Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskooko täällä joku kohtaloon?
22.03.2016 |
Tää on vähän tyhmä juttu mutta kerrotaan nyt jos jollain olisi tähän jotain (järkevää) sanottavaa, tämä vaivaa mua ihan hulluna.
Tapasin viime syksynä yhden miehen. Ihan sellasissa virallisissa jutuissa (en paljasta tarkemmin missä). Olen nähnyt hänet nyt 3-4 kertaa. Joka tapaamisella tunnelma on ollut jotenkin "outo", sellainen mukavalla tavalla jännä, en osaa selittää. Hän on vaikuttanut siltä kuin hänellä olisi mulle jotain asiaa, siis muutakin kuin ne viralliset jutut. Sanoo myös aina kun ollaan nähty että "pitkästä aikaa" jne. Mutta ei meillä mitään flirttiä ole ollut eikä voisikaan olla siinä tilanteessa. No nyt viimesimmän kerran jälkeen, joka oli joulun alla, hän on ruvennut pyörimään mun mielessä ihan jatkuvasti. Näen unia hänestä. Tuntuu että olen ihastunut. Mainittakoon että olen naimisissa ja niin taitaa hänkin olla, en ole ihan varma. Mä en haluaisi olla häneen ihastunut, koska rakastan miestäni ja kun olen muutenkin miettinyt tätä juttua siltä kantilta että jos hän nyt vaikka olisikin musta kiinnostunut ja ei oltaisi vaikka naimisissa jne niin se suhde ei kyllä voisi toimia, se ei vaan olisi mahdollista. En näe häntä missään muualla kun noissa tapaamisissa. Paitsi siis nyt. Olin lapseni harrastuksessa odottelemassa aulassa (urheilukeskus) ja tää tyyppi pamahti sinne. Käveli siitä aulan ohi muualle. Ja tää sama on nyt jatkunut monta viikkoa. Ei ole nähnyt mua (onneksi). Mulle tuli vaan ihan hullu ajatus mieleen, että voisiko tää olla joku "kohtalonmerkki" tms? Kuulostan varmaan ihan pimeeltä, enkä itse kyllä edes usko mihinkään kohtaloon, mutta on tää nyt aikamoinen sattuma ainakin.
Toisekseen, jos mä nyt sitten olen ihastunut häneen, miten sen saa loppumaan? Tää tunne on ihan kamala.
Anteeksi pitkä ja rasittava sepustus, jos jaksoit lukea loppuun niin anna mulle pliis joku hyvä neuvo.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se stalkkaa sua...
Ei vaan, ehkä senkin lapsella on joku harrastus siellä jos aina samaan aikaan näät. Tai menee itse urheilemaan. Mut joo, unohda.
Vierailija kirjoitti:
Se stalkkaa sua...
Ei vaan, ehkä senkin lapsella on joku harrastus siellä jos aina samaan aikaan näät. Tai menee itse urheilemaan. Mut joo, unohda.
Niin en kyllä ajatellut että "olisi mua tullut katsomaan", ihan selvästi on menossa urheilemaan. Tarkoitin sitä sattumaa että ensiksi häntä ei näy missään ja nyt hän käy juuri samaan aikaan, samana päivänä siellä kuin minäkin.
Romanttinen kohtalousko on aika monta pikkulapsiperheen eroa tuonut, tuottamatta kuitenkaan sitä onnellista lopputulosta. Sanoisin että unohda, kyllähän tuollaisia kohtaamisia on tapahtuu lähes jokaisessa Suomen kaupungissa. Tarkoitan siis, että Suomen kaupungit eivät ole isoja, ja en tekisi niissä jatkuvasti kohtaamista ihmisistä mitään kohtalon päätelmiä.
Tämä on niitä ns. moderneja prinsessasatuja, joissa ei ole onnellisia loppuja. Vaikka hän olisi prinssi, niin nykyaikana nuo tarinat päättyvät aina huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksistanne. Mä en tosiaankaan haluaisi edes miettiä tällaisia juttuja, olen onnellinen nykyisessä suhteessa. Tää kalvaa mua niin hitosti, tuntuu ihan hirveältä oikeesti. Se tunne mikä tulee sen jälkeen kun ollaan nähty, ahdistaa. Se ihminen jää pyörimään mieleen enkä tajua miksi! Siis, ilmeisesti olen ihastunut, mitä muutakaan tämä nyt olisi. Mutta miksi! Noin 4 kertaa nähty ja tapaamiset kestää ehkä 10min, miten sellaisessa ajassa voi muka ihastua johonkin. Sitten tulee niin tyhmä olo, mulla on mies, tää on niin väärin. Jos tietäisin että mieheni olisi ihstunut johonkin niin tottakai se olisi kamalaa. Haluan päästä tästä tunteesta eroon. Aikaa se varmaan vaan vaatii? Näemme onneksi seuraavan kerran vasta n puolen vuoden päästä. Ja se muuten tuntuukin tällä hetkellä tosi kurjalta, vasta silloin. Just.
Alue: Aihe vapaa
Eikö kukaan?