Uskovaisten mielestä vain uskovaisten lapsi voi saada hyvän perustan elämälleen

Tarua.

Todistuksena voin sanoa, että minä olen uskovainen, enkä ajattele noin, joten yleistyksesi ei pidä paikkaansa.

Tarua.

t. uskis

Uskovaisessa perheessä voi olla hyvinkin huono kasvualusta lapselle.

Koska Usko ja hyvä omatunto on tärkeintä elämässä. Taivasta varten täällä eletään ja lähtö voi tulla milloin vain.

Jumala rakastaa jokaista luomaansa ihmistä ja kaikki ovat saman arvoisia riippumatta rodusta,uskonnosta tai ihon väristä.

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisessa perheessä voi olla hyvinkin huono kasvualusta lapselle.

Ei tässä väitettykään, että uskovaisten mielestä kaikki uskovaisten lapset saavat hyvän kasvualustan.

Vierailija kirjoitti:

Koska Usko ja hyvä omatunto on tärkeintä elämässä. Taivasta varten täällä eletään ja lähtö voi tulla milloin vain.

Jumala rakastaa jokaista luomaansa ihmistä ja kaikki ovat saman arvoisia riippumatta rodusta,uskonnosta tai ihon väristä.

Koska elämme yhden ainoan kerran eikä jumalaa ole olemassa niin voin todeta että paskaa puhut.

Tottakai, eikö se ole aivan loogista. Aivan samalla tavalla kuin minkä tahansa ideologian kannattajat, uskovaisetkin pitävät omaa valintaansa parhaana sekä itselleen että lapsilleen - sinä joka varmimmin tuo onnea ja menetystä - muutenhan he tietysti olisivat valinneet toisin. En ole koskaan kuuullut ihmisestä, joka kannattaisi muita huonompana pitämäänsä ideologiaa. Eihän sellaisessa olisi järjen hiventä.

Mun lapsuudenkodissa kyllä annettiin ymmärtää just noin. En ole samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai, eikö se ole aivan loogista. Aivan samalla tavalla kuin minkä tahansa ideologian kannattajat, uskovaisetkin pitävät omaa valintaansa parhaana sekä itselleen että lapsilleen - sinä joka varmimmin tuo onnea ja menetystä - muutenhan he tietysti olisivat valinneet toisin. En ole koskaan kuuullut ihmisestä, joka kannattaisi muita huonompana pitämäänsä ideologiaa. Eihän sellaisessa olisi järjen hiventä.

Aloittaja ei kysynyt, pitääkö uskovainen omaa uskoaan parhaana, vaan voiko jollain muulla tavalla saada myös hyvän perusta, ja tottakai voi.

Itse olen kasvanut ei-uskovassa perheessä, ja minulla oli hyvä koti. Meistä huolehdittiin, rakastettiin, tarjottiin turvallinen koti, monenlaisia mahdollisuuksia, ei juopoteltu tai muutakaan pahaa, ja kun aikanaan ryhdyin kulkemaan kirkossa, sekin hyväksyttiin. Omat lapseni ovat kasvaneet kristityssä kodissa, mutta en tiedä, onko heidän elämällään sen parempaa perustaa kuin minullakaan. Edes sen uskon suhteen.

Ihmettelen suuresti, miten jonkun uskonnon perusteella on oikeus syrjiä muita ja pitää itseään jotenkin parempana kuin niitä, jotka eivät usko. Kuvottavaa.