Kotoa muuttava nu

Kyllä mä keräsin aikoinani ihan itse tavaraa pari vuotta ennenkuin muutin. Ihan kiva idea kerätä nuorelle.

Mä muutin vuos sitten ja sain aika paljon just tuon tyyppistä tavaraa äidiltä! 

Tosin osaa tavaroista oli jo kerätty muutaman vuoden ajan (just lakanoita ja omaa astiastoa), ja sitten sain ylimääräisiä kattiloita yms. Tuparilahjaksi sit vanhemmat vielä toi kaikkea tarpeellista jokakodin tavaraa, mikä multa vielä puuttui (esim. silityslauta, puhdistusaineita). Ja todellakin tykkäsin näistä lahjoista :) 

Astioita kannattaa ostaa, mielellään jotain laadukasta että kestävät vähän pidempään. Myös kunnolliset ruuanlaittovälineet ovat hyviä sijoituksen kohteita. Lakanoita ja pyyhkeitäkin ehkä, mutta nuoren mielipiteitä ja värimakua kuunnellen. Itselläni muutto oli tosi helppo kun arabian astiasto ja ruokailuvälineet oli valmiina, ja kaupasta käytiin yhdessä katsomassa mieleiset lakanat ja pyyhkeet :)

Minulle kerättiin varastoon astioita, petivaatteita, pyyhkeitä ym. kun asuin vielä kotona. Lisäksi sain niitä myös lahjaksi sukulaisilta. Suurimman osan otin käyttöön kun muutin omilleni, mutta osa astioista ei vastaa makuani joten ne ovat vain lojuneet kaapissa. Astioita oli myös kerätty niin paljon etteivät ne millään meinanneet mahtua pienen opiskelijayksiöni kaappeihin. Myöhemmin muutettuani mieheni kanssa yhteen, oli pakko myydä/lahjoittaa osa. Mielestäni on ihan fiksua kerätä nuorelle tarpeellisia tavaroita, mutta kohtuus kaikessa. Täytyy myös ottaa huomioon se, että nuori ei välttämättä enää parikymppisenä pidä samanlaisista tavaroista kuin mitä hänelle on esim. 10-vuotiaana alettu keräämään (kuten itselläni kävi).

Nää mun on nyt yläkoululaisia. Ajattelin siis sellaista ihan peruspaekttia tyyliin kuusi matalaa, kuusi syvää lautasta jne. Samaa astiastoa kuin meillä on mökillä mutta toiselle aaleanvihreää ja toiselle harmaata. Ja jotain perusklassista marimekkoa lakanoissa ja samaa sarjaa pyyhkeet. Meidän tytöillä on aika klassinen maku.

Klassista siksi että ne kestäisivät ja ne voisi tavallaan olla sellaisia arjessa näkyviä säilyviä muistoja meistä...