peloissani ja vihainen. Kiukuttelen ja itken miehelleni joka kyllä yrittää parhaansa mukaan auttaa. Hän onkin auttanut monella tapaa, mutta itselleni on todella vaikeaa ottaa rahallista apua vastaan koska minulle on aina ollut kunnia-asia elättää itseni. Tilanteen aiheuttamat negatiiviset tunteeni vain saavat minut välillä käyttäytymään todella rasittavasti kun häpeän, pelkään ja olen onneton.

Uskon kyllä, että jotenkin tästä selviydyn. Pelkään vain sitä, että tuhoan parisuhteeni kun en pysty olemaan rauhallisempi ja tyynempi tässä tilanteessa.

Miten voisin vain olla välittämättä liikaa, jotta voisin suojella parisuhdettani ja keskittää energiani tilanteessa sekä tilanteesta selviämiseen, ilman että kaikki negatiiviset tunteet - hätä, pelko, häpeä, vihaisuus - vievät liikaa energiaa?

Kommentit (55)

Vierailija
1/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sori, että tartun lillukanvarsiin, mutta miten voi matemaattisia aineita oletettavasti opiskellut väittää, että "ansiosidonnainen oli vain murto-osa palkastani". 

Vierailija
2/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

1/2 kirjoitti:

Sori, että tartun lillukanvarsiin, mutta miten voi matemaattisia aineita oletettavasti opiskellut väittää, että "ansiosidonnainen oli vain murto-osa palkastani". 

Esimerkin vuoksi itse ansaitsin insinöörinä työssäollessani bruttona lähes 100 000 vuodessa ja nyt työttömänä ansiosidonnaiseni tekee 30 000 vuodessa. Saan siis entisestä bruttotulosta pyöreästi murto-osan 1/3.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun täytyy tottua työttömyyten. Se voi kestää vuosia.

Vierailija
4/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työtön ei voi edelleenkään Suomessa tehdä työtä, opiskella tai yrittää. Muuten lähtee korvaukset. Onko vielä joku joka ei tätä tiedä?

Vierailija
5/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

1/2 kirjoitti:

Sori, että tartun lillukanvarsiin, mutta miten voi matemaattisia aineita oletettavasti opiskellut väittää, että "ansiosidonnainen oli vain murto-osa palkastani". 

Esimerkin vuoksi itse ansaitsin insinöörinä työssäollessani bruttona lähes 100 000 vuodessa ja nyt työttömänä ansiosidonnaiseni tekee 30 000 vuodessa. Saan siis entisestä bruttotulosta pyöreästi murto-osan 1/3.

99/100 on myös murtoluku. Sanonnassa murto-osa tarkoittaa tyyliin 1/10.

Vierailija
6/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

1/2 kirjoitti:

Sori, että tartun lillukanvarsiin, mutta miten voi matemaattisia aineita oletettavasti opiskellut väittää, että "ansiosidonnainen oli vain murto-osa palkastani". 

Esimerkin vuoksi itse ansaitsin insinöörinä työssäollessani bruttona lähes 100 000 vuodessa ja nyt työttömänä ansiosidonnaiseni tekee 30 000 vuodessa. Saan siis entisestä bruttotulosta pyöreästi murto-osan 1/3.

Juuri näin. Isosta palkasta ansiosidonnainen on hyvin pieni osa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1/2 kirjoitti:

Sori, että tartun lillukanvarsiin, mutta miten voi matemaattisia aineita oletettavasti opiskellut väittää, että "ansiosidonnainen oli vain murto-osa palkastani". 

Esimerkin vuoksi itse ansaitsin insinöörinä työssäollessani bruttona lähes 100 000 vuodessa ja nyt työttömänä ansiosidonnaiseni tekee 30 000 vuodessa. Saan siis entisestä bruttotulosta pyöreästi murto-osan 1/3.

99/100 on myös murtoluku. Sanonnassa murto-osa tarkoittaa tyyliin 1/10.

Murtoluku on murtoluku.

Vierailija
8/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työtön ei voi edelleenkään Suomessa tehdä työtä, opiskella tai yrittää. Muuten lähtee korvaukset. Onko vielä joku joka ei tätä tiedä?

