Mies ja teini tappelivat fyysisesti.
Teini kiukutteli jotain ja mies käski lähtemään omaan huoneeseen, mutta hän ei suostunut. Mies otti kiinni ja lähi taluttamaan ja poika taas riuhtaisi irti ja tönäisi isäänsä. Isä taas tuli uudelleen päälle ja sanoi, että minulle ei noin tehdä.
Mitään pahempaa ei käynyt tai muutakaan mies sanoi, ettei tosissaan edes mitään yrittänyt näytti vain ettei hänelle ruveta.
Kyseessä on siis 16v poika.
Eli mitä pitäisi siis tehdä tällaisessa tilanteessa ja ylipäätänsä onko miehellä kaikki ihan kunnossa kun hänellä on noin suuri tarve päästä näyttämään teini ikäiselle
Kommentit (15)
Eikö se ole hyvä, että käydään sanoista tekoihin, jos ei käskyt mene perille?
Miehen ja pojan pitää käydä asia läpi. Eipä tohon oikein voi muuta sanoa.
No ei toi nyt mun mielestä ole tappelu. Teini teki enemmän vääriin. Olisin huolissaan tuollaisesta tottelemattomuudesta, ei kuulosta siltä että olette onnistuneet kasvatuksessa.
No mikä oikeus sillä teinillä oli sitten töniä, kun vain miehen tekoa kauhistelet. Hulluja molemmat...
Isä toimi ihan oikein. Toivottavasti, et haukkunut miestä pojan läsnäollessa asiasta tms. Ehkä saatte pojan kuriin tällä yhdellä kerralla niin ettei muutu pahemmaksi käytökseksi.
Teinihän itse provosoi tuolla tönäisyllä. Jos mies olisi käynyt käsiksi pelkästä irti riuhtaisusta, niin asia olisi eri.
Vierailija kirjoitti:
No ei toi nyt mun mielestä ole tappelu. Teini teki enemmän vääriin. Olisin huolissaan tuollaisesta tottelemattomuudesta, ei kuulosta siltä että olette onnistuneet kasvatuksessa.
Miksi olet huolissasi? Eikö teini-iässä juuri kapinoita ja uhmata, löydetään viimeistään se oma tahto. Kai se on parempi, kuin latistettu nyssykkö, joka ei uskalla sanoa kotonaan vastaan? Jos alkaa tuollaiseksi koulussa tai työpaikalla, on kai pahempi? Kotonaan pitää voida kokeilla rajojaan ja uhmata, harjoitella omaa tahtoaa ja irtautua vanhemmistaan. Aivan normaalia. Normaalia tosin isänkin suutahtaminen tilanteessa.
Tuollaista se on joidenkin teinien kanssa. Pitää siirtää pois tilanteesta ja yrittää rauhoittaa.
Minulla on kokemusta riehuvasta teinitytöstä, muutaman kerran löi ja tuli päälle. Rikkoi astioita ja koriste-esineitä, heitteli niitä lattialle raivonpuuskissaan. Viimeisestä riehunnasta vein lääkäriin ja sieltä sitten teini lähtikin psykiatriselle. Tämä visiitti pysäytti teinin ajattelemaan tekemisiään ja hänestä on kasvanut jo fiksu aikuinen. Ikä 13-15 oli todella hankalaa aikaa. Itse en ole lyönyt teiniä.
Minulla on useampia lapsia ja vain yhden kanssa ollut näin haastavaa. Temperamentit vaihtelee ja lasten luonne. Muistetaan että lapset ovat yksilöitä. Ei aina kannata syyttää kasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se on joidenkin teinien kanssa. Pitää siirtää pois tilanteesta ja yrittää rauhoittaa.
Minulla on kokemusta riehuvasta teinitytöstä, muutaman kerran löi ja tuli päälle. Rikkoi astioita ja koriste-esineitä, heitteli niitä lattialle raivonpuuskissaan. Viimeisestä riehunnasta vein lääkäriin ja sieltä sitten teini lähtikin psykiatriselle. Tämä visiitti pysäytti teinin ajattelemaan tekemisiään ja hänestä on kasvanut jo fiksu aikuinen. Ikä 13-15 oli todella hankalaa aikaa. Itse en ole lyönyt teiniä.
Minulla on useampia lapsia ja vain yhden kanssa ollut näin haastavaa. Temperamentit vaihtelee ja lasten luonne. Muistetaan että lapset ovat yksilöitä. Ei aina kannata syyttää kasvatusta.
Juuri näin. Tämän kun vielä kaikki lastentarhanopettajat ja koulun opettajat muistaisivat, jos omat kullannuput sattuvat olemaan kaikki luonteeltaan rauhallisia, rohkeita, täsmällisiä, huolellisia, ulospäinsuuntautuneita, rohkeita, esiintymiskykyisiä, harkitsevia, iloisia, itsevarmoja. Se ei ehkä ole aina kiinni kasvatuksesta, vaan geeneistä. Opettajan ammattiin hakeutuvien perheissä on luonnollisestikin enemmän em. tyyppisiä persoonallisuuksia. Siksi voi olla vaikeaa ymmärtää, jos omaan saati muihin perheisiin syntyykin ujoja, väärällä tavalla temperamenttisia, jääräpäisiä, hiljaisia, arkoja, vihaisia, huolimattomia, esiintymiskammoisia tai liian vilkkaita ja suurpiirteisiä persoonia. Se leimataan kasvatushäiriöksi, mietitään mitä vikaa perheessä ja vanhempien tyylissä ihmisinä ja kasvattajina on.
Emmekö saa olla erilaisia?
Vierailija kirjoitti:
No mikä oikeus sillä teinillä oli sitten töniä, kun vain miehen tekoa kauhistelet. Hulluja molemmat...
Isä kävi ensin käsiksi? Ei 16-vuotiasta enää pitäisi laittaa huoneeseen arestiin.
Mieluummin rajat kuin kaiken salliva asenne. Jotkut vanhemmat kokevat, että heillä ei ole mahdollisuutta puuttua lapsensa tupakointiin tai alkoholin käyttöön. Kyllä on, kun lapsi on alaikäinen. Olen sanonut teinille, että aina voi vaikeassa paikassa vedota mahdottomiin vanhempiin, jotka eivät salli jotain ja joita vastaan ei kannata heitäytyä, nyt kun vielä asuu kotona. Ei lapsi kapinoi lujasti, vaan on tyytyväinen, kun saa syyttää meitä vanhempiansa ja säilyttää siten kasvonsa kaveriporukassa. Oma järki hänelle onkin kehittynyt hienosti, mutta ei ole helppoa olla päivittäin tekemissä näiden ihme jankkaaja kavereiden kanssa. Kun tuo kavereita meille, niin laitan oikein hyvää syötävää ja paljon, niin aina kaverit jaksavat kehua, että toisaalta sun äitis tarjoaa niin hyvää, että koita kestää sen määräyksiä...
Tällainen on tietysti ei-toivottavaa, mutta inhimillistä. Kyllä minäkin teininä otin muutaman kerran kunnolla yhteen isäni kanssa. En usko että kummallekaan jäi asiasta traumoja. Miehen ja pojan on kuitenkin hyvä käydä asia yhdessä läpi kuten jo ehdotettiinkin.
Mikä tappelu tuo nyt oli? Meillä ainakin faija vietiin sirralla pois kun kävi kännissä kiinni ja oli viimeinen kerta kun kävi kiinni.
M40v kirjoitti:
Mikä tappelu tuo nyt oli? Meillä ainakin faija vietiin sirralla pois kun kävi kännissä kiinni ja oli viimeinen kerta kun kävi kiinni.
Joo ei minunkaan isäpuoli ole käyny kun kerran kiinni ja sillonkin löyti itsensä levynä lattialta. Ilmeisesti ei tajunnu olla koskematta minuun, kun oma poikansa oli vähän helpompi vastus.
Tuosta ei vielä pysty sanomaan mitään suuntaan tai toiseen.