Minkälaiset välit sisaruksiin aikuisena, jos lapsena kohdeltu eriarvoisesti?
Mielenkiinnosta kyselen. Oma sisko sai kaiken autokoulusta ulkomaanmatkoihin, mutta irse jouduin kesätöistä (joita sisko ei tehnyt koskaan) maksamaan mm. Lintsi-reissut teininä. Tässä lyhyesti.
Nyt emme missään tekemisissä. Olen muuttanut 18-vuotiaana Helsinkiin, sisko asuu kai edelleen kotipaikkakunnallamme. Vanhempia näen pari kertaa vuodessa, korkeintaan. Uudet kuviot täällä.
Kommentit (4)
Kuulostaa todella ikävältä ja surulliselta, jos sisarusten välit ovat tuollaiset.
Ainakin olen jotain onnistunut aikoinaan tekemään oikein, kun omat tyttäreni ovat edelleen ihan parhaat kaverit, vaikka kummatkin ovat jo nelikymppisiä perheenäitejä.
Meidän perheessa oli 2 tyttöä ja 2 poikaa. Pojat kasvatettiin saamaan kaikki kultalautaselta, kun taas tyttöjen oletettiin perinteiseen tapaan olevan ahkeria, kilttejä ja nöyriä. Esim. meidän tyttöjen oletettiin tuovan koulusta kotiin 9-10 arvosanoja, kun veljiltä tällainen tulos tuotti hurjat suosionosoitukset siitä, kuinka fiksuja he ovat. Myös kotityöt, harrastuksetja kalliimpien esineiden hankinnat olivat veljille aivan eri tasoisia kuin meille. Veljille maksettiin kalliit jääkiekkoharrastukset ja teini-iässä hankittiin mopot.
Ajokortin sentään kaikki saivat tasapuolisesti vanhempien pussista.
Nykyään olemme siskon kanssa parhaita ystäviä. Veljiä näemme lähinnä sukujuhlissa tai ehkä jouluna. Vanhempiinkaan välit eivät ole maailman läheisimmät ja he tukevat edelleen enemmän veljien perheitä kuin meitä. Olemme siskon kanssa tavallaan jo hyväksyneet tämän ja olemme toisillemme sitten se turvaverkko ja apu, kun emme sellaista vanhemmilta saa.
Ei minkäänlaisia. Nähdään jos satutaan vanhemmille samaan aikaan, mutta ei ole mitään puhuttavaa eikä muuten pidetä yhteyttä