Ei lähde jos siihen on oikeus, mm. soviteltuna etuutena. Onko oikeasti vielä Joku joka ei tätä ymmärrä? Päätoiminen opiskelu kuuluu opintotuen/lainan piiriin. Eikö tätäkään oikeasti Joku muka tiedä? Sen Jonkun täytyy olla melko yksinkertainen. Ainakin tietämätön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

1/2 kirjoitti:

Sori, että tartun lillukanvarsiin, mutta miten voi matemaattisia aineita oletettavasti opiskellut väittää, että "ansiosidonnainen oli vain murto-osa palkastani". 

Esimerkin vuoksi itse ansaitsin insinöörinä työssäollessani bruttona lähes 100 000 vuodessa ja nyt työttömänä ansiosidonnaiseni tekee 30 000 vuodessa. Saan siis entisestä bruttotulosta pyöreästi murto-osan 1/3.

Tuo on sun ansiosidonnainen on enemmän kuin minun palkkani kokopäivätyöstä. Ja olen sentään korkeasti koulutettu (FM).

Vierailija
10/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taitaa olla taas näitä maniakaudella kirjoitettuja satuja. Jos tienaa yli 100k vuodessa on jo sen tason asiantuntija, että töitä löytyy Suomesta aivan varmasti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parikymmentä työtarjousta vastavalmistuneena? Jos jo tuossa vaiheessa olit noin kova kansainvälinen stara, niin en olisi kovin huolissani, vaikka nyt pari kuukautta on ollut epäonnea.

Vierailija
12/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työtön ei voi edelleenkään Suomessa tehdä työtä, opiskella tai yrittää. Muuten lähtee korvaukset. Onko vielä joku joka ei tätä tiedä?

Kyllä, siinä olen ollut naiivi. On vain niin, että jos ei ole koskaan elämänsä aikana joutunut turvautumaan yhteiskunnan tukiin opintotuen jälkeen, eikä ole koskaan tuntenut ketään joka olisi, niin silloin nämä asiat jäävät täysin vieraiksi. Jos johonkin asiaan ei vain koskaan ole tarvetta tutustua, ei sitä lähde vain huvikseen selvittelemään.

Tätä ennen en edes tarkkaan tiennyt, mikä taho milloinkin edes maksaa työttömyystukia. Nämä asiat eivät koskaan olleet tulleet vastaan edes tuttavien kautta.

Joo, saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta onhan sekin todistettu että edes ministerimme eivät kaikki tiedä näitä asioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minustakin on väärin, että en voi saada samaan aikaan ansiosidonnaista (nettona 2900 e/kk) ja yrittäjätuloa (nettona noin 3200 e/kk), koska yrittäjänä olen niin kovin epävarmalla pohjalla.

Aikuisten oikeasti: miksi ihmeessä ihmisille maksetaan euroakaan työttömyysetuutta, jos he työllistyvät yritystoiminnassa tai ihan missä muussa tahansa toiminnassa? Ei korkein ansiotaso ole mikään subjektiivinen oikeus.

Vierailija
14/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minustakin on väärin, että en voi saada samaan aikaan ansiosidonnaista (nettona 2900 e/kk) ja yrittäjätuloa (nettona noin 3200 e/kk), koska yrittäjänä olen niin kovin epävarmalla pohjalla.

Aikuisten oikeasti: miksi ihmeessä ihmisille maksetaan euroakaan työttömyysetuutta, jos he työllistyvät yritystoiminnassa tai ihan missä muussa tahansa toiminnassa? Ei korkein ansiotaso ole mikään subjektiivinen oikeus.

Just näin!

8

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinä olet hyväosainen. Sinulla on mies, joka pystyy luultavasti maksamaan teidän asumiskulut tai ainakin ison osan niistä. Sinulla olimaiemmin valtavan isot vuositulot, joista osa on toivon mukaan säästössä. Ansiosidonnaisesi vastaa monen kesskivertoihmisen palkkaa. Jos näyttää että työkkäri ei hyväksi osittaista yrittäjänä toimimista (se on mitä todennäköisintä), niin sitten jäät kokonaan työttömäksi työnhakijaksi tai valitset epäsäännölliset tulot omasta yrityksestäsi. Työttömyys on stressaavaa, mutta en jotenkin osaa ottaa noin hyväosaisen ihmisen huolia kovin vakavasti. Nuorikin eli alle 40 v. luultavasti olet. Vanhemmilla työllistyminen on todella kiven alla.

T: Asuntonsa työttömyyden takia myymään joutunut

Vierailija
16/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Parikymmentä työtarjousta vastavalmistuneena? Jos jo tuossa vaiheessa olit noin kova kansainvälinen stara, niin en olisi kovin huolissani, vaikka nyt pari kuukautta on ollut epäonnea.

Kiitos tästä. Viime kuussa pääsin viimeisten joukkoon kansainvälisessä rekryprosessissa jossa hakijoita oli lähes 800. Se ei kuitenkaan vielä auta jos ei ole se ainoa tehtävään valittu.

Tarkoitukseni ei ole valittaa ja tiedostan, että tilanteeni on kohtuullisen hyvä. Koska näistä asioista ei vain voi oikein avoimesti oikeassa elämässä puhua, vaikka tällainen tilanne on erittäin yleinen nyky-Suomessa, niin ajattelin josko täältä löytyisi ihmisiä jotka ovat kokeneet samaa ja voisivat kertoa omia keinojaan juuri noiden tunteiden kanssa pärjäämiseen.

Vierailija
17/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi et hakenut uutta työpaikkaa jo irtisanomisaikana? Kyllähän tuollaisen superihmisen pitäisi työllistyä viikossa. Jos ei Suomeen niin ulkomaille.

Vierailija
18/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sun täytyy tottua työttömyyten. Se voi kestää vuosia.

Ehkä näin, mutta en pidä tuota kuitenkaan kovin rakentavana asenteena.

Mutta jos itselläsi on kokemusta tällaisesta työttömyyteen tottumisesta, niin arvostan toki vinkkejäsi siitä, miten siihen voi tottua. Miten pärjäät ilman työpaikan päivärytmiä ja sosiaalista yhteisöä? Miten tulet toimeen negatiivisten tunteiden kanssa?

Vierailija
19/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla taas näitä maniakaudella kirjoitettuja satuja. Jos tienaa yli 100k vuodessa on jo sen tason asiantuntija, että töitä löytyy Suomesta aivan varmasti. 

Kaikkien ei tarvitse rahan takia käydä töissä. 100k vuodessa ansaitsevien ei edes välttämättä tarvitse katsella työpaikkoja Suomesta, nimittäin jos palkka on perustunut todelliseen ammatilliseen kompetenssiin eikä asemaan jonkun menneen maailman organisaation hierarkiassa.

Vierailija
20/55 |
09.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ei ole sinulle varsinaisia neuvoja. Toivon että työllistyt nopeasti kun tekstisi luettuani ymmärsin että olet hyvin työ- ja urakeskeinen. Siis sinuntapaisillesi työttömyys on kokemuksena varmaankin paljon rankempi kuin itselleni, joka on enemminkin koti- ja perhekeskeinen. Kuitenkin kaikki, jotka työttömyyden kohtaavat, joutuvat tämän kriisin jotenkin käsittelemään. Kuulostat todella aktiiviselta työnhaun ja uuden uran rakentamisen suhteen, ehkäpä nyt kuormitat sillä itseäsi ja läheistäsi jo liikaakin. Onko mahdollista että huokaisit hetkisen ja ottaisit viikon paussin kaikesta tuosta, ja samalla huomaisit ympärilläsi olevan muun elämän, siis tarkoitan muun kuin työelämän ja kaiken työhön liittyvän, tuona aikana voisi huomata asioita, jotka nyt kovassa paineessa ja työnetsimis touhussa jäävät huomiotta. Lisäksi kun rajaat tuon mietintä- ja huilausajan max viikoksi, niin tiedät ettet jää tuohon tilaan, Elämä on paljon muutakin kuin työtä, silti kieltämättä työ on tärkeää, ihmiselon hyvinvointi rakentuu hyvin monenlaisista asioista ja kovin yksilöllisesti. Pysähdy hetkeksi kuuntelemaan itseäsi ja läheisiäsi. Kaikkea hyvää sinulle! Asiat järjestyvät kyllä vaikka siihen voi mennä aikaa.