Lue keskustelun säännöt.
Lihonnut vaimoni kuvottaa minua
18.03.2016 |
Oli paljon kauniimpi, energisempi, positiivisempi ja haluttavampi ennen. Nyt kun on lihonnut ainakin 20kg kymmenen vuoden aikana eikä loppua näy, alan olemaan oikeasti poikki tähän. Miksei minun haluilla ole mitään väliä? Kerran kun papin edessä oltiin, minua ei tartte enää mielyttää kun olen jo itsestäänselvyys? Ja se tiukka valittaminen mun asioista on kyllä saatana piste iin päälle vaikka nainen itse on kuin sika eikä muista välitä paskaakaan!
Kommentit (22)
Aseellako se sut naimisissa pitää vai miksi olet vaimosi kanssa jos hän on noin kuvottava ja vastenmielinen ihminen. Herra in hyvä ja ottaa eron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua kuvottaa sun kirjotustaidottomuus. Se on lihonut eikä lihonnut, saatana!
Ehkä se on lihonut juuri siksi, ettei halua sun käpälöivän.
Juu, samaa mietin itsekin. T.naputtava ja tukeva vaimo
eioo avioehtoa ja on vaimo tuonut asian esiin että vie tuhkatkin pesästä jos yritän omilleni lähteä. Puoletkun tontista ja talosta menis niin eipä mulla varaa olis niitä takasin ittelleni ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ero. Niin ne muutkin tekee, kun puoliso lihoo ja rupsahtaa ja vanhenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kerran sanon tahdon
Kerran nousen ja kumarran
Kumarran juomanlaskijaa
Joka jatkaa viinini vedellä
Ei sen väliä. Kerran kuljetaan jalat edellä"
Vierailija kirjoitti:
Ota ero. Niin ne muutkin tekee, kun puoliso lihoo ja rupsahtaa ja vanhenee.
Älkää käyttäkö sanaa rupsahtanut vaan rupistunut tai rapistunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua kuvottaa sun kirjotustaidottomuus. Se on lihonut eikä lihonnut, saatana!
Köh, olet muuten väärässä. Lihoa ja lihota ovat molemmat oikein, ja lihota sanaa taivutetaan juuri noin.
lihota74 (taivutus: lihoan, lihosin, lihonnut jne.) tavallisemmin: lihoa.
1. inf.lihota
akt. ind. prees., yks. 1. lihoan
akt. ind. imperf., yks. 3. lihosi
akt. kond. prees., yks. 3. lihoaisi, (lihoisi)
akt. pot. prees., yks. 3. lihonnee
akt. imperat. prees., yks. 3. lihotkoon
akt. 2. partis. lihonnut
pass. imperf. lihottiin
Näin siis Kielitoimiston sanakirja.
Mä olen kyllä ap:n kanssa joissain määrin samaa mieltä. Itsestäni on varsin mukavaa kun mies on ylpeä kauniista vaimosta ja kehuu ja koskettelee mua.
Nalkutus ja ruikutus on myös ihan turhaa, kaikilla on paljon mukavampaa kun elämässä on naurua ja huumoria.
Ja jos alatte inistä ettei ehdi pitää itseään kuosissa koska lapset ja kotityöt niin itsepä olette roolinne valinneet. Mulla on ollut aina aikaa lenkille tai salille kolmesta lapsesta huolimatta, koska olen sen ajan itselleni ottanut. Lapsilla on isä joka voi sen tunnin katsoa lapsia muutaman kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on!
Olimme todella laihoja molemmat 2kymppisinä.
2 lapsen jälkeen 3kymppisinä olimme molemmat ihan ok taviksia.
Nyt 5kymppisinä olemme molemmat pullukoita eikä haittaa/hidasta menoa...hommat hoituu, on rakkautta ja on himoa. Taikauskoisena en uskalla edes sanoa kuinka hyvin kaikki on kun hyväksymme itsemme ja toisemme sellaisena kuin olemme.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on!
Olimme todella laihoja molemmat 2kymppisinä.
2 lapsen jälkeen 3kymppisinä olimme molemmat ihan ok taviksia.
Nyt 5kymppisinä olemme molemmat pullukoita eikä haittaa/hidasta menoa...hommat hoituu, on rakkautta ja on himoa. Taikauskoisena en uskalla edes sanoa kuinka hyvin kaikki on kun hyväksymme itsemme ja toisemme sellaisena kuin olemme.
Lihavuus on kuitenkin rumaa, sille ei voi mitään. Toivottavasti kaikki nää "itsensä hyväksyvät" läskit heitetään sairaaloista ulos sitten kun menevät vinkumaan kallista hoitoa ylipainon aiheuttamiin sairauksiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla olet yrittänyt jutella vaimosi kanssa näistä asioista?
Vierailija kirjoitti:
Elämä on!
Olimme todella laihoja molemmat 2kymppisinä.
2 lapsen jälkeen 3kymppisinä olimme molemmat ihan ok taviksia.
Nyt 5kymppisinä olemme molemmat pullukoita eikä haittaa/hidasta menoa...hommat hoituu, on rakkautta ja on himoa. Taikauskoisena en uskalla edes sanoa kuinka hyvin kaikki on kun hyväksymme itsemme ja toisemme sellaisena kuin olemme.
Onko tuo 50 jokin oikeutus pullukalle? Minä olen 45. Kroppa ei missään nimessä ole samanlainen kuin kaksikymppisenä, mutta pullukka en ole, voin hyvin, olen terve ja jaksan paljon asioita. Meillä kun on miehen kanssa ollut terveet elämäntavat ja liikunta koko tämän 30 vuotta mitä ollaan yhteistä taivalta tallusteltu.
Viestin 12 kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on!
Olimme todella laihoja molemmat 2kymppisinä.
2 lapsen jälkeen 3kymppisinä olimme molemmat ihan ok taviksia.
Nyt 5kymppisinä olemme molemmat pullukoita eikä haittaa/hidasta menoa...hommat hoituu, on rakkautta ja on himoa. Taikauskoisena en uskalla edes sanoa kuinka hyvin kaikki on kun hyväksymme itsemme ja toisemme sellaisena kuin olemme.
Lihavuus on kuitenkin rumaa, sille ei voi mitään. Toivottavasti kaikki nää "itsensä hyväksyvät" läskit heitetään sairaaloista ulos sitten kun menevät vinkumaan kallista hoitoa ylipainon aiheuttamiin sairauksiinsa.
Iäkkäämmillä terveydelle suotuisinta on kohtuullinen ylipaino, bmi 25-30. Perehdy asioihin ennen kuin alat huudella. Vai saanko minäkin huudella sinulle, että tyhmyys on myös terveysriski, samaten kuin ilkeyskin....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kuvottaa sun kirjotustaidottomuus. Se on lihonut eikä lihonnut, saatana!
Köh, olet muuten väärässä. Lihoa ja lihota ovat molemmat oikein, ja lihota sanaa taivutetaan juuri noin.
lihota74 (taivutus: lihoan, lihosin, lihonnut jne.) tavallisemmin: lihoa.
1. inf.lihota
akt. ind. prees., yks. 1. lihoan
akt. ind. imperf., yks. 3. lihosi
akt. kond. prees., yks. 3. lihoaisi, (lihoisi)
akt. pot. prees., yks. 3. lihonnee
akt. imperat. prees., yks. 3. lihotkoon
akt. 2. partis. lihonnut
pass. imperf. lihottiin
Näin siis Kielitoimiston sanakirja.
Joo, mutta tuo lihota on noin miljoona kertaa rumempi tapa sanoa asia. Kuulostaa kamalalta! Mieluummin lihokaa kuin lihotkaa.
Yritä pinnistellä vielä hetki sen kuvotuksesi kanssa, niin juoksutan sulle ämpärin, ettet yrjöä pitkin lattioita. Mites muuten on oman painosi laita? Parissa kymmenessä vuodessa miehillekin kasvaa jonkiinmoinen kupu. Ai niin, mutta sehän ei ole oleellista. Mies saa olla melkein millainen plösö tahansa ja sittenkin voi vaatia, että nainen pysyy vanhoissa mitoissa ja on timmi kaikin puolin. Hyi helkutti.
Nro 11: se veri on perusmuodossaan eli infinitiivinä lihoa!
Näitä saamattomia miehiä on kyllä tämä maa täynnä! Valivalivali ja mitään ei tehdä. Minulla oli saamaton mies, eikö yrityksistä huolimatta muuttunut. Mitta tuli täyteen ja EROSIN. Se on luvallista, joskus jopa suotavaa.
No eroa. Helppoa!