Jos mä itse katkaisen jonkun ihmissuhteen niin.
Miten se on harmi tai että syy olisi aina mussa?
Vaikka olen tempperamenttinen, en ole kusipää ja se toinen voi olla vielä kusipäisempi kuin mä. ;)
Jos mä nyt edes olen kusipää..
Mulla nyt vain on niin ruma perusilme, että monesti mun kehutkin on otettu vittuiluina. Se on surullista, mutta minkäs teet.. Mutta mut on helppo leimata ilkeäksi jo naamankin vuoksi. ;)
Osaan toki olla vittumainen takaisin! Huom. takaisin.
Kommentit (32)
Miksi aloitukseni pitäisi liittyä mihinkään?
Hyvinhän sä ymmärsit. :)
No kyllä mulla kuule vain on ruma perusilme ja tiedän monia muitakin joilla on! :D
Kyllä mä sitä koitan kompensoidakin, mutta maanvetovoimalle en mitään voi.
Huvittaa kuinka paljon jotkut elovena ihmiset saavat anteeksi ihan vain ulkonäöllä, kun taas "rumaa" syytetään automaattisesti. Sillä onhan sen oltava paha, kun on niin rumakin.. ;) Henkistä laiskuutta tai yksinkertaisuutta.
Sano mitä sanot, tuo on fakta. ;)
Ja on totta, että sosiaalisissa taidoissani on puutteita.. Siinä olet oikeassa, mutta jos kehujani pidetään vittuiluna, on tuolla ihmisellä tietty ennakko oletus musta, joka johtuu mun naamasta.
A.P
Mikä motiivi mulla olisi selitellä asioita parhainpäin anonyymillä keskustelupalstalla? Vai siis itsellenikö?
Saan mä kai itse seurani valita.
Eli, pointti oli se, että miksi aina oletetaan, että se rumannäköinen ja tempperamenttinen olisi jätetty? Ei, kyllä se olen yleensä mä joka jätän. Jos et usko, niin perustele miksi et usko? ;) Niimpä.. :)
A.P
Vierailija kirjoitti:
Mikä motiivi mulla olisi selitellä asioita parhainpäin anonyymillä keskustelupalstalla? Vai siis itsellenikö?
Saan mä kai itse seurani valita.
Eli, pointti oli se, että miksi aina oletetaan, että se rumannäköinen ja tempperamenttinen olisi jätetty? Ei, kyllä se olen yleensä mä joka jätän. Jos et usko, niin perustele miksi et usko? ;) Niimpä.. :)
A.P
Siis nytkö tämän aihe olikin, että sinua korpeaa se, ettei uskota sinun panevan ystävyyssuhteita poikki? Tuossa olikin jo kolmas aihe tälle sekavalle aloitukselle, koeta nyt ihminen opetella sen verran kirjallista viestintää, että mietit YHDEN sanoman ja keskityt siihen ja sen perustelemiseen.
Aika mahdoton kommentoida mitään, kun ei aloituksesta ota erkkikään selvän.
Tarkoitin, että yrität kaunistella omaa käytöstäsi itsellesi. Olet ilmeisen hankala persoona, ja yrität nyt väittää, että se, etteivät ihmiset sinusta pidä johtuukin vain ilmeestäsi ja muiden tekemistä vääristä tulkinnoista.
Todellisuudessa rumuutta ei kukaan yhdistä ilkeyteen. Rumuuten ja ehkä elämänhallinnan puutteisiin, mutta ei ilkeyteen.
1
Voi jösses.. Taidat olla white trashiä.
Mä olen laittanut ystävyyssuhteen poikki, kun ystäväni ei lukuisista pyynnöistä lopettanut tyhmää käytöstään, ilkeää kiukuttelua minulle, sairasta mustasukkaisuutta ym.
Ainakin vuoden katselin ja odotin ja selitin satoja kertoja miksi näin.
Vieläkin vonkuaa että olen hänen rakkain ihmisensä. Kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen laittanut ystävyyssuhteen poikki, kun ystäväni ei lukuisista pyynnöistä lopettanut tyhmää käytöstään, ilkeää kiukuttelua minulle, sairasta mustasukkaisuutta ym.
Ainakin vuoden katselin ja odotin ja selitin satoja kertoja miksi näin.
Vieläkin vonkuaa että olen hänen rakkain ihmisensä. Kamalaa.
Sama juttu! :D
Ilkeälle kielipoliisille mulla ei ole mitään sanottavaa, muuta kuin, että onhan se vaikeaa kirjoittaa ja elää live elämää samalla.. Itse varmaan istut aamusta iltaan kirjoittelemassa, niin harjaantuuhan siinä toki.
Ei kirjoittaminen tai edes puhuminenkaan ole kaikkien vahvuusalueita. Miksiköhän muuten tyhjänjauhajia arvostetaan liikaa..
Jos hankaluutena pidetään sitä, että osaan puolustautua, sitten mä olen kai hankala tässä kieroutuneessa yhteiskunnassa:
Et saa puolustautua, mutta et saa uhriutuakaan.
A.P
Yleensä vika on siinä ihmisessä, joka "joutuu" usein panemaan ihmissuhteita poikki. Normaalille aikuiselle näitä tarpeita tulee hyvin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä motiivi mulla olisi selitellä asioita parhainpäin anonyymillä keskustelupalstalla? Vai siis itsellenikö?
Saan mä kai itse seurani valita.
Eli, pointti oli se, että miksi aina oletetaan, että se rumannäköinen ja tempperamenttinen olisi jätetty? Ei, kyllä se olen yleensä mä joka jätän. Jos et usko, niin perustele miksi et usko? ;) Niimpä.. :)
A.P
Siis nytkö tämän aihe olikin, että sinua korpeaa se, ettei uskota sinun panevan ystävyyssuhteita poikki? Tuossa olikin jo kolmas aihe tälle sekavalle aloitukselle, koeta nyt ihminen opetella sen verran kirjallista viestintää, että mietit YHDEN sanoman ja keskityt siihen ja sen perustelemiseen.
Aika mahdoton kommentoida mitään, kun ei aloituksesta ota erkkikään selvän.
Tarkoitin, että yrität kaunistella omaa käytöstäsi itsellesi. Olet ilmeisen hankala persoona, ja yrität nyt väittää, että se, etteivät ihmiset sinusta pidä johtuukin vain ilmeestäsi ja muiden tekemistä vääristä tulkinnoista.
Todellisuudessa rumuutta ei kukaan yhdistä ilkeyteen. Rumuuten ja ehkä elämänhallinnan puutteisiin, mutta ei ilkeyteen.
1
Millä sä oikeutat itsellesi ilkeilysi mun kirjoitustaidoistani? Pistit sitten oikein haukkuen.
Ilkeä ihminen.
Mitä sä sitäpaitsi komentelet mua? :D
Kyllä yhdessä aloituksessa voi olla monta tekijää vai missä niin lukee, ettei saisi olla?
A.P
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vika on siinä ihmisessä, joka "joutuu" usein panemaan ihmissuhteita poikki. Normaalille aikuiselle näitä tarpeita tulee hyvin harvoin.
Onneksi tämä on myös minun ainoa kerta. Mutta jos muutut pakkomielteeksi toiselle ihmiselle, joka yrittää saada sut elämään hänen ehdoillaan ja hänen mielen mukaisesti ja lähes hylkäämään muut ihmiset, niin mun mielestä se ei ole enää ystävyyttä. Ja kun sanominen ja rajojen laittaminen ei tehoa, silloin on pakko tehdä radikaali päätös.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vika on siinä ihmisessä, joka "joutuu" usein panemaan ihmissuhteita poikki. Normaalille aikuiselle näitä tarpeita tulee hyvin harvoin.
Mä en koe sitä joutumisena vaan aikuisen ihmisen oikeutena.
Ja mä en myöskään suhtaudu välienkatkaisuun niin tunteella kuin monet, jos mitään tunnesidettä ei ole edes päässyt syntymään.
Yleensä kyse on puolitutuista, sillä kyllähän sen aika pian näkee "kohtaako kemiat".
Ei kaveruuttakaan voi pakottaa!
Mä näen asian niin, että kun yksi ovi sulkeutuu, toinen voi jo avautua! :)
On kivaa saada aina uusia tuttuja!
Niin kuin sekin, jos menetät työpaikan: Mä näen sen myös mahdollisuutena! ;) Ehkä jopa parempaan..
A.P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vika on siinä ihmisessä, joka "joutuu" usein panemaan ihmissuhteita poikki. Normaalille aikuiselle näitä tarpeita tulee hyvin harvoin.
Onneksi tämä on myös minun ainoa kerta. Mutta jos muutut pakkomielteeksi toiselle ihmiselle, joka yrittää saada sut elämään hänen ehdoillaan ja hänen mielen mukaisesti ja lähes hylkäämään muut ihmiset, niin mun mielestä se ei ole enää ystävyyttä. Ja kun sanominen ja rajojen laittaminen ei tehoa, silloin on pakko tehdä radikaali päätös.
Yksi tai kaksi tai kymmenen kertaa.
Jos toinen ihminen ei kunnioita sua ihmisenä: Selavi!
Mua on jo lapsena kohdeltu niin huonosti, että aikuisena en katsele sellaista tippaakaan.
A.P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vika on siinä ihmisessä, joka "joutuu" usein panemaan ihmissuhteita poikki. Normaalille aikuiselle näitä tarpeita tulee hyvin harvoin.
Onneksi tämä on myös minun ainoa kerta. Mutta jos muutut pakkomielteeksi toiselle ihmiselle, joka yrittää saada sut elämään hänen ehdoillaan ja hänen mielen mukaisesti ja lähes hylkäämään muut ihmiset, niin mun mielestä se ei ole enää ystävyyttä. Ja kun sanominen ja rajojen laittaminen ei tehoa, silloin on pakko tehdä radikaali päätös.
Ethän siedä tuota samaa käytöstä keneltäkään toiseltakaan? Sillä silloin olet kyllä puolueellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vika on siinä ihmisessä, joka "joutuu" usein panemaan ihmissuhteita poikki. Normaalille aikuiselle näitä tarpeita tulee hyvin harvoin.
Onneksi tämä on myös minun ainoa kerta. Mutta jos muutut pakkomielteeksi toiselle ihmiselle, joka yrittää saada sut elämään hänen ehdoillaan ja hänen mielen mukaisesti ja lähes hylkäämään muut ihmiset, niin mun mielestä se ei ole enää ystävyyttä. Ja kun sanominen ja rajojen laittaminen ei tehoa, silloin on pakko tehdä radikaali päätös.
Ethän kuitenkaan levitä kokemuksiasi faktoina, sillä ne saattavat olla vain sinun näkemyksesi asioista!
Joku koulupudokas tehnyt aloituksen! Ei näin vajaa-älyisestä tekstistä saa tolkkua!
No olipas viimeisin kirjoittaja "ihana ihminen"! :D
Mulla on lievä päänvamma lapsuudesta, että siitä johtuu.
Ja oikein omaperäinenkin olit! ;) Nokkela suorastaan, kun tuolta alusta nappasit vittuilusi aiheen.. :)
A.P
Kuka tässä muuten on puhunut alunperin juuri ystävyyssuhteista?
Ystävyys ja kaverisuhteet on mulle täysin eri levelillä ja entäs ne, jotka jättävät jatkuvasti seurustelukumppaneita. Mikäs vika niissä piilee? ;)
A.P
Vieläkö sua harmittaa ettet saannut kutsua miehen serkun tulevan vaimon polttareihin ? Eikö se sun mies sut sinne jätkännyt ja vieläpä vikitteli kaasoa. =)
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö sua harmittaa ettet saannut kutsua miehen serkun tulevan vaimon polttareihin ? Eikö se sun mies sut sinne jätkännyt ja vieläpä vikitteli kaasoa. =)
Jos mun teksti olikin sekavaa, tuo on jo harhaista! :D
Se koulupudokas: Pistäs Runeberg tulemaan proosaa, niin me arvostellaan! ;D
Taitaa olla niin, että älykäs=hankala? No, en mä voi tästä tyhmäksikään muuttua. Olisihan mulla itselläkin sillain helpompaa, mutta minkäs teet..
A.P
Minulla voisi olla tähän jotain sanottavaa. Pieni totuudenhitunen tekstistä on löydettävissä. Jos lähdetään siitä, että ihmissuhteessa on aina kaksi osapuolta. Omassa elämässäni oli joitain ihmisiä, jotka kyllä herkästi syyttelivät minua, mutta joku tällainen itse muka syytön, oli kahden kesken minulle välillä todella törkeä. Mutta niistä tapahtumista tiedän vain itse. Ei niissä ollut katsojia. Ei oikea ystävä ahdistele itselle tärkeää ihmistä henkisesti loppuun tai vainoa. Ota hyötyä irti tms. Esim. Tai ei oikea ystävä soita vittuilupuheluja jos kieltäytyy toimimasta toisen mielen mukaan.
Ööö... tä? Mihin tämä aloitus liittyy ja mitä yrität sanoa? En ymmärtänyt nyt pointtiasi alkuunkaan.
Jos joku panee ystävyyssuhteen poikki, niin toki, syy voi olla kenessä vain.
Yleensä se on ihmissuhteen molemmissa osapuolissa.
Ja noin periaatteessa minä kannatan sitä, että ihmissuhteita yritetään aktiivisesti ensin korjata/muuttaa haluttuun suuntaan ja pannaan poikki vasta sitten, kun mikään ei auta. Ihmissuhteet kun eivät ole kertakäyttötavaraa ainakaan enää näin aikuisella iällä.
En ymmärrä selitystäsi siitä, että ulkonäkösi/ilmeesi takia sinua luullaan ilkeäksi. Ei voi olla, en voi edes kuvitella ketään niin "rumaa", että häntä ulkonäön takia luultaisiin ILKEÄKSI. Ilmeeseen taas voi itse vaikuttaa ja voi opetella myös tavan kompensoida vaikutelmia, joita muissa luo. Kuulostaa nyt vähän siltä, että yrität selitellä parhain päin käytöstäsi tai sosiaalisten taitojen puutteitasi